Viisi paikallista marttayhdistystä viettivät Lohjalla yhdessä ”Maailman suurinta marttailtaa” Virkkalan Evästorpassa 31.1. Maailman suurin marttailta käynnisti Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden. Tavoitteena oli, että tuolloin kaikki Suomen martat ovat yhtä aikaa koolla. Melkoisesta kokoontumisesta onkin kyse, sillä Suomessa on marttoja noin 59 000 ja yhdistyksiä ja toimintaryhmiä yhteensä 1 164. Evästorpassa koolla olivat Lohjan Kalkkitehtaan Suomalainen Marttayhdistys, Lohjan Marttayhdistys, Lojo Kalkverks Svenska Marthaförening, Maksjoen Martat ja Kirkniemi-Teutarin Martat.

Evästorpassa marttailtaan osallistui 137 marttaa. Ohjelmassa oli mm. Marttaliiton tervehdys, juhlamalja, musiikkia, juhlakahvit, marttahistoriaa, yhdistysten puheenvuorot sekä martan muistelo, jonka piti Maksjoen Marttojen puheenjohtaja Eine Rauttola. Lopuksi laulettiin marttalaulu.

–Tilaisuus oli juhlallinen ja Evästorppa oli täynnä, kertoo Kirkniemi-Teutarin Marttojen puheenjohtaja Irja Auvinen.

–Hienosti järjestetty ja arvokas, juhlalta tuntui, iloitsee myös Lohjan Kalkkitehtaan Suomalaisen Marttayhdistyksen puheenjohtaja Terttu Salonen.

He toteavat, että marttajärjestön merkkivuotta ei voida yhdessä juhlistaa ja koota kaikkia Suomen marttoja saman katon alle, koska osallistujia olisi niin paljon, mutta paikallisesti voimat voidaan yhdistää. Siksi eri yhdistykset päättivät juhlia yhdessä Virkkalassa.

Puskaradiosta pilveen

Marttatoiminta on muuttunut paljon 120 vuoden aikana.

–Valtakunnallisella tasolla on menty pilveen, Auvinen sanoo viitaten internetin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Lojo Kalkverks Svenska Marthaföreningin puheenjohtaja Gunilla Räikkönen puolestaan muistuttaa marttajärjestön alkuajoista. Järjestö perustettiin vuonna 1899. Kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi syntynyt naisjärjestö sai alkunsa Lucina Hagmanin aloitteesta. Alkuun toiminta pidettiin salassa ennen kuin sille saatiin senaatin lupa.

–Silloin oltiin vielä Venäjän vallan alla ja kokoontuminen oli kielletty. Siksi kokouksista jouduttiin tiedottamaan puskaradion avulla, Räikkönen kertoo.

Puskaradiosta on siis siirrytty pilveen. Muitakin muutoksia on ehtinyt historian varrella tapahtua. Alkuun toiminta painottui paljon kodissa tarvittavien tietojen ja taitojen opettamiseen.

–Aikoinaan oli paljon kilpailuja, kun opeteltiin vaikka ikkunanpesua tai patjan tekoa. Nykyään ei kilpailla, sanoo Salonen.

Ennen kasvatettiin kanoja ja viljeltiin puutarhassa kasviksia ja juureksia. Nykyään Marttaliitto ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja antaa ohjeita.

–Ministeriössä on käyty puhumassa mm. kierrätyksestä ja tekstiilien hyödyntämisestä. Kantaa on otettu myös mm. ruokahävikin vähentämiseen. Ulkomaan yhteistyötä tehdään esimerkiksi naisten aseman parantamiseksi kehittyvissä maissa, kertoo Räikkönen.

Martat siis neuvovat ja ohjaavat edelleen. Pyynnöstä tullaan paikan päällekin neuvomaan. Esimerkiksi koulut ovat kutsuneet marttoja kertomaan ympäristöasioista. Nykyajan tapaan martoilla on kattavat verkkosivut, joilla ohjeistusta riittää ruokaresepteistä taloudelliseen neuvontaan.

–Siellä on niin paljon tietoa, että lukiessa menee monta päivää, naurahtaa Salonen.

Lisäksi heillä on paljon martoille suunnattua omaa toimintaa, kuten matkoja, ruokakursseja, teatterikäyntejä ja käsitöiden tekoa. Ennen joulua alkoi Marttaliiton Sukat äidille -kampanja, jossa martat kutovat sukkia ensisynnyttäjille. Auvinen toteaa, että viime vuosina on neulottu niin alokkaille, vauvoille, sotaveteraaneille kuin ensikertaa äideiksi tulevillekin. Vauvoille on tehty myös keskospeittoja ja myssyjä. Sota-aikana taas sukkia lähetettiin rintamalla taisteleville sotilaille.

Yhteisöllisyys on tärkeintä

Sosiaalinen puoli on ollut aina tärkeä osa marttatoimintaa ja niin se on nykyäänkin.

–Ennen vaimot oli sidottu kotiin, joten marttatoiminta oli heille henkireikä, josta löytyi yhteisöllisyyttä, Räikkönen sanoo.

–Nykyäänkin jäsenet sanovat, ettei ohjelma ole niin tärkeä, vaan se, että tavataan. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, toteaa Auvinen

Yhdistysten puheenjohtajat kertovat, että monet martoista ovat varttuneempia, mutta on mukana nuorempaakin väkeä. Lapsille ja nuorillekin löytyy toimintaa.

–Pidämme neulepajan taas talvilomalla. Se kestää pari tuntia. Aiemmissa pajoissa on ollut mukana 6 – 16-vuotiaita, Salonen kertoo.

Pikkumarttatoimintaakin on ollut, mutta nyt siltä puuttuu vetäjä, hän harmittelee.

Martat Virkkalassa

Marttojen kanssa keskustellessa nousee esille myös heidän historiansa Virkkalassa. Vuorineuvos Petter Forströmillä on siinä iso rooli.

–Marttatoiminta oli välillä vähän hiipunut, mutta Petter toi sen uudelleen 1930-luvulla. Hänen ajatuksensa perheenäitien opettamisessa oli, että töissä käyvien miesten työnteko sujuu paremmin, kun asiat ovat kotona kunnossa, eikä heidän tarvitse huolehtia niistä, kertoo Räikkönen.

Marttatoiminta ei rajoittunut vain oman kodin hoitoon.

–Martat huolehtivat esimerkiksi ruokahuollosta, kun ruoka oli kortilla. Ihmisille järjestettiin viljelypalstoja ja kellareita, Räikkönen kertoo esimerkin historian varrelta.

Petter ja Margit Forsströmin säätiö tukee edelleen paikallista marttatoimintaa.

–Se on iso apu. Muuten toimintaa olisi työlästä saada pyörimään, kertooLohjan Marttayhdistyksen puheenjohtaja Inkeri Sainio.

SMS