Ilana Martin pitää taidenäyttelyn Miinan mökissä Sammatissa 16.7.–21.7. Esillä on maalauksia ja erilaisia koruja, kuten sormuksista ja kaulakoruja. Martin on pitänyt kesänäyttelyjä Miinan mökissä jo 12 vuoden ajan. Martin on helsinkiläinen, mutta hän päätyi aikoinaan Miinan mökkiin pitämään näyttelyä ystävänsä kautta.

–Ystävälläni oli tilkkutäkkejä Miinan mökin näyttelyssä. Olen työelämässä ollut somistaja, ja hän pyysi minua auttamaan täkkien esille laitossa. Hän sanoi myös, että tuo taulujasi näyttelyyn, ne sopisivat täkkien kanssa. Pidimme monta näyttelyä yhdessä, Martin kertoo.

Miinan mökin näyttelystä on muodostunut Martinille tärkeä osa kesää.

–Tästä on tullut minulle ja miehelleni kesän kohokohta. Samat ihmiset käyvät moikkaamassa meitä vuodesta toiseen, juttelemassa ja juomassa kahvia. Miinan mökkiin liittyy paljon muistoja ja siellä käy ihania ihmisiä, Martin iloitsee.

Myös itse mökki on hurmannut hänet.

–Siinä talossa on lämpöä ja fiilistä. Se tunnelma sopii hyvin tauluihini.

Hän aikoo mahdollisesti leipoa kävijöille mustikkapiirakkaa. Muutakin nähtävää paikalla on kuin taulut, jos säät sallivat.

–Meillä on välillä ollut maakilpikonna-Eetu mukana, mutta jos on liian kylmä, emme ota sitä mukaan, Martin kertoo.

Näyttelystä löytyy taulujen ja korujen lisäksi myös posliinikannuja ja huiveja.

–Tämä on lähtenyt lapasesta, keksin koko ajan uusia juttuja. Maalaan mm. silkkihuiveja ja lehtiöitä. Posliinikannut on koristeltu posliinitussilla, koska minulla ei ole kärsivällisyyttä maalata niitä pienellä pensselillä, jossa on kolme karvaa, Martin naurahtaa.

Ilana Martin rakastaa unikoita. Niitä löytyykin monista hänen teoksistaan.

Tuulessa heiluvat unikot hurmasivat

Martin on maalannut vuodesta 1981 saakka.

–Maalaan omaksi ilokseni ja jatkan maalaamista niin kauan, kun se ilahduttaa minua. Luulen, että myös tuloksesta näkee, että olen nauttinut maalatessani. Töideni tarkoituksena on, että muutkin tulevat iloisiksi, Martin kertoo.

Eläkkeelle jäätyään hän alkoi tehdä myös koruja.

–Korut ovat uniikkeja, koska kahta samanlaista ei ole. Aluksi tein koruja vain itselleni, mutta sitten yksi asiakas sanoi, että ostaisi mielellään taulun, mutta hänellä ei ole tilaa sille. Koru olisi kuitenkin hyvä, niin taulua saisi mukaansa pienen palasen, hän kertoo.

Kaikki Martinin teokset esittävät kukkia ja hyvin monet juuri unikkoja.

–En tiedä miksi, mutta kukat ovat elämäni juttu. Rakastan kukkia. Ihmettelen, ettei minusta tullut kukkakaupan myyjää. Vaikka päättäisin maalata jotain muuta, teen kuitenkin aina kukkia. Kerran kaverini pyysi minua maalaamaan kissan. Vastasin, että voin maalata sen, jos kissa saa olla unikkopellossa, Martin naurahtaa.

Unikkojen maalaaminen sai alkunsa Tanskan matkalla 30 vuotta sitten.

–Näin siellä unikkopellon ensimmäistä kertaa elämässäni. Siitä seurasi mieletön tunnelataus, kun unikot heiluivat tuulessa. Sen jälkeen olen maalannut unikoita. Se on niin ihana, keinuva ja heiluva kukka, mutta todella herkkä. Unikko kuolee nopeasti maljakossa, Martin kertoo.

Esillä on myös Martinin tyttären Ira Rajalahden maalauksia.

–Ira tekee mm. eläinaiheisia tauluja. Hän on todella taitava.

Näyttely on avoinna 16.7.–21.7. kello 10.00–17.00. Martin on itse paikalla esittelemässä teoksiaan.

SMS