Ajatelkaapas sitä, että internet on ollut nykymuodossaan käytössämme vasta reilut kymmenen vuotta. Onhan se ollut jo yli 20 vuotta olemassa, mutta todellisuudessa viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet aikakautta, minkä aikana käytännössä kaikki oleellinen tieto on siirtynyt internet aikakauteen. Se ei tarkoita sitä, että se alkuperäinen tietolähde olisi muuttunut miksikään, mutta internetistä on tullut tiedonhaku paikka numero yksi.

2000-luvun vaihteessa internetissäkin oli useampi hakukone, joita käytettiin haetun aiheen mukaisesti, sillä toinen hakukone löysi joitakin asioita paremmin kuin toinen. Nykyään vain Google on jäljellä, Kylläkin Yahoo, Lycos ja Microsoftin omat hakukoneet ovat yhä olemassa.
Jos itse lueskelin koulussa historiaa tyylillä eKr ja jKr eli ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän, niin pitäisikö nykyisiin oppiaineisiin lisätä vuosityyli eIs jIs eli ennen ja ja jälkeen Internetin syntymän, sillä niin paljon sillä on ollut vaikutusta koko maailmaan.

Kukaan ei voisi väittää, etteikö internetin tulo olisi pienentänyt maailmaa. Se on tuonut ympäri maailmaa mahdollisuuden päästä käsiksi tietoon, ja en mukana pääsyn myös videoihin, televisioon ja kaikkeen, mitä maailmalla liikkuu. Tottakai se on samalla tuonut ns. valeuutiset, mutta mikä me olemme siitä sanomaan, olemmehan mekin ”unohtaneet” omista historiankirjoista asioita, joita ei haluttu koulussa opettaa.
Jos silloin 90-luvulla halusit tai tarvitsit tietoa vaikka jostain maasta, sinun oli lähdettävä kirjastoon etsimään sitä tietoa. Hyvällä tuurilla saatoit löytää tietolähteen, joka oli suhteellisen uusi, ja sisälsi kenties juuri sitä tietoa, mitä etsit.
Kaikessa kirjoitetussa ja näytetyssä tiedossa pitää lukijan tai katsojan itse päättää, mitä näkemästään uskoo, sillä vaikka teksti tai kuva ei suoranaisesti valehtelisi, se on vain yksi tulkinta tilanteesta tai asiasta. Tekstistä tai sanoista, kuvista voi jättää osia pois, ja sanoma on yhä totta, mutta se ei ole koskaan täysinäinen kertomus.
Nyt ja tulevaisuudessa on entisestään tärkeämpää, että ymmärrämme mitä luemme. Ja ennenkaikkea ymmärrämme, että lukemamme tai kuulemamme ei ole koskaan koko tarina, se on vain kertojan tai kirjoittajan oma näkemys asiaan.

Nykyään kun tietoa on enemmän ja helpommin tarjolla, saamme tiedon nopeammin kuin esimerkiksi 90-luvulla. Nopeassakin tiedon etsimisessä tai hakemisessa olisi hyvä pitää mielessä, että löytäessäsi vastauksen kysymykseesi, varmista vastaus vielä ainakin yhdestä toisesta lähteestä. Kun jokin asia on varmistettu useammasta lähteestä ja mielellään vielä eri kirjoittajien kertomana, voidaan sitä kyseistä asiaa kenties pitää ainakin osittain totena. Siksi esimerkiksi lukiessamme vanhoja satoja vuosia vanhoja kirjoja, joudumme epäilemään sen sisältöä, koska meillä ei ole mitään vertailukohtaa.
Tai jos 80-luvulla halusit muurata talosi takan uudestaan? Käytännössä sinun piti joko kysyä kavereiltasi, laittaa ilmoitus lehteen (haetaan muuraria) tai soittaa numerotiedusteluun ja yrittää löytää muurari, joka olisi maksanut numerotiedusteluun omat tietonsa – muita keinoja ei hirveästi ollut. Saatikka, että olisit voinut kysyä tai katsoa minkälaisia palautteita kyseinen muurari olisi entisistä töistään saanut.

Onko nykyaika sitten parempi? Kenties, en minä ainakaan halua palata 80-luvulle.