Nuorten päihteiden käyttö on noussut viime aikoina esille niin Lohjalla kuin lähikunnissakin, joten kysyimme Lohjan nuorisotyöstä nuorten kuulumisia. Päihteiden käytön osalta on sekä hyviä että huonoja uutisia. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan raittiiden nuorten määrän kasvu on pysähtynyt, mutta nuorisokeskuksen päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen sanoo, että päihteiden käyttämättömyys on silti nykyään vahva trendi nuorten keskuudessa. Reilu puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee itsensä raittiiksi.

–Viimeisen viiden–kuuden vuoden ajan trendi on ollut se, että alkoholi ei kuulu enää nuorisokulttuuriin eikä se ole yleisesti siistiä, vaan jopa noloa, hän sanoo.

Alkoholin käytössä on alueellista vaihtelua jonkin verran. Sipiläinen näkee, ettei se johdu niinkään ihmisten sosioekonomisesta asemasta, vaan enemmänkin kaveriporukoiden trendeistä ja aikuisten suhtautumisesta päihteiden käyttöön.

Verrattuna Uudenmaan muihin kuntiin Lohjalla mennään suunnilleen samoissa luvuissa esimerkiksi nuorten kannabiksen käytössä. Lukioikäisten poikien laittomien huumeiden kokeilut (noin 15%) ovat hieman kasvaneet, mutta pysyneet silti huomattavasti alle Uudenmaan keskiarvon (noin 22%). Sipiläinen sanoo, että ammattioppilaitosten opiskelijoiden terveystottumukset ovat perinteisesti olleet heikommat kuin lukiolaisilla, mutta he ovat tehneet myös selvimmän parannuksen alkoholin ja tupakan osalta. Nuuskan käyttö on kasvanut, mutta huumausaineiden ei. Huumeiden käytön osalta Taskinen ja Sipiläinen näkevät kaksi selkeää muutosta aiempaan.

–Laittomia päihteitä välittävät nykypäivänä yhä enemmän samanikäiset tai vähän vanhemmat nuoret eli aineet liikkuvat aiempaa enemmän nuorelta toiselle. Peruskoululaisia vanhempien nuorten keskuudessa käyttö ei myöskään rajoitu vain kannabikseen, vaan markkinoilla on myös muita huumausaineita, kuten ekstaasia, lsd:tä, amfetamiinia ja lääkeaineita. Näiden muidenkin aineiden kokeilut ovat lisääntyneet 16–17-vuotiailla, Sipiläinen kertoo.

–Huumeet ovat nykyään paremmin nuorten saatavilla kuin ennen. Vaikka oma asenne huumeisiin olisi kielteinen, voi tulla hetki, jolloin huumeita kokeillaan esimerkiksi ryhmäpaineen vuoksi, tiivistää erityisnuorisotyöntekijä Nelli Taskinen.

Laittomat aineet ovat syystä laittomia

He muistuttavat myös, että vaikka oma kaveripiiri suhtautuisi huumeiden käyttöön positiivisesti, sitä ei yhteiskunnassa laajemmin katsota kuitenkaan hyvällä.

–Oli itse mitä mieltä tahansa huumeiden käytön laittomuudesta, laittomien aineiden käyttö, markkinointi ja välitys asettavat ihmisen yhteiskunnassa erilaiseen asemaan. Huumeiden käyttöön suhtaudutaan Suomessa eri tavalla kuin muiden päihteiden käyttöön ja se voi vaikuttaa mm. ammatinvalintamahdollisuuksiin, Sipiläinen sanoo.

Taskinen puolestaan muistuttaa, että laittomia aineita säännellään syystä.

–Huumeiden käyttöön liittyy niin paljon riskejä, jotka voivat johtaa todella pahoihinkin ongelmiin. Myös laillisia päihteitä säännellään, hän tiivistää.

He toteavat, että vaikka alaikäisten keskuudessa esimerkiksi velanperintä on enemmän draamahakuista toimintaa, jota voidaan harjoittaa yhtä hyvin huumeiden kuin karkkienkin kohdalla, aikuisten maailmassa tilanne on toinen ja perintä voi johtaa hengenvaaraan.

Helena Sipiläinen (vas) ja Nelli Taskinen uskovat siihen, että nuoret osaavat tehdä fiksuja päätöksiä, kunhan he saavat oikeaa tietoa asioista.

Avointa keskustelua

Sipiläinen muistuttaa, että huumeiden käyttöä tulee olemaan yhteiskunnassa jatkossakin, joten siitä pitää pystyä keskustelemaan avoimesti.

–Ei pidä keskittyä jaottelemaan ihmisiä hyviin ja huumeiden käyttäjiin, vaan keskustella mm. siitä, miksi ja mihin tarkoitukseen nuori käyttää huumeita ja mitä vaikutuksia niillä on. Kun huumeiden käyttökulttuuria ajatellaan laajemmin, täytyy hyväksyä myös se tosiasia, että kannabiksen käyttö on maailmalla yhä yleisempää. Myös tiettyyn tarkoitukseen, kuten biletykseen suunnattu huumeiden käyttö kasvaa.

He korostavat sen tärkeyttä, että nuoret saavat päihteistä oikeaa tietoa ja voivat sitä kautta punnita riskejä ja miettiä omia valintojaan.

–Esimerkiksi pelottelu ei johda mihinkään, vaan keskustelu. Fiksut nuoret ymmärtävät kyllä. Heillä pitää vain olla saatavilla riittävästi oikeaa tietoa, Taskinen korostaa.

Syyt päihteiden käytön takana

Omaa päihteiden käyttöään kannattaa välillä pysähtyä miettimään.

–Päihteestä riippumatta voi miettiä, miksi sitä haluaa käyttää. Mikään päihde ei muuta elämää paremmaksi eikä ole mikään terveystuote. Alle 20-vuotiaana aloitettu säännöllinen päihteiden käyttö on selkeästi myöhemmin aloitettua käyttöä isompi riski niin aivojen kehityksen kuin riippuvuuden muodostumisenkin kannalta, Sipiläinen muistuttaa.

–Oli kyseessä, minkä tahansa päihteiden käyttö, niin syitä kannattaa pohtia etenkin, jos sillä on vaikutuksia esimerkiksi ihmissuhteisiin ja koulunkäyntiin. Suunta ei ole hyvä, jos päihdettä käytetään esimerkiksi negatiivisten tunteiden piilottamiseen tai poistamiseen. Asiat pitäisi pystyä käsittelemään muilla tavoin ja hakemaan apua. Tämä pätee kaikenikäisiin, Taskinen sanoo.

Sipiläinen ja Taskinen pitävät nuoria älykkäinä. Sen lisäksi he myös uskovat nuoriin ja näkevät ne mahdollisuudet ja sen muovautumiskyvyn, joka nimenomaan nuorilla on. Nuorena pienilläkin valinnoilla voi saada aikaan isoja muutoksia ja paljon hyvää, kun esimerkiksi omat käytösmallit ja tavat eivät ole vielä niin luutuneita kuin enemmän vuosia tallanneilla aikuisilla. Aihetta toiveikkuuteen siis on huonompienkin uutisten keskellä.

SMS