Paloniemen kartanon huvimaja edustaa merkittävää osaa Lohjan kulttuuriperintöä. Tämä arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus on historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas. Hanke liittyi kiinteästi Lohjan kaupungin 700-vuotisjuhlavuoden viettoon ja nyt tänä vuonna kaupungin oli tarkoitus saada siirto toteutettua, mutta hankkeen kustannukset ovat nousseet yli hyväksytyn tason.
Paloniemen kartano: historiallinen katsaus
Paloniemen kartano juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin se muodostettiin Lohjalla Uudellamaalla. Kartano koki merkittävän muutoksen vuosina 1898-1900, kun pietarilainen tehtailija ja konsuli Hendrik van Gilse van der Pals rakennutti alueelle uuden päärakennuksen. Tämän kansallisromanttista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli professori Eliel Saarinen. Valitettavasti kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa 6. tammikuuta 1950, minkä jälkeen Lohjan kunta rakennutti kartanoalueelle vanhainkodin. Kartanon vanhan ajan rakennuksista ovat säilyneet huvimajan lisäksi Lohjanjärven rannalla sijaitseva venevaja ja metsänvartijan mökki, jotka nekin ovat Eliel Saarisen suunnittelemia.
Paloniemen huvimaja rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, samoihin aikoihin kartanon päärakennuksen kanssa. Rakennus on Suomen vanhin säilynyt Eliel Saarisen suunnittelema huvimaja. Alun perin huvimaja toimi Leopold van der Palsin, Hendrik van Gilse van der Palsin pojan, sävellysmajana. Huvimajan arkkitehtonisia piirteitä ovat hirsi- ja rankarunko, luonnonkiviharkkoperustus sekä jyrkkä satulakatto. Rakennuksessa on myös jugend-tyylille ominaisia piirteitä, kuten osittain pystysuora ponttilaudoitus ja paanukatto. Huvimajan eteläpäädyssä on sisäänvedetty avokuisti, jota kannattavat neljä profiloitua pilaria.
Paloniemen huvimajalla on huomattava kulttuurihistoriallinen arvo, minkä vuoksi se on jo pitkään vaatinut kunnostusta. Vuonna 2008 Paloniemen alueella tehdyssä rakennusinventoinnissa huvimajan arkkitehtoninen, historiallinen ja maisemallinen arvo arvioitiin korkeimmalle tasolle 1. Arkkitehtuurin ja muotoilun kansallinen museo AD-museo on todennut Paloniemen huvimajan olevan poikkeuksellisen vaikuttava ja edustava esimerkki suomalaisesta jugendtyylisestä huvimaja-arkkitehtuurista, pitäen sen säilyttämistä ja kunnostamista valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuritekoina.
Perustelut huvimajan siirrolle museoalueelle
Museoalue valikoitui huvimajan uudeksi sijoituspaikaksi, koska se mahdollistaa eri aikakausien rakennusten sijoittamisen samalle alueelle. Lisäksi huvimajan siirto museon läheisyyteen parantaa sen saavutettavuutta ja näkyvyyttä, tuoden sen lähemmäs kaupunkikeskustaa ja laajempaa yleisöä. Kunnostetun huvimajan on myös tarkoitus toimia tulevaisuudessa kulttuuritoiminnan tilana osana museon toimintaa. Huvimajaan kohdistunut ilkivalta osoittaa, että hanke on altis tällaisille riskeille, erityisesti sen saaman julkisuuden vuoksi. Turvallisuustoimenpiteet ovat tarpeen sekä nykyisellä että tulevalla sijaintipaikalla
Kulttuurihistoriallisesti arvokas huvimaja on ollut jo pitkään kunnostuksen tarpeessa sen rapistuneen kunnon ja mahdollisen lahoamisen vuoksi. Rakennuksen kaksi alinta hirsikertaa ovat lahovaurioituneet, ja sen pintakäsittely on erittäin huonokuntoinen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena onkin tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnostaminen ja sen pitkäaikaisen säilymisen varmistaminen.
Kunnostuksen laajuus ja yksityiskohdat
Hanke kattaa sekä huvimajan siirtotyöt että tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Suunnitelmien mukaan lahovaurioituneet alimmat hirsikerrat uusitaan, ja rakennuksen pintakäsittely uusitaan mahdollisesti alkuperäisiä värisävyjä noudattaen. Hankesuunnitelmassa on myös pohdittu mahdollisuutta ennallistaa rakennuksen alkuperäistä asua palauttamalla muun muassa pohjoispäädyn purettu terassirakenne puukaiteineen, vaihtamalla palahuopakate takaisin paanukatoksi sekä asentamalla räystään päätykolmioihin puretut koristeosat. Alustavassa budjetissa ”välttämättömät kunnostukset” tarkoittavat vaurioituneiden rakenteiden korjausta sekä rakennuksen maalausta joko nykyisen tai alkuperäisen tumman väriyhdistelmän mukaiseksi, kun taas ”ennallistaminen” viittaa käytännössä takaterassin uudelleenrakentamiseen ja vesikattomateriaalin vaihtamiseen paanukatoksi.
Siirto museolle
Hanke sisältää huvimajan purkamisen nykyiseltä sijainniltaan Paloniemessä. Koska huvimajalla on suojelustatusta, kaupunki tarvitsee purkamiselle poikkeusluvan. Lohjan museon alueelle rakennetaan ensin perustusrakenteet, joiden päälle asennetaan vanhat luonnonkiviperuskivet. Peruskivien päälle asennetaan rakennusrungon kappaleet mahdollisimman tarkasti alkuperäisen mukaisesti. Huvimajan uudelleen sijoittamista varten museon alueelle tarvitaan rakennuslupa. Siirron yhteydessä huvimaja sähköistetään valaistusta ja mahdollista kulttuuritoimintaa varten. Sähkö saadaan museon alueella olevasta keskuksesta.
Lohjan kaupunginvaltuusto päätti huvimajan kunnostamisesta ja siirtämisestä vuonna 2023. Tekninen lautakunta hyväksyi hankesuunnitelman Lohja 700 -kohteeksi maaliskuussa 2024. Alun perin hanke oli tarkoitus sisällyttää kaupungin vuosien 2024 ja 2025 investointilistalle. Kaupunginvaltuusto myönsi siirtoon investointirahaa yhteensä 180 000 euroa toukokuussa 2024. Vuodelle 2025 huvimajan korjaukseen ja siirtoon varattiin yhteensä 160 000 euroa. Huvimajan purkamiselle tarvitaan poikkeuslupa sen suojelustatuksen vuoksi, ja uudelleen pystyttämiselle museon alueelle tarvitaan rakennuslupa. Hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio oli 215 000 euro , josta 20 000 euroa oli suunniteltu vuodelle 2024 ja loput 230 000 euroa vuodelle 2025. Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt vuoden 2024 investointibudjetiksi 22 050 000 euroa. Tekninen lautakunta esitti alun perin 250 000 euron budjettia, joka olisi mahdollistanut täyden historiallisen ennallistamisen. Lopulta kaupunginvaltuusto päätti myöntää hankkeelle 180 000 euroa, jolloin paanukattoa ja alkuperäistä terassiratkaisua ei toteuteta. Saatu halvin tarjous korjaus- ja siirtourakasta oli 196 000 euroa ilman arvonlisäveroa, mikä ylitti budjetin. Lohjan teknisen osaston laskelmien mukaan korjaus- ja siirtotyöhön tarvittavat kokonaiskustannukset, mukaan lukien suunnittelu, valvonta, rakentaminen ja lisätyöt, nousevat noin 320 000 euroon. Alustavissa budjettiarvioissa oli huomioitu myös noin 10 prosentin suuruinen riskivaraus sekä erillisten valvojien käyttöön varattu 10 000 euroa.
Kaupungin juhlahanke on viivästynyt useista eri syistä. Hankkeen saaman suuren huomion vuoksi huvimaja kärsi ilkivallasta alkuvuodesta 2025. Maaliskuussa 2025 ilmeni, että kaupunki ei ollut budjetoinut riittävästi varoja Lohja700-juhlapäätöksen, eli Paloniemen huvimajan siirron, toteuttamiseen. Tammikuussa 2025 paljastui, että kaupunki ei ollut tehnyt laissa vaadittua lintu- ja lepakkoselvitystä. Lisäksi huvimajan vieressä sijaitseva Natura 2000 -alue on edellyttänyt luontoarvojen arviointia. Maaliskuussa 2025 Lohjan tekninen lautakunta päätti yllättäen olla valitsematta urakoitsijaa Paloniemen huvimajan siirtoa ja korjausta varten. Sen sijaan lautakunta siirsi päätöksentekovastuun Lohjan kaupunginhallitukselle, josta asia etenee edelleen valtuustoon. Näin ollen huvimajan kunnostus ja siirto viivästyvät edelleen aikaisintaan vuoden 2025 loppuun.
