Frances Hodgson Burnettin klassikkosatuun perustuva Pikku Prinsessa kutsuu Lohjan Teatteriin niin lapset kuin aikuisetkin, sillä näytelmässä riittää katsottavaa ja koettavaa kaikenikäisille. Koko perheen satunäytelmä sopii nimestään huolimatta mainiosti myös pojille, sillä kyseessä ei ole prinsessasatu, vaan tarinassa isä kutsuu tytärtään pikku prinsessaksi.

Pikku Prinsessassa päähenkilö Sara, kapteeni Crewen tytär (Sofia Lintula), asuu väliaikaisesti neiti Minchinin (Merja Hukkanen) ja hänen veljensä (Maisa Sinisalo) johtamassa sisäoppilaitoksessa, kun Saran isä (Risto Silvola) lähetetään Afrikkaan taistelemaan. Kun Sara saa yllättäen uutisen isänsä kuolemasta, ilkeät sisarukset pakottavat Saran muuttamaan huoneestaan alas kylmään ja pimeään kellariin ja työskentelemään talossa palvelijana. Kostea kellari saa mielikuvituksen lentämään ja luo tarinaan jännitystä. Sara tutustuu HiiliHarryksi kutsuttu palvelijaan (Rasmus Kärkkäinen) ja ystävystyy hänen kanssaan. Pientä teini-ihastumistakin on ilmassa. Näytelmä käsittelee rankkoja aiheita kiusaamisesta läheisen menettämiseen, mutta lopulta hyvä kuitenkin voittaa ja kotimatkalle jää voi lähteä hyvillä mielin.

Hatunnosto näyttelijäkaartille, jonka nuorimmatkin jäsenet selviytyivät mallikkaasti tehtävistään. Lohjan Teatterin tyylin mukaisesti lavastus ja puvustus on jälleen tehty viimeisen päälle ja kaikki toimii niin kuin kuuluukin. Kun puitteet, tarina ja näyttelijätyö ovat kohdallaan, sadun tunnelma valtaa koko salin.

Tarkkaavaiselta yleisöltä ei jää mikään huomaamatta

Lapset elävät vahvasti tarinan mukana. Yleisönä he ovatkin tavallaan paljon mielenkiintoisempia kuin aikuiset. Lapset seurasivat Pikku Prinsessa -näytelmää tarkasti, eläytyivät vahvasti tarinaan ja tekivät lukuisia havaintoja. Heidän tarkkaavaisuudestaan hyvä esimerkki on mm. verhon heilahdus, jota aikuinen ei ehtinyt edes huomata, kun lapset jo pohtivat, kuka sitä liikuttaa ja miksi. Kun verho heilahti uudelleen, jännitys tiivistyi koko salissa. Myös kysymyksiä supistiin siellä täällä ympäri salia. Mitä murretta HiiliHarry puhuu? Entä, onko syntymäpäiväkakku oikea? Miten lavasteet toimivat? Tarkkaavaisesti analysoitiin myös tarinan hahmoja. ”Vaikuttaa epäluotettavalta”, kuului erästä hahmoa koskeva arvio. Yllättävän pienten vihjeiden perusteella arvelija oli päätynyt aivan oikeaan päätelmään, mikä vahvistui tarinan edetessä.

Pikku Prinsessa näpäyttää, herättää ja nostaa mielikuvituksen takaisin sille kuuluvaan arvoon

Vaikka kyseessä on lastennäytelmä, pohdittavaa riittää aivan kaikenikäisille. Nykymaailman vilskeessä tuppaa välillä unohtumaan esimerkki sellainen pikkuseikka, että raha ei ehkä olekaan arvoista se tärkein, jonka perässä laahustavat inhimillisyys ja muut toissijaiset asiat. Valitettavasti asioiden tärkeysjärjestys pääsee välillä unohtumaan bisnesten pyörteissä ja omaa napaa tuijotellessa. Jos on itse vaarassa unohtaa sen, kannattaa käydä Lohjan Teatterissa saamassa pieni näpäytys ja herätys.

Pikku Prinsessa on myös tärkeä muistutus mielikuvituksen voimasta aikana, jolloin esimerkki pelit, sarjat ja sosiaalinen media tarjoavat kaiken valmiina niin, ettei ihmisen tarvitse juuri itse kuvitella asioita, riittää kun katsoo ruutua tai heiluttaa hieman sormea selatessaan somen virtaa. Näytelmän jälkeen onkin hyvä tarttua perinteiseen romaaniin ja antaa oman mielen luoda tarinan maisemat, hahmot ja tapahtumat mielen elokuvaksi. Lapsille kirjaan tarttuminen on mainio harjoitus mielikuvituksen kehittämiseen ja aikuisille hektisen elämän keskellä hyvä tilaisuus keskittyä edes hetkeksi yhteen asiaan jatkuvan monen eri asian välillä hyppimisen sijaan ja rentoutua. Samalla voi kokeilla, onnistuuko pitkäjänteinen keskittyminen kirjan pariin enää itseltä, sillä hetkinen somevilske ja asioiden välillä hyppiminen heikentävät aikuisenkin keskittymiskykyä.

SMS