Puurakentaminen valtaa vähitellen alaa myös kaupungeissa. Rakennusmateriaalina puu on betonia ilmastoystävällisempi ja raaka-ainekin saadaan kotimaasta. Puukerrostalo ei ole paloturvallisuuden kannalta sen vaarallisempi kuin muutkaan kerrostalot, päinvastoin.

Puurakentamisella on pitkät perinteet Suomessa.

–Pientalot on perinteisesti rakennettu puusta ja melkein 90% rakennetaan tänä päivänäkin. Pientalomarkkina kasvukeskusten ulkopuolella kuitenkin pienenee samalla, kun kaupungistuminen etenee. Sen myötä on alettu kiinnittää huomiota siihen, miten puurakentamista viedään kaupunkeihin, kertoo Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Ensimmäiset parikerroksiset puukerrostalot rakennettiin Lahteen 1990-luvulla. Vielä silloin puukerrostalojen rakentaminen ei alkanut kuitenkaan merkittävästi kasvaa.

–Iso muutos tapahtui keväällä 2011, kun rakennusmääräykset mahdollistivat 8-kerroksisen puukerrostalon rakentamisen. Sitä ennen niitä ei kovin helposti sallittu. Silloin oli katsottu ympärille ja todettu, että Euroopassa rakennetaan puukerrostaloja, joten mikä meitä estää, Mikkola kertoo.

Taustalla oli vaikuttanut mm. ihmisten huoli puukerrostalojen paloturvallisuudesta. Puukerrostalo ei kuitenkaan ole paloturvallisuutensa kannalta sen vaarallisempi kuin muutkaan kerrostalot, päinvastoin.

–Puukerrostaloissa automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinklerit) on pakollinen. Se kannattaisi olla pakollinen kaikissa kerrostaloissa, kuten Norjassa on. Siellä palokuolemat ovat puoliintuneet. Ei massiivipuu myöskään syty helposti. Se on sama kuin yrittäisit tukkia sytyttää sytkärillä metsässä. Huonekalut, matot ja muu irtaimisto on se, joka syttyy helposti ja kehittää palokaasuja jo kolmessa minuutissa niin paljon, että ihminen menettää tajunsa ja on viiden minuutin kuluttua kuollut.

Rakennusmääräykset uudistuivat edelleen vuonna 2018. Muutoksen myötä talon puurunkoa voi olla näkyvillä sisäpinnoilla.

Ihmisten mielessä saattaa olla myös kuva puusta lahoavana materiaalina, joka ei kestä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, vaikka mm. omakotitalo on monen elämän suurin yksittäinen sijoitus. Myös vesivahingot saattavat mietityttää.

–Kosteusvahingon tapahduttua rakenteet avataan puurakennuksessa samalla tavalla kuin betonitalossa, vuoto korjataan ja rakenteet kuivataan. Puurakennuksessa kuivuminen tapahtuu vain nopeammin kuin betonirakennuksissa, Mikkola toteaa.

Puurakentamisesta ratkaisu sisäilmaongelmiin?

Tällä hetkellä puukerrostalot muodostavat noin 5% markkinaosuudesta ja puukerrostaloja löytyy Suomesta noin 70. Mikkola sanoo, että puurakentaminen tulee kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla.

–Julkisella puolella on jo ilahduttava määrä puurakentamista. Viime vuonna aloitetuista kohteista joka kolmas koulu ja joka neljäs hoivakoti oli puurunkoinen, Mikkola kertoo.

Hän toteaa, että suurin syy puurakentamisen suosion nousuun löytyy sisäilmaongelmista.

–Ihmiset ovat huolissaan sisäilmasta niin Suomessa kuin muuallakin Pohjois-Euroopassa. Puurakentamisesta on lähdetty etsimään ratkaisua sisäilmaongelmiin. Puu on huokoinen materiaali, joka ottaa kosteuden sisäänsä ja luovuttaa taas ulos. Puulla on myös tutkitusti antibakteerisia ominaisuuksia, eivätkä bakteerit viihdy puupinnalla. Puu myös pitää sisäilman kosteuden hyvänä, eikä jäähdyttävää ilmastointiakaan tarvita niin paljon, koska puu hengittää, Mikkola avaa.

Puulla on todettu muitakin positiivisia vaikutuksia.

–Metsä rauhoittaa ihmistä, mutta samoja vaikutuksia on myös puurakennuksilla. Keski-Euroopassa on tehty tutkimus, jonka mukaan puisessa rakennuksessa olo rauhoittaa ja laskee sydämen sykettä. Puulla on myös hyvä akustiikka, mikä rahoittaa esimerkiksi kouluympäristöä.

Kotimaista puuta ja työpaikkoja

Mikkola uskoo, että puurakentamisen perinteet jatkuvat Suomessa myös tulevaisuudessa.

Mikkola uskoo, että puurakentamisen perinteet jatkuvat Suomessa myös tulevaisuudessa.

–Kaupunkirakentaminen kiihtyy edelleen ja puu etsii uusia reittejä rakentamisessa. Julkisella puolella näyttää jo hyvältä ja uskon, että kehitys jatkuu. Puurakentaminen tulee tuplaantumaan pienessä ajassa. Julkisessa päätöksenteossa myös kansa pääsee vaikuttamaan, sillä esimerkiksi kaupunginvaltuustossa voidaan linjata mm. uusien koulujen rakentamisesta.

Isot rakennusliikkeet lämpenevät puurakentamiselle hitaammin, mutta Mikkola toteaa, että nekin kyllä lähtevät rakentamaan puusta, jos asiakas sanoo, että puuta on oltava.

–Isoissa yrityksissä on totuttu 1960-luvulta lähtien tekemään betonista ja betonirakentamisen riski katsotaan pieneksi, joten muutoskynnys on iso. Pienet ja keskisuuret rakennusyritykset ovat lähteneet rohkeammin auraamaan tietä ja rakentamaan puusta.

Mikkola toivoo, että puurakentaminen huomioitaisiin entistä paremmin myös alan koulutuksissa, jotta rakennusalalle saadaan lisää puurakentamisen osaamista. Hän muistuttaa, että puurakentaminen tukee myös suomalaista työtä.

–Puurakentaminen tarjoaa maakunnille tärkeitä työpaikkoja, sillä vaikka rakentaminen tapahtuu kaupungeissa, puu on materiaalina helppoa ja kevyttä kuljettaa pidempiäkin matkoja.

Myös raaka-aine on kotimaista.

–Rakennusaineena käytetään 98% suomalaista puuta, paljon kuusta ja vähän mäntyäkin.

Pitkäaikainen hiilivarasto

Puurakentaminen tarjoaa pitkäaikaisen hiilivaraston ja vaikuttaa siten omalta osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Puun kohdalla myös rakennusmateriaalin valmistusvaiheessa muodostuvat päästöt ovat pienet.

–Rakentaminen on iso päästöjen aiheuttaja materiaalien valmistuksen vuoksi. 30% maailman päästöistä aiheutuu siitä. Tästä kohtaa olisi mahdollista leikata päästöjä. Rakennukset ovat nyt pääosin betonia ja terästä. Betonin valmistukseen tarvitaan sementtiä, jonka valmistuksesta syntyy 8% maailman hiilidioksidipäästöistä. Sen valmistus vaatii korkeita lämpötiloja ja energiaa. Myös valmistusprosessista vapautuu hiilidioksidia, Mikkola avaa.

–Puun valmistus ei vaadi paljon energiaa, eikä se tuota materiaalina ilmastopäästöjä. Energiaa voidaan myös tuottaa puuteollisuuden omista sivuvirroista.

Vaikka itse pystyssä oleva metsä toimii hiilinieluna, Mikkola sanoo, että Suomen metsistä on varaa ottaa puuta rakennusalan kasvavaan tarpeeseen.

–Olen sitä mieltä, että metsää pitää käyttää ja hyödyntää. Muuten metsälläkin tulee hiilinieluna raja vastaan ja päästöjä alkaa muodostua lahoamisen kautta.

Pohdittavaa insinööreille

Sekä puusta että betonista valmistetut rakennukset suunnitellaan kestämään 50–100 vuotta. Puisissakin rakennuksissa on useimmiten betoninen perusta sekä hieman terästä liitoksia vahvistamassa. Betoniperustustenkin määrää pyritään vähentämään.

–Puurakennus on kevyempi kuin betoninen, joten se ei vaadi yhtä raskasta perustustakaan. Puu painaa vain viidesosan betonin painosta, Mikkola sanoo.

Minkä tahansa rakennuksen voi rakentaa puusta.

–Esimeriksi Norjasta löytyy puinen ostoskeskus ja valtavia jäähallejakin on tehty puusta.

Insinööreille riittää kuitenkin pohdittavaa esimerkiksi hyvin korkeiden puurakennusten kohdalla.

–Rakennuksen rungon ankkurointi ja jäykistäminen tuottavat päänvaivaa insinööreille, kun mennään ylöspäin. Toisaalta maanjäristyksissä puu joustaa paremmin kuin betoni.

Puurakentaminen on myös betonirakentamista 25–50% nopeampaa ja rakennuselementit pystytään rakentamaan pitkälle jo tehtaassa ennen työmaalle vientiä.

Entä, mitä mieltä rakennusten käyttäjät ovat? Mikkolan mukaan kokemukset puukerrostaloista ovat olleet hyviä.

–Asukkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä. He pitävät erityisesti puukerrostalojen hiljaisuudesta ja akustiikasta, tunnelmasta ja hyvästä sisäilmasta. Esimerkiksi Jyväskylässä on kolmen 5–8-kerroksisen puukerrostalon kohde omistusasuntoja. Niihin on jonoa, hän toteaa.

SMS