Sammattiseuran Käsitöiden myyntinäyttelyssä vietettiin tiistaina 5.7.2022 juhlapäivää. Kaikille kävijöille tarjottiin kahvit ja Eliaksen muffinsit.

Liitteenä teksti uudelleen sekä kuva Virko Kolulahdesta (Kolulahti), joka esiintyy tänään Miinana.

Talon pitkäaikainen asukas, Miina Lönnrot täytti 195 vuotta ja tuli henkilökohtaisesti – Virko Kolulahden hahmossa – tarjoamaan kahvit syntymäpäivävierailleen.

Miina Lönnrot (5.7.1827-7.9.1915) tunnettiin vieraanvaraisuudestaan, hän oli taitava kutoja ja kehrääjä, mutta myös arvostettu pitokokki. Hän oli Elias Lönnrotin perheen taloudenhoitaja vuoteen 1884 asti. Hän osallistui myös Paikkarin torpan muuttamiseen museoksi.

Miina Lönnrotin aikaan mökin pihamaa oli kaunis puutarha. Sammattiseuran tavoitteena on kunnostaa pihamaata ja luoda sinne samaa viihtyisyyttä kuin Miinan aikoinakin. Näyttelytoiminnan tuotto käytetään Miinan Mökin ja mökin pihamaan hyväksi. Käsitöiden myyntinäyttely jatkuu sunnuntaihin 17.7. asti, joka päivä kello 11-18, vapaa pääsy.

”Paikkarin torpalle vievän tien haarassa Haarjärvellä on pieni kolmehuoneinen harmaa rakennus, jonka pihaa kaunistavat lukuisat kukat, usea omenapuu ja kuistia köynnöskasvit.”  

Sammattiseuran suvisen toiminnan keskus, Lönnrotin Miinan Mökki on rakennettu vuonna 1863. Talon virallinen nimi on Rauhala, sitä kutsutaan tunnetuimman asukkaansa mukaan Miinan Mökiksi. Vuodesta 1985 alkaen siellä on kesäisin järjestetty näyttelyitä, joissa esittäytyvät taiteilijat ja käsityön taitajat.

 ”Rukkia pyörittää vanha valkohapsinen nainen ja nuorempi ompelee. Rukki pysähtyy ja vanhus toivottaa meidät tervetulleeksi, samoin nuorempi. Katselemme vanhusta hämmästyneenä. Hänellä on ilmeisesti suuren Eliaamme kasvonpiirteet, erittäinkin silmät ovat aivan samanlaiset.”

Puutarhuri ja tietokirjailija Kaarlo Wanamo (1873-1925) oli Lohilammen tilan poika, Johannes Lohilammen (ent. Bergman) veli. Satakunta-lehdessä vuonna 1916 julkaistussa kuvauksessa hän kertoo muistojaan Miina Lönnrotista, joka oli edellisenä vuotena edesmennyt. Kaarlo Wanamo on kirjoittanut eri lehtiin Sammatista ja sammattilaisista merkkihenkilöistä.

Varmaankin Wanamo on myös tavannut Miina Lönnrotin. Wanamo kertoo mm., että Lammin talon ja Paikkarin torpan tekstiileistä monet ovat olleet Miina Lönnrotin tekemiä.

”Vanhus on Miina Lönnrot. Nuorempi nainen on Elias Lönnrotin kasvatti, kansakoulunopettajatar Mandi Packalén. Koska on kesä, viedään meidät pian kamariin. Eipä aikaakaan, niin tarjoo neiti Packalén kahvit.”

Emäntä, Miina neiti, on puvussaan kuin sammattilainen talonpoikaisnainen ikään. Perin vaatimattomalta ja lempeältä hän näyttää ja siltä puhekin kuuluu. Mutta silti herättää hän meissä ehdottoman kunnioituksen tunteet, tunnemme hänessä olevan jotakin jokapäiväistä paljon ylevämpää, jota emme voi jälkeenpäinkään unohtaa.

Miina Lönnrotkin lepää jo Sammatin hautausmaalla. Mutta muistonsa elää.”

Kaarlo Vanamon artikkeli on julkaistu Satakunta-lehdesssä 23.12.1916

Miinan Lönnrotia koskevia artikkeleita voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, hakusanalla kansalliskirjasto, digi 

Teksti Liisa Laurila