-Lanupen tytäryhtiö, SolidPro on suhteellisen uusi yritys, joka perustettiin viime vuoden syksynä, lokakuussa, Jaanan Kinnunen Lanupelta kertoo.

Siihen siirtyi esimerkiksi Tänk Om -projekti, jota SolidPro kehittää eteenpäin,

Projektia on hyödynnetty erityisesti peruskouluissa, SolidPron toimitusjohtaja Merja Koponen kertoo.

-Toimimme kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tällä hetkellä noin 80% työstämme on ruotsinkielistä, mutta pyrimme lisäämään suomenkielistä näkyvyyttä, hän lisää.

Raaseporin kaupunki hallinnoi projektia ja mukana on kolme muuta kuntaa ja yhteensä kahdeksan koulua.

Koulumaailmassa on kohdattu haasteita, kuten henkilökunnan koulutuksen puute erityisoppilaiden integroimiseksi tavallisiin ryhmiin ja opettajakoulutuksen puutteellisuus.

-Korona-aika, Ukrainan kriisi, hintojen nousu ja muut tekijät ovat lisänneet huonovointisuutta yhteiskunnassa, mikä näkyy kouluissa. Väkivalta, häiriökäyttäytyminen, huumeet ja sähkötupakka ovat lisääntyneet, Koponen kertoo

Tänk om -projekti pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Pilottiprojektissa koulutettiin koulun henkilökuntaa kuuden eri teeman parissa: kouluviihtyvyys ja kohtaaminen, hyvinvointi ja tunteiden hallinta, neuropsykologia ja haastava käyttäytyminen, moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö huoltajien kanssa, sekä opetussuunnitelma ja oppimisen tuki.

Projektissa tehtiin alku- ja loppumittaukset hyvinvoinnista ja koetusta osaamisesta. Tulokset osoittavat, että henkilökunnan hyvinvointi on lisääntynyt merkittävästi.

Mittaukset kertovat selvistä parannuksista

Mittauksessa osallistujien kokemus omasta osaamisesta työssä parani huomattavasti kaikissa kouluissa. Tänk om -projektin myötä opettajien energiataso ja eloisuus kasvoivat, ja heidän kykynsä palautua stressaavista tilanteista, haasteista ja kriiseistä parani.

Itsehyväksyntä, eli kyky puhua avoimesti omista puutteista ja virheistä ilman suurta häpeää, parani myös. Opettajat kokivat paremmin hallitsevansa tunteitaan ja kestävän niitä aiempaa paremmin. Työhyvinvointi vaikutti positiivisesti, ja koulujen pelot ja väkivallan ilmentymät vähenivät yleisesti.

Projektin myötä opettajat saivat keinoja kohdata haastavaa käytöstä oppilaiden kanssa ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, ettei tilanne pahene. Neuropsykiatrisen ymmärryksen lisääntyminen auttoi opettajia kohtaamaan ja vähentämään haasteita koulussa.

Työhyvinvointi lisääntyi, ja vaikutti positiivisesti opettajien työskentelyyn projektin jälkeen. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön haasteisiin saatiin apua, samoin kuin moniammatillisen yhteistyön parantamiseen. Vuoden mittaisen projektin aikana koko koulun henkilökunta osallistui projektiin, ja 38 prosenttia koki muuttaneensa omaa työtapaa projektin myötä.

-Yksi opettaja kertoi, että hänen luokassaan ei enää lennä tuolit ja pöydät, mikä tuo onnistumisen tunnetta, Koponen kertoo palautteesta.

Selkeämmät struktuurit ja toimintamallit tukevat paremmin oppimista kaikilla, riippumatta siitä, onko nuorilla erityistarpeita vai ei. Struktuurin merkitys oppimiselle koskee sekä lapsia että aikuisia. Turvallisen aikuisen ja hyvän ryhmädynamiikan läsnä ollessa oppimisongelmat ovat harvinaisempia.

-Jos on traumatisoitunut tai mielenterveyshaasteita, niissäkin saattaa usein tulla haastavaa käytöstä, kuten väkivaltaista tai arvaamatonta käytöstä. Myös yhteistyökyvyttömyyttä voi ilmetä passiivisesti, esimerkiksi kun ei suostuta mihinkään mukaan, ei saada kontaktia tai ei suostuta tekemään tehtäviä, Koponen kertoo.

Inkluusioon liittyvä koulutus on tärkeää

SolidPro järjestää esimerkiksi luentosarjoja, kuten Tunne NEPSY -luentosarja, jossa käsitellään ajoissa tunnistamisen merkitystä ja tunnistamisen keinoja erilaisten neuropsykiatristen haasteiden kohdalla. Tavoitteena on parantaa osaamista eri aloilla, ei pelkästään kouluissa.

-Valitettavasti on ollut niitä, että on ollut tietyn näköisiä haasteita, eikä heille ole saatu oikein apua. Sitten kun tullaan yläasteelle tai puberteetti-ikään, ja puberteetti alkaa, niin ongelmat räjähtävät käsiin ja muuttuvat tosi hankaliksi.

Tämä olisi tärkeää estää hyvin aikaisessa vaiheessa, esimerkiksi ADHD-ihmisen kohdalla, jolla valitettavasti on suuria riskejä päihteiden käyttöön, rikollisuuteen ja syrjäytymiseen. Se vaikuttaa vaikeuttavan työllistymistä, opintoihin pääsemistä ja opinnoissa pärjäämistä.

– Meidän yhteiskunnallamme ei ole varaa menettää näitäkään nuoria, ja heillä on suuri potentiaali moneen asiaan.

SolidProlla on erilaisia asiantuntijoita, kuten traumapsykologeja, käytöshäiriöiden asiantuntijoita ja neuropsykiatrisia valmentajia. Koulutuksessa keskitytään erityisesti lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen eri tilanteissa, jotta voidaan olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttamassa heitä. Tulevaisuudessa on tarkoitus myydä näitä työtapoja myös Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä huomataan, että tätä tarvitaan.

-Eli periaatteessa koulutuksen, luentojen, työnohjauksen ja konsultaation puolesta meillä on kaikki mahdollisuudet tarjolla. Lisäksi jalkautuminen esimerkiksi päiväkoteihin on tärkeää, jotta ammattilaiset voivat auttaa jo varhaisessa vaiheessa, Koponen kertoo.

On tärkeää, että tämän tyyppinen ratkaisu olisi saatavilla myös varhaiskasvatuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

-Jos pystymme reagoimaan tehokkaasti varhaiskasvatuksen vaiheessa ja ensimmäisen ja toisen luokan aikana, se näkyy myöhemmin yläasteella, lukioissa ja ammattikouluissa. Jos emme tarjoa keinoja toiselle asteelle, koulupudokkaiden määrä voi kasvaa ja erityisen haastavat oppilaat voivat aiheuttaa ongelmia, hän jatkaa.

Inkluusioon liittyvä koulutus on tärkeä pointti, ja toivomme, että tulevaisuudessa kouluihin saataisiin enemmän inkluusion taitajia. Tarkoituksena on tarjota koulutusta muille halukkaille sen jälkeen, kun mallia on kehitetty eteenpäin.

-Olemme usein nähneet mentaliteettia, jossa ainut tapa reagoida hankaliin oppilaisiin on miettiä, miten heidät saa pois koulusta. Kuitenkin ei ole paljon paikkoja, minne he voivat mennä. Suomessa on vain vähän sairaalakouluja, joihin pääseminen vaatii pitkät ja haastavat prosessit.

Sen sijaan, että perustettaisiin lisää sairaalakouluja, voisimme ajatella, että tavalliset koulut ottaisivat enemmän huomioon oppilaiden erilaisuuden niin ympäristön kuin työtapojenkin suhteen. Vaikka pienemmät ryhmäkoot ja enemmän aikuisia koulussa olisivat hyvä asia, se ei ratkaise ongelmaa, jos näillä aikuisilla ei ole kokemusta ja osaamista kohdata haasteita.

Lanupe tarjoaa Oma Väylä -kuntoutusta kaikissa toimipisteissään. Oma väylä -kuntoutus on saatavilla myös nuoren omassa ympäristössä tarvittaessa, ja se tehdään usein yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Kuntoutuksen tarjoaminen myös ruotsiksi on erittäin tärkeää.Palveluseteliterapioita tarjotaan niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja neuropsykiatriset ja uhmakkuuskäytöshäiriöt hoidetaan perheterapian avulla.

Lanupen tarjoamista terapiapalveluista löytyy sekä lyhytterapiaa että psykoterapiaa yksilöille, pareille ja perheille. Palvelutarjontaan kuuluu myös ryhmätoimintaa ja työhyvinvointipalveluja, kuten työnohjausta ja työpaikoille vietävää koulutusta.

Koposen mukaan koronakriisi on myös pahentanut tilannetta monien lasten ja nuorten kohdalla. Heidän kehityksensä etenee nopeasti ja sosiaalisen kehityksen tulisi mennä suhteellisen hyvin eteenpäin. Vanhempien ja aikuisten hätä vaikuttaa lapsiin ja aiheuttaa stressiä. Lapset, joilla on jo valmiiksi haasteita, voivat olla erityisen haavoittuvaisia.

-Törmäämme usein siihen, että lapsilta ja nuorilta vaaditaan omaa motivaatiota. Aikuisilla pitäisi olla keinoja saada heidät mukaan mahdollisimman helposti ja matalalla kynnyksellä. Nepsy-lähetteiden saaminen voi olla vaikeaa, ja terveydenhuollossa ei välttämättä tunnisteta näitä tilanteita. Tästä syystä apu voi olla liian viivästynyttä. Opettajien tulisi tarjota tukea ilman, että diagnoosi on ensin saatava, Koponen kertoo

-Oikea-aikainen tuki on tärkeää, jotta lapsen ja nuoren tilanne ei pahene. Sen sijaan, että odotettaisiin diagnoosia, opettajat voisivat tarjota tukea heti, kun näkevät lapsen tai nuoren hyötyvän siitä, Kinnunen lisää

Koponen kertoo, että koronakriisi on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään erityisen paljon. Lapset ja nuoret kärsivät enemmän nyt kuin 1990-luvulla. Heidän ongelmansa ovat jatkuvasti esillä uutisissa: väkivaltaisuus, oppimisvaikeudet, päihteiden käyttö jne. Kun lapset ja nuoret tulevat hyväksytyksi omassa yhteisössään, heidän ei tarvitse hakea hyväksyntää huonommista ympyröistä.

-Tarvitaan ymmärrystä perheisiin ja ammattilaisille, jotka kohtaavat näitä lapsia ja nuoria, jotta he saavat tukea varhaisessa vaiheessa, Kinnunen sanoo.

Kinnunen kertoo, että tärkeä viesti päättäjille ja hyvinvointialueille on, että näille asioille voi oikeasti tehdä jotain. Tilanteisiin kannattaa satsata, jotta ne eivät pääsisi menemään huonompaan suuntaan. Nepsy voi olla vahvuus, kun se saadaan valjastettua oikein.