Suomen turvallisuuspolitiikka perustui ensisijaisesti siihen, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomi on kuitenkin tiivistänyt yhteistyötään monien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, kuten NATO:n kanssa – ja 4.4.2023 Suomesta tuli NATON täysjäsen.

Suomi on myös aktiivinen toimija EU:ssa ja on osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomi on myös tiivistänyt yhteistyötään Ruotsin kanssa ja allekirjoittanut puolustusyhteistyösopimuksen vuonna 2016. Lisäksi Suomi on aktiivinen YK:n rauhanturvaamisessa ja osallistuu useisiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat kansallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, yhteistyön tiivistäminen eri maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä vakauden ja turvallisuuden edistäminen kansainvälisellä tasolla.

Suomalaiset yritykset ja NATO

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä NATO:n kanssa erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa. NATO:n hankintojen ja hankintaketjujen avoimuus on parantunut, mikä mahdollistaa myös suomalaisyrityksille osallistumisen NATO:n hankintoihin. Suomessa toimii myös Business Finland -niminen virasto, joka auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, mukaan lukien NATO:hun liittyvät hankkeet ja ohjelmat.

NATO tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia muun muassa koulutuksen, teknologian kehittämisen, tutkimuksen ja kehityksen sekä logistiikan alalla. Lisäksi NATO:n kumppanuusohjelmat, kuten Partnership for Peace (PfP) -ohjelma, tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä NATO:n kanssa puolustuksen alalla.

NATO:n kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita, kuten turvallisuusvaatimukset ja erilaiset lainsäädännölliset ja hallinnolliset edellytykset. Suomalaisyritysten onkin tärkeää tutustua huolellisesti NATO:n toimintatapoihin ja vaatimuksiin ennen yhteistyön aloittamista.