ToimittajaLohjan pääkirjastossa on nyt mahdollisuus tutustua suomalaisten nimekkäiden tekijöiden teoksiin.
De la Chapellen taidekokoelma koostuu suomalaisesta taiteesta 1800-luvun lopulta 1980-luvulle. Taideteokset ovat Albert de la Chapelle -rahaston hankkimia ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolle lahjoittamia. Kokoelma on tänä vuonna ollut ensi kertaa esillä yleisölle EKTA-museossa Tammisaaressa kesällä 2018, ja nyt osa siitä on saatu esille Lohjan pääkirjaston Linderinsaliin Lohjan Museon ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon yhteistyön ansiosta.
–Tämä on meille hieno mahdollisuus saada paikkansa lunastaneiden taiteilijoiden arvotaidetta Lohjallekin, iloitsee Lohjan Museon amanuenssi Iiris Kankaanpää.
Kokoelman taustalta löytyy Tenholasta kotoisin oleva professori Albert de la Chapelle, joka on tehnyt pitkän uran genetiikan tutkijana. Albert de la Chapellen taidekokoelmaa on kerätty kymmenisen vuotta eturivin asiantuntijoiden avulla. Maalaustyylit ulottuvat mm. realismista modernismiin ja surrealismiin. Pääasiallisina aihepiireinä ovat maisemat, muotokuvat, asetelmat ja vapaammat kompositiot. Taiteilijoina ovat mm. Munsterhjelm, Berndtson, Thilén, Danielson-Gambogi, Hällfors-Sipilä, Pusa, Jansson, Kaivanto ja Linnovaara. Kokoelmassa on kiinnostavia, taiteilijoille vähemmän tyypillisiä töitä sekä sellaisia teoksia, jotka ovat syntyneet keskellä sitä vaihetta, kun tekijän taiteessa on jotain muuttumassa.
Hjalmar Munsterhjelmin Ilta Barösundissa on yksi kokoelman vanhimmista teoksista.
Suomalaista taidetta reilun 100 vuoden varrelta
Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon näyttelyamanuenssi Vesa Kiljo kertoo, että kokoelmaan kuuluu 49 teosta, joista Lohjalla on nyt esillä 25. Teoksissa vilahtelee mm. tuttuja maisemia Länsi-Uudenmaan alueelta. Kiljo kertoo, että esimerkiksi Hjalmar Munsterhjelmin Ilta Barösundissa kuvaa maisemaa romanttisrealistisesti. Teos on yksi kokoelman vanhimmista. Hangosta on esillä kolme rantamaisemaa. Alfred William Finchin maalaus vie Mustiolle myllyrakennuksen viereen ja Gunnar Berndtsonin teos Lindön kartanon maisemiin Bromarvin rajalle. Näyttelystä löytyy myös Tove Janssonin suojeluskuntaharjoittelua kuvaava teos Riihimäeltä sekä taiteilijan omakuva.
–Jansson halusi olla nimenomaan taidemaalari ja hän olisi halunnut tulla sellaisena tunnetuksi. Häneltä on uskaliaitakin aikansa politiikkaan kantaa ottavia teoksia. Muumit olivat sivujuttu, josta hän kuitenkin tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi, avaa Kiljo.
Kankaanpää tiivistää, että näyttelyssä pääsee tutustumaan suomalaiseen taiteeseen ja sen kehitykseen eri vaiheineen viimeisen sadan vuoden ajalta. Esillä ovat mm. realismi, kubismi ja ekspressiivisyys vahvoine tulkintoineen. Näyttelyn ripustuksessa teokset seuraavat toisiaan pääasiassa kronologisessa järjestyksessä.
Näyttelytilasta löytyy Sari Salo-Kiljon kirja Taidetta de la Chapelle, jonka avulla voi tutustua tarkemmin sekä näyttelyn teoksiin että taiteilijoihin. Kirjan voi myös ostaa.
Näyttely on esillä Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa 2.2.2019 saakka. Näyttely on avoinna yleisölle ma-to 10-18, pe 10-17 ja la 10-15.
Näyttelystä löytyy Tove Janssonin suojeluskuntaharjoittelua kuvaava teos Riihimäeltä sekä taiteilijan omakuva.
Taidemuseo Tammisaareen
Kokoelma on tarkoitus sijoittaa taidemuseoon, jota suunnitellaan EKTA-museon pihapiiriin Tammisaareen. Hankkeessa ollaan tällä hetkellä suunnitelmakilpailuvaiheessa. Albert de la Chapellen säätiö vie hanketta eteenpäin yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa. Kiljo toteaa, että säätiön tavoitteena olisi, että taidemuseo on valmis vuonna 2020, mutta aikataulu saattaa olla turhan optimistinen. Lohjalle taidemuseota saadaan luultavasti odottaa vielä hyvä tovi.
–Lohjalla ei ole taidemuseota, joten museo yrittää paikata sitä puutetta, Kankaanpää toteaa.
SMS
