Tiedekoulu tarjoaa luonnontieteistä, ilmiöistä, roboteista, ohjelmoinnista ja teknologiasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille mahdollisuuden oppia uusia asioita konkreettisella ja tavoitteellisella tavalla. Tiedekoulu aloittaa toimintansa Lohjalla tammikuussa, mutta ilmoittautuminen on jo käynnissä Tiedekoulun verkkosivuilla. Tarjolla on ryhmiä eri-ikäisille lapsille ja nuorille.

-Lohjan seudulta on tullut kyselyitä toiminnan aloittamisesta jo pitkään. Lohjalla aloittavat keväällä suosituimmat ryhmämme eli robottikerhot sekä koodikoulu, kertoo Tiedekoulun perustaja ja toimitusjohtaja Maria Leivo Suomen Tiedekoulu Oy:stä.

Myöhemmin Lohjalla on tarkoitus aloittaa myös luonnontieteisiin keskittyvät Tutkijakerhot. Luonnontiede- ja robottikerhot voi aloittaa jo 4-vuotiaana, mutta ohjelmointikerhon aloitus on suunnattu kouluikäisille, sillä se vaatii lukutaitoa.

Yksittäisten lyhyiden kurssien ja työpajojen sijaan Tiedekoulu tarjoaa lapsille mahdollisuuden harrastaa tiedettä ja teknologiaa tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Tiedekoulussa asioita opitaan tavoitteellisesti ja kehitytään jatkuvasti. Koulu on suunniteltu niin, että sen voi aloittaa jo 4-vuotiaana ja jatkaa suunnitelmallisesti aina 15-vuotiaaksi saakka.

Tiedekoulussa kannustetaan lasta olemaan luova, tekemään itse ja keksimään ratkaisuja ongelmiin. Työskentelytavan omaksuttuaan lasten on mahdollista siirtyä vaativampien teemojen ja aiheiden pariin sekä luomaan itse uutta jo olemassa olevan tiedon ja ratkaisujen pohjalta.

Tiedekoulu toimintaa on lähikunnista myös Vihdissä.

Tiedekoulussa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentelemaan ja kokeilemaan. Lohjalla aloittavat keväällä robottikerhot ja koodikoulu. Myöhemmin Lohjalla on tarkoitus aloittaa myös luonnontieteisiin keskittyvät Tutkijakerhot. (Kuvat: Christian Boman).

 

Tulevaisuuden asiantuntijoita ja osaajia

Leivo korostaa, että Tiedekoulusta on lapsille ja nuorille hyötyä myös tulevaisuudessa, suuntautuvat he sitten työelämässä mille alalle tahansa.

-Tietotekniikkaa sekä uskallusta ja rohkeutta tehdä ja kokeilla sekä ratkoa ongelmia tarvitaan kaikilla aloilla, Leivo tiivistää.

Työmarkkinoilla tarvitaan nykyään ja tulevaisuudessa sellaisiakin taitoja, joita ei välttämättä heti osaisi ajatella.

-Esimerkiksi, kun meillä oli rekry, yksi hakija kertoi, että ohjelmointitaitoa kysytään jo monilla aloilla opettajan töistä vakuutusalalle. Siksi ohjelmointia on tuotu jo kouluihinkin, Leivo kertoo.

-Monissa kouluissa on jo alkeisohjelmointia ja robotiikkaa ja kun kipinä syttyy, me kykenemme tarjoamaan pitkäjänteistä harrastustoimintaa näillä osa-alueilla siitä eteenpäin, mihin perusopetus jää. Lapset, jotka ovat käyneet ryhmissämme 4 – 6 vuotta, osaavat koodata käytännössä kuin ammattikorkeakoulusta valmistuvat insinöörit. Kyseessä onkin lapsen kannalta merkittävä panostus tulevaisuuteen, jatkaa Leivo, joka on toiminut pitkään myös lehtorina tietotekniikan insinöörikoulutuksessa Turussa.

-Tutkijatyypeissä, rakentelijoissa ja pohtijoissa piilevät ne tulevat koodarit, tutkijat, keksijät ja uuden luojat, joita tämä kansantalous tarvitsee. Näitä lapsia me haluamme olla tukemassa ja kannustamassa eteenpäin, tiivistää Leivo yrityksensä toiminnan missiota.

 

Tiedekoulu saavutti pian suuren suosion

Tiedekoulu sai alkunsa, kun Leivo etsi sopivaa harrastusta tieteestä, roboteista ja teknologiasta kiinnostuneelle pojalleen.

-Sellaista ei löytynyt, joten perustin itse lähikouluun tiedekerhon, Leivo kertoo.

Ensimmäinen tiedekerho perustettiin Paraisille vuonna 2011. Sitä veti Leivo itse. Hän on koulutukseltaan tietotekniikan insinööri, kauppatieteiden maisteri ja ammatillinen opettaja. Sana Paraisille perustetusta tiedekerhosta kiiri eteenpäin ja pian innokkaita harrastajia oli koossa melkoinen joukko.

-Vanhemmat alkoivat kysellä Turusta ja Paimiostakin, voivatko tuoda lapsensa tiedekerhoon, Leivo kertoo.

Suuren kiinnostuksen vuoksi Leivo vuokrasi Turusta tilan tiedekerhoa varten, mutta jo puolen vuoden kulutta lapsia oli niin paljon, että se kävi pieneksi. Tällä hetkellä Tiedekoulu toimii Suomessa 30 toimipisteessä. Keväällä toiminta alkaa Lohjan lisäksi kolmessa muussakin uudessa paikassa.

Mistä näin suuri innostus tiedekerhoa kohtaan johtuu?

-Lapset ovat luontaisesti hyvin kiinnostuneita tieteestä ja siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Erona kouluun tässä on se, että koulussa asioita käsitellään enemmän teoriassa, mutta Tiedekoulussa niitä pääsee kokeilemaan itse, Leivo avaa.

 

Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

Pojan harrastuksesta muodostui siis äidille yritystoimintaa.

-Kun lähtee kokeilemaan, voi syntyä jotain uutta. Moni yritys on lähtenyt pienestä asiasta, tarpeesta tai ongelmasta, johon on tartuttu, Leivo toteaa.

-Aluksi vedin ryhmiä, mutta nyt koulutan opettajia ja kehitän sisältöä. Teemme myös monenlaisia projekteja. Tiedekouluun on käynyt tutustumassa mm. kiinalaisia koululaisia ja unkarilaisia opettajia. Tuotamme myös tiede- ja teknologiakasvatusta ja sisältöä eri toimijoille. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa sitä kaivataan kovasti. Siellä nähdään, että lasten olisi jo hyvä osata näitä asioita. Teemme paljon opetussuunnitelmatyötä, sillä teknologiasisällötkin ovat muuttuneet paljon.

Kehitys menee harppauksin eteenpäin. Sen huomaa lapsistakin.

-Nyt aloittavilla lapsilla on paremmat valmiudet tietokoneen käyttöön kuin aloittavilla oli kolme vuotta sitten.

SMS