Vihdin Teatterin syksyn ohjelmassa on jälleen vakiintuneen tavan mukaan koko perheelle suunnattu näytelmä. Tällä kertaa vuorossa on metkuistaan tuttu Vaahteramäen Eemeli, joka sai ensi-iltansa lauantaina 27.10. Alun perin syksyn ohjelmassa piti olla Fedja Setä ja kissa ja koira. Valmistelut ja harjoitukset olivat jo pitkällä, kun teatterille saapui suruviesti, että kirjailija Eduard Uspenski oli kuollut. Esitysoikeudet siirtyivät perikunnalle ja kädenvääntö oikeuksista alkoi saman tien, eikä Fedja setää voida esittää ennen kuin esitysoikeuskärhämä on ratkaistu. Niinpä näytelmä vaihdettiin Vaahteramäen Eemeliin, jonka tempauksista saadaankin nyt nauttia koko marraskuun ajan.

-Meillä oli jo casting ja musiikki- ja lavastesuunnitelmat tehty, kun näytelmän oikeudet jäädytettiin ja piti vaihtaa lennosta näytelmää. Olin ajatellut, että nyt olisi mukava tehdä vanhaa aikaa kuvaava näytelmä satunäytelmän tilalla, jotta olisi vähän erilaista välillä, ohjaaja Tarja Kairikko valaisee näytelmävalinnan taustaa.

Äkillisen muutoksen johdosta harjoituskerrat ovat jääneet tavanomaista vähemmälle, mutta Kairikko vakuuttaa, että koko teatteriporukka tekee parhaansa.

Eemeli (Riku Happonen), Pöperö-Maija (Kristiina Issakainen) ja Iida (Vilma Rönnberg). (Kuva: Sakari Kovasiipi)

 

Hyväntahtoinen keppostelija

Vihdin Teatterissa samaistutaan nyt Astrid Lindgrenin luomiin henkilöhahmoihin ja vanhan ajan maalaiselämään.

-Vanhan, tutun tarinan mukaan mennään ja seurataan Kissankulman maalaistalon elämää, Kairikko avaa.

Kaiken ytimessä pyörii Eemeli. Vauhdikas poika, jonka pitää kokeilla ja tutkia kaikkea. Myös aikuisten asioihin pitää puuttua. Ja niinhän Eemeli tekee.

-Eemeli on vilkas, hyväntahtoinen ja kekseliäs keppostelija, jotka metkuja äiti kirjaa muistiin ja ymmärtää, mutta isä harmistuu niistä ja yrittää estää metkut, avaa Kairikko.

Näytelmässä on paljon lauluja, jotka saattavat jäädä mieleen pyörimään kotimatkallekin. Kitarasäestys tuo mukaan myös live-musiikin. Musiikin on sovittanut ja harjoituttanut Irina Milan.

Eemeli katolla (Riku Happonen). (Kuva: Sakari Kovasiipi)

 

Vanhasta ajasta löytyy niin kummasteltavaa kuin opittavaakin

Näytelmä Vaahteramäen Eemeli tarjoaa viehättävän ja todentuntuisen ajankuvan

kyläelämästä noin sadan vuoden takaa. Autoja ei ole älyluureista puhumattakaan. Sen sijaan maatalon elämäntahti rytmittyy mm. lehmien poikimisen ja kylämarkkinoiden mukaan ja lääkärireissuun naapurikylään lähdetään hevosella. Millaisia ajatuksia menneen ajan meininki mahtaa lapsissa herättää?

-Varmaan se herättää mietteitä, miten ennen on voinut olla sellaista kuin on ollut ja miten on selvitty, kun ei ole ollut kännyköitä ja asioita on pitänyt tehdä paljon itse leluista lähtien. Meillä on näytelmässä mollamaijoja ja Eemeli nikkaroi puu-ukkoja, Kairikko sanoo.

Vanhan ajan tunnelmaa on haettu mm. ajanmukaisen puvustuksen avulla. Näytelmässä on myös jonkin verran vanhan ajan sanastoa, kuten piika ja renki.

-Olisi kiva, jos näytelmä herättäisi lapsissa kysymyksiä, kuten mikä on piika tai miksi kuljetaan hevosella. Vanhemmat voisivat jutella niistä lasten kanssa kotona, Karikko toteaa.

-Tämä on pieni kurkistus sadan vuoden takaiseen maaseudun elämään. Siitä näkee, että asiat eivät ole aina olleet niin kuin nyt, mutta lapsilla on silti ollut tekemistä, vaikka nykyajan kotkotuksia ei ole ollut ja virikkeet on pitänyt keksiä itse. Itse olisin halunnut elää silloin ajan levottomuuksia lukuun ottamatta. Omakin lapsuuteni 50-luvulla oli kuitenkin verkkaista. Kesäsunnuntaisin kuunneltiin jumalanpalvelus radiosta ja syötiin uusia perunoita ja viiliä, Kairikko muistelee.

Vaikka maailma ympärillä muuttuu, 10-vuotiaan pojan ajatusmaailma tuskin on ajan kuluessa juuri muuttunut. Opittavaa vanhassa ajassa on myös nykyihmisellä.

-Nykyajassa on niin paljon virikkeitä, että mielikuvitus köyhtyy. Kaikilla ihmisillä on mielikuvitusta, mutta se laiskistuu, jos kaikki tulee valmiina. Näytelmää seuratessa on pakko käyttää mielikuvitusta, koska lavalla ei ole esimerkiksi oikeaa hevosta. Myös keskittymiskykyä tarvitaan, jotta pysyy tarinassa mukana. Sekin kyky on heikentynyt, pohtii Kairikko.

 

Tutustumaan viikariin

Kairikko sekä kaikki 16 näyttelijää toivottavat katsojat tervetulleiksi.

-Meillä on nyt paljon innokkaita ja lahjakkaita näyttelijöitä, Kairikko kehuu.

Kairikko suosittelee näytelmää 5-vuotiaista lähtien kaikenikäisille. Nuoremmatkin ovat toki tervetulleita, jos jaksavat keskittyä seuraamaan näytelmää. Karikko kertoo, että Vaahteramäen Eemeli on jo herättänyt kiinnostusta myös aikuisissa, joille Eemeli on entuudestaan tuttu. Hän uskoo, että jos ei kirjasta niin ainakin elokuvasta, Eemeli on tuttu myös osalle lapsista.

-Ja, jos ei ole, niin tervetuloa tutustumaan Vihdin Teatterin Eemeliin, Kairikko kutsuu.

SMS