Lohjalle perustettiin viime tammikuussa oma GA-ryhmä. Kyseessä on vertaistukiryhmä rahapeliongelmista kärsiville. Ryhmää vetävät entiset pelaajat ja toimintaidea on sama kuin paremmin tunnetussa AA-toiminnassa. GA tarkoittaa nimettömiä pelureita. Nimettömyys onkin isossa osassa ja ryhmään voi osallistua anonyymisti. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja kävijöitä on laidasta laitaan niin eläkeläisistä pelikonepelaajista parikymppisiin nettikasinopelaajiin.

–Ryhmä perustettiin, koska koemme, että Lohjalla on paljon peliriippuvaisia. Toivomme, että he ymmärtäisivät hakea apua. Jäsenmaksua ei ole, eikä sitoutua tarvitse. Ainoa edellytys ryhmään tulolle on halu lopettaa pelaaminen. Toiminta perustuu luottamukseen, joten ainakaan samana päivänä ei saisi olla pelannut. Ryhmässä kaikki ovat tasavertaisia ja siellä puhutut asiat jäävät ryhmän sisälle, avaa Simo.

Pasi muistuttaa, että ryhmästä saa suurimman hyödyn irti, kun tulee sinne omasta tahdostaan, eikä esimerkiksi läheisen painostuksesta. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä pari käyntikertaa ei riitä ihmeiden tekoon. He kokevat, että juuri vertaistukiryhmästä saa eniten apua ja muiden selviytymistarinat luovat toivoa.

–Se helpottaa, kun pääsee puhumaan sellaisten kanssa, joilla on sama ongelma. Muut eivät ymmärrä, vaan sanovat helposti, että mikset lopettanut aiemmin, Simo sanoo.

He kokevat, että terveydenhuollon puoleltakaan apua ei aina saa.

–Moni on käynyt esimerkiksi psykiatrilla, mutta apua ei välttämättä saa, koska he eivät ymmärrä tätä ongelmaa, Pasi sanoo.

–Sanotaan, että ongelma on itse aiheutettu, vaikka kyse on sairaudesta. Ensimmäisen kerran, kun pyysin apua viisi vuotta sitten, kysyttiin että mikset vaan lopeta, kertoo Simo.

Rohkeasti mukaan, vaikka hävettäisi tai jännittäisi

Häpeän tunne voi peliriippuvaisella olla kova, mikä vaikeuttaa avun hakemista.

–Tämä on ongelma, joka ei näy ulospäin. Ongelmaa myös piilotellaan. Kun on asiansa oikein kunnolla ”sössinyt”, asiaan on vaikea myöntää itselleenkään. Apua haetaan usein aivan liian myöhään eli siinä vaiheessa, kun on jo mennyt työpaikka ja parisuhde ja ulosotto on kimpussa, toteaa Pasi.

Simo ja Pasi kannustavat peliriippuvaisia tulemaan rohkeasti mukaan ryhmään häpeän tunteesta huolimatta.

–Ensimmäisissä kokouksissa, kun asiasta pystyy puhumaan, ei kyyneliltäkään aina säästytä ja ollaan siipi maassa, mutta toisista ihmisistä saa voimaa. Se helpottaa, kun asioista voi puhua kunnolla, eikä vain pintapuolisesti. Se luo uskoa, kun kuulee, millaisista ahdingoista muut ovat selvinneet.

–Vertaistukiryhmässä emme puhu menetetyistä rahamääristä, sillä menetettyä ei saa takaisin. Jos jää kiinni vanhaan, siitä ei pääse ikinä yli, toteaa Pasi.

Ryhmään tulo voi jännittää, mutta jännityksensä kanssa ei ole yksin. Moni on ryhmään ensimmäistä kertaa tullessaan suorastaan pelännyt, mutta nopeasti huomannut ettei mitään pelättävää ole.

Lohjalla ryhmä kokoontuu maanantaisin kello 18.00–20.00 Lohjan seurakuntakeskuksessa ja Veikkolassa torstaisin kello 18.00–20.00 Veikkolan seurakuntakeskuksessa. Seurakunta tukee ryhmiä mahdollistamalla kokouspaikat. GA-ryhmään saa yhteyden sähköpostilla: garyhmalohja@gmail.com.

Entiset pelaajat toivovat, että apua haettaisiin ajoissa ennen kuin menettää esimerkiksi työpaikan tai parisuhteen. Kokemuksesta he kuitenkin tietävät, että mm. häpeä vaikeuttaa ongelman myöntämistä ja avun hakemista.

Peliriippuvaisella rahantaju on vääristynyt

He toteavat, että peliriippuvuus on jatkuvasti kasvava ongelma, jota esimerkiksi pikavippien helppo saatavuus osaltaan pahentaa. Veloilla on tapana kasvaa korkoa, jolloin kierre on valmis, kun seuraava laina otetaan edellisen maksua varten.

–Lainojen saaminen on tehty liian helpoksi. Ei mene kuin kaksi minuuttia ja rahat ovat tilillä. Ulosottomiehestä tulee monen kaveri, toteaa Simo.

Pasi muistuttaa, että peliriippuvaisella rahantaju on vääristynyt.

–Siitä on 4,5 vuotta, kun lopetin pelaamisen ja olen joutunut opettelemaan uudelleen rahan käytön. Se kuulostaa uskomattomalta, kun on kyse aikuisesta ihmisestä, Simo vahvistaa.

Peliriippuvaisen rahat häviävät hetkessä.

–On eläkeläisiä, jotka pelaavat eläkkeensä viikossa peliautomaatteihin, Pasi toteaa.

–Eläkeläisillä yksinäisyys on usein pelaamisen taustalla. Pelikoneesta haetaan kaveria. Nuoremmilla taas nettipelaaminen on isoin ongelma. Kulutusluotot tulevat tutuiksi ja hetkessä saa pelattua kymmeniä tuhansia euroja, hän jatkaa.

–Ei se tunnu rahalta, vaan numeroilta, jotka siirtyvät, kun pelaa netissä, lisää Simo.

Numerot siirtyvät vikkelästi, mutta samalla velkaa syntyy kymmeniä tuhansia. Simo toteaa, että peliriippuvainen odottaa isoa voittoa, mutta jos sellaisen sattuisikin saamaan, se olisi pahin vaihtoehto, koska voitto löisi vain lisää vettä myllyyn. Usein pelaaminen loppuu vasta siinä vaiheessa, kun rahaa ei saa enää mistään.

–Kaikki velkapaikat pelataan ensin tappiin asti. Itsellänikin piti tulla pohjakosketus, toteaa Pasi.

–Lopettaminen oli pakon sanelema juttu, kun luottotiedot olivat menneet ja kaikki mahdollinen oli perinnässä. En saanut euroakaan mistään, kertoo myös Simo.

Lopettamisenkin jälkeen voi tulla retkahduksia, mutta niistä ei kannata lannistua, vaan palata pian ryhmään takaisin ennen kuin kynnys paluulle kasvaa.

–Emme tuomitse toisiamme, toteaa Pasi.

He muistuttavat myös, ettei kohtuupelaaminen ole vaihtoehto peliriippuvaiselle.

–En tiedä yhtäkään peliriippuvaista, joka pystyisi pelaamaan kohtuudella. Ei alkoholistikaan voi ottaa yhtä saunaolutta, toteaa Simo.

Peliriippuvuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään

–Pelaamisesta tulee pakkomielle ja elämäntapa. Töistä oli kiire pelaamaan ja yöt menivät nettipelien parissa. Aluksi kyse oli jännityksestä, mutta myöhemmin pelaaminen vei ajatukset muualle ja toi lohtua, kun oli esimerkiksi riitaa kotona. Se on todellisuuden pakenemista, muistelee Pasi.

Joskus tilanne käy niin raskaaksi, että ilmenee itsetuhoista käytöstä. Peliongelmasta kärsivät myös läheiset, vaikka he eivät edes tietäisi peliriippuvuudesta.

–Velat saa maksettua, mutta menetettyä aikaa ei saa takaisin. Se on perheeltä ja läheisiltä pois. Peliriippuvainen ei myöskään ymmärrä toisille aiheuttamaansa kärsimystä. Se on jatkuvaa valheessa elämistä ja ongelman vähättelyä niin kotona kuin töissäkin. Kotona vedät tiettyä roolia ja kehität riidan, että voit lähteä pelaamaan. Ajatusmallista tulee sairas ja itsekeskeinen. Yöunet menevät, itsetunto laskee ja tulee masennusta. Kyllästyin siihen kaksoiselämään. Se on niin kuluttavaa ja stressaavaa, avaa Pasi.

–Minulla oli järkyttäviä mielialanvaihteluja. Perheenjäsenten pitäisi osata olla ajatustenlukijoita. Oma tyttäreni on jälkeenpäin sanonut, että pelkäsi minua, sanoo Simo.

Voi käydä niinkin, että kun vaimo lähettää kauppaan, jää juusto ostamatta, koska se on kallis. Voi myös käydä niin, ettei kaupasta lähde mukaan yhtään mitään, koska rahat menevät pelikoneeseen ennen kuin ostoksille asti edes päästään.

Peliriippuvuuden paljastuminen on sokki myös läheisille.

–Minulle se oli helpotus, kun sain kerrottua asiasta puolisolleni, mutta hänelle se oli kauhea järkytys. Minä sain helpotuksen, mutta hän vasta sai painon hartioilleen, Simo kuvaa.

Läheisille kertominen voi olla hyvin hankalaa.

–Pystyin salaamaan peliriippuvuuteni 15 vuotta lähimmäisiltäni. Kaikki kaverini eivät tiedä siitä vieläkään, toteaa Simo.

Syyllisyys ja häpeä ovat sitkeitä kavereita, jotka seuraavat vuosia, kun asiansa on oikein sotkenut niin talouden kuin ihmissuhteidenkin osalta. Myöhemmin voi tulla tarve hyvittää asioita läheisilleen. Sen lisäksi Simo ja Pasi haluavat auttaa muita peliriippuvuuden kanssa painivia.

–Toivon, että pystyn itse olemaan jollekulle esikuva ja pelastamaan jonkun, Pasi sanoo.

Pelit tulivat tutuiksi jo lapsena

Pasi tutustui peleihin jo lapsena.

–10-vuotiaana seisoin tuntikausia isän vieressä huoltoasemilla, kun hän pelasi. Pelin hyväksyntä tuli sieltä opitun mallin kautta. Nuoruus meni vedonlyönnin parissa ja kun menin itse töihin, tuli nettipokeri tutuksi. Nyt takana on 20 vuotta peliuraa, Pasi kertoo.

Myös Simo on pelannut nuoresta saakka. Viimeistään nettipelien myötä tilanne riistäytyi käsistä.

–Pelitili on niin helppo avata. Mitään ei kysellä, kunhan olet täysi-ikäinen. Vuorokaudessa meni helposti kahdeksan tuntia pelaamiseen.

Simo jäi kiinni, kun hän ei ehtinytkään hakea ensimmäisenä karjukirjeitä postilaatikosta. Hän sai itse aikoinaan avun netissä toimineesta vertaistukiryhmästä. Nykyään Pasi siirtää saamansa rahat heti vaimon tilille, ettei tule houkutuksia. Simon pankkitunnukset ovat vaimolla.

–Kyllä pelihaluja tulee, mutta ne menevät ohi, kun pelaamisen tekee itselleen mahdollisimman vaikeaksi, Simo toteaa.

He kertovat, että peliriippuvaisella voi olla muitakin riippuvuuksia.

–Itselläni esimerkiksi on urheilutausta ja huono tappionsietokyky. Monella on sama ongelma, etteivät he osaa hävitä. Minulla menee yli kaikki, mitä harrastan, Simo sanoo.

–Mihin vain ryhtyy, kaikessa mennään äärirajoille, pohtii myös Pasi.

Haastateltavien nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Kommentoi kirjoitusta