Vivamon Raamattukylässä esitetään jälleen uusi näytelmä. Tänä kesänä vuorossa on musiikkinäytelmä 77 x, joka saa ensi-iltansa 16.7. Näytelmän nimi tulee Jeesuksen sanoista Pietarille: Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” “Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa, vastasi Jeesus.” ( Matteus 18: 21–22)
Ohjaaja Matias Nyman kertoo, että monet Vivamon Raamattukylän näytelmistä ovat käsitelleet raamatusta tuttuja tarinoita, mutta uuden näytelmän myötä raamatun teemoja on haluttu tuoda nykypäivään. 77 x kertoo anteeksi antamisen vaikeudesta ja voimasta. Näytelmä kertoo tarinan kolmen eri sukupolven edustajan silmin. Sen päähenkilöt ovat rippikouluun menevä nuori, hänen isänsä, jolla on taloudellisia ongelmia ja rakoileva avioliitto, ja isoäiti, jonka luokse isä menee, kun muutakaan paikkaa ei ole. Näytelmässä käsitellään myös vanhempien jännittyneitä välejä ja niiden vaikutusta lapseen. Käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen kertoo, että oman mausteensa näytelmään tuo karjalanmurretta haastava mummo. Hän näkee näytelmän teeman hyvin ajankohtaisena.
–Sovinnon tekemisen teema on nyt ajankohtainen Suomessakin, koska meillä on paljon vastakkain asettelua ja sosiaalinen media on tuonut kireät äänenpainot esille aiempaa vahvemmin. Ihmisten on vaikea elää ristiriitojen keskellä. Haluamme tuoda toivoa esille kaikissa näytelmissämme, Kaskinen kertoo.
Esille nostetaan myös sukupolvien välinen yhteys, joka pääsee helposti heikkenemään, jos isovanhemmat ja lapsenlapset asuvat kaukana toisistaan. Huumorikin pilkahtaa esiin sopivissa kohdissa. Myös Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -laulu kulkee mukana tarinassa.
–Teemme laulun eläväksi liikkuvan enkelitaulun avulla. Siitä tulee vaikuttava, Nyman sanoo.
–Monella on lapsen usko jossain pohjalla. Vaikeatkin asiat voivat palauttaa sen, hän pohtii.
Näytelmää esitetään 11.8. asti.

Elämän suuret kysymykset kiinnostavat
Vivamon Raamattukylä on tarjonnut yleisölle näytelmiä jo vuodesta 2005. Tuona aikana musiikkinäytelmiä on tehty yhteensä 18.
–Tuhannet ihmiset käyvät vuoden aikana katsomassa näytelmiämme. Yleensä kesäteatteriesitykset ovat viihde- ja komediapitoisia, mutta meillä käsitellään elämän suuria kysymyksiä. Ne kiinnostavat ihmisiä. Katsojia tulee ympäri maailmaa. Tämä on myös laaja-alaisesti kehittynyt teatteri. Olemme saaneet laadusta paljon hyvää palautetta. Näytelmät käsikirjoitetaan itse ja puvustaja suunnittelee ja ompelee vaatteet, Nyman kertoo.
Musiikki on isossa roolissa näytelmissä.
–Olemme tehneet kaikkiin lauluihin omat sävellykset ja sovitukset. Meillä on myös koreografi, joka tekee upeita tansseja, Nyman sanoo.
–Musiikkia, laulua ja tanssia on kaikissa näytelmissä. Kaikkia asioita ei voi kuvata sanoin kovin hyvin, mutta liike sopii siihen hyvin, kertoo Kaskinen.
Luonnolla on oma, ainutlaatuinen roolinsa Vivamon Raamattukylän näytelmissä.
–Luonto on tärkeä osa, koska näytelmät esitetään ulkona, Nyman toteaa.
Näytelmien tapahtumapaikat on rakennettu Vivamon alueelle ja näytelmän aikana kävellään tapahtumapaikalta toiselle, joten yleisön kannattaa varustautua teatterielämykseen sään vaatimalla tavalla.
Raamattukylän näyttelijät ovat vapaaehtoisia. Moni heistä viihtyy Vivamossa hyvin, sillä heidät on voinut vuosien varrella nähdä useammassakin näytelmässä. Näytelmäharrastus yhdistää myös perheitä, sillä mukana voi olla samasta perheestä useampikin jäsen.
–Vuosien varrella mukana on ollut noin 400 vapaaehtoista, Nyman sanoo.
–Mietimme roolitusta käsikirjoituksen pohjalta. Meille on syntynyt hyvä rinki ihmisistä, joita näytelmiin voi pyytää, mutta uusia tarvitaan myös aina. Yhteyttä saa ottaa, jos näytteleminen kiinnostaa, koordinaattori Panu Haavisto sanoo.
–Monelle tämä on ollut myös ponnahduslauta eri taiteenaloille, toteaa Nyman.
Hän kertoo, että Vivamon Raamattukylässä on nähty myös maahanmuuttajia niin näyttelijöinä kuin yleisössäkin.
–Meillä on ollut maahanmuuttajataustaisia henkilöitä mm. Irakista, Iranista ja Egyptistä. On tärkeää, että he pääsevät tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja mukaan yhteiskuntaan. He ovat kokeneet yhdessä tekemisen tärkeäksi, Nyman kertoo.
SMS