Yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin 1.9. lähtien. Verohallinto neuvoo, että arvonlisäveroprosentti määräytyy sen mukaan, onko palvelu suoritettu tai tavara toimitettu asiakkaalle ennen vai jälkeen 1.9.
Verohallinto on saanut jonkin verran kysymyksiä yleisen arvonlisäverokannan muutokseen liittyen. Verohallinnon johtava veroasiantuntija Mika Jokinen sanoo, että arvonlisäveron määräytymisessä nykyisinkin voimassa oleva suoriteperiaate ratkaisee sen, mitä arvonlisäveroprosenttia käytetään.
− Uutta 25,5 prosentin arvonlisäverokantaa sovelletaan silloin, kun myyty palvelu on suoritettu tai tavara on toimitettu asiakkaalle 1.9. jälkeen. Jos tavaran tai palvelun myynnistä on saatu ennakkomaksu ennen yleisen verokannan korotusta, ennakkomaksuun sovellettava verokanta on 24 prosenttia.
− Uusi arvonlisäverokanta pätee myös ennen 1.9. tehtyihin sopimuksiin tai tarjouksiin, jos palvelu suoritetaan tai asiakas saa tavaran vasta sen jälkeen, Jokinen selittää.
On kuitenkin tärkeää huomata, että alennetut arvonlisäverokannat, kuten elintarvikkeiden 14 prosenttia ja kirjojen sekä lääkkeiden 10 prosenttia, pysyvät ennallaan.
Ostitko osamaksulla? Alv-prosentin määrää luovutushetki
Myös osamaksukaupassa arvonlisävero määräytyy sen mukaan, milloin tavara luovutetaan ostajalle. Jos asiakas saa ostamansa tavaran itselleen ennen 1.9., arvonlisäveroprosentti on 24.
− Esimerkiksi jos asiakas on tilannut uuden auton toukokuussa 2024 ja auto luovutetaan hänelle syyskuussa 2024, auton myyntiin sovellettava verokanta on 25,5 %. Uuden auton arvonlisäverokantaan ei vaikuta se ajankohta, milloin auto on tilattu, kauppasopimus allekirjoitettu tai auto rekisteröity. Verokanta määräytyy auton toimitusajankohdan tai mahdollisen ennakkomaksun perusteella, Mika Jokinen selittää.
Sellaisiin palveluihin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan sitä arvonlisäverokantaa, joka on voimassa palvelun valmistuessa. Urakoissa ne osat, jotka on suoritettu ennen 1.9., menevät nykyisellä verokannalla ja 1.9. jälkeen suoritetut uudella. Jos 1.9. jälkeen suoritettavat urakan osat maksetaan ennakkoon ennen 1.9., niiden arvonlisäprosentti on 24.
Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?
Alv-muutos aiheuttaa yrityksille hallinnollisia kustannuksia ja edellyttää päivityksiä tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmiin. Oman lisähaasteensa tuo verokannassa käyttöön otettava desimaali.
– Yksittäisille yrityksille muutosten toteuttaminen esitetyssä aikataulussa ei ole käytännössä mahdollista. Kivijalkarautakauppiaalla voi olla viisinumeroinen määrä myytävää liikkeessään eli hinnoiteltavaa riittää. Lisäksi 347 000 kalenterivuosi-ilmoittajalle ja 70 000 neljännesvuosi-ilmoittajalle voimaantulo syyskuun alusta lisää hallinnollista taakkaa, koska saman verokauden sisällä edellytetään operointia samojen hyödykkeiden osalta kahdella eri verokannalla, sanoo Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki.
– Arvonlisävero on kulutusvero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin. Pienille työvoimavaltaisille palveluyrityksille tämä ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista.
Arvonlisäveron korotus tuo mukanaan monia haasteita pienyrittäjille. Hinnoittelun tarkistaminen ja sopimus- sekä tarjouspohjien päivittäminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä.
Erityisesti kalliimpien tuotteiden kohdalla korotetun alv:n siirtäminen suoraan kuluttajahintaan voi vaikuttaa ostohalukkuuteen, kun taas hintojen pitäminen ennallaan vähentää yrittäjän katetta. Pienempien ostosten kohdalla vaikutus on suhteellisesti pienempi.
Yritysten on hyvä selvittää ja huomioida muutosten vaikutukset järjestelmiin, sopimuksiin ja laskupohjiin, keskeneräisiin projekteihin sekä hinnoitteluun. Erityisesti elintarvikealalla makeisten verokantamuutoksen vaikutukset on arvioitava tarkkaan.
Hinnoittelun muutokset ovat tapauskohtaisia ja riippuvat toimialasta sekä asiakaskunnasta.
Pienempiä yrityksiä uhkaa veronkorotus
Pienimpiä yrityksiä uhkaa joka tapauksessa veronkiristys vuoden 2025 alusta, kun arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu, eikä hallitus esitä kompensaatioksi alv-alarajan korottamista. Alv-alarajahuojennus on ollut verohelpotus yrittäjille, joiden liikevaihto eli alvittoman myynnin summa jää alle 30 000 € kalenterivuoden aikana.
Vaikka alv-alarajahuojennus poistuu, pienyrittäjät voivat edelleen hyödyntää mahdollisuuden laskuttaa ilman alvia, mikäli heidän liikevaihtonsa ei ylitä 20 000 € vuodessa. Vähäisen liiketoiminnan raja-arvo on nousemassa aiemmasta 15 000 €, sillä mm. Verohallinto ja Suomen Yrittäjät Ry ovat esittäneet rajan nostamista korkeammaksi helpottamaan vähäistä liiketoimintaa harjoittavia yrittäjiä.
Yritys voi siis laskuttaa alv0 laskuja – jos…
Yrittäjä voi käyttää vähäisen toiminnan laskuttamiseen alv 0 %, jos liikevaihto eli myynti ilman alvia ei ylitä 20 000 euroa kuluvan ja edellisen vuoden aikana. Esimerkiksi jos vuonna 2024 ja 2025 liikevaihto jää alle 20 000 euron, voit laskuttaa alv 0 % vuodesta 2025 alkaen palvelussa.
