Porlan kalankasvatuslaitos on Lohjalla sijaitseva historiallinen kalanviljelylaitos, joka perustettiin vuonna 1916 ja toimi aktiivisesti vuoteen 1995 saakka. Se on merkittävä osa Lohjan kalankasvatusta ja on vaikuttanut laajasti kalankasvatuksen kehitykseen Suomessa. Laitoksen perusti biologi Hugo Lagus aikana, jolloin kalankasvatus Suomessa oli vielä alkutekijöissään. Porlan laitoksen toiminnassa korostui varhain luonnonmukainen kalanviljely: kalatiarat kasvatettiin suurissa maa-altaissa hyödyntäen luonnonravintoa, mikä ennakoi nykypäivän periaatteita kestävän kehityksen kalankasvatuksessa.
Alue oli aiemmin syntynyttä vesijättömaata Lohjanjärven vedenpinnan laskun jäljiltä, ja siellä oli runsaasti lähteitä, jotka tarjosivat tasaisen viileää vettä altaisiin ympäri vuoden. Lagus rakensi laitoksen vaiheittain valmiiksi vuoteen 1928 mennessä, jolloin Porlassa oli 16 kalanviljelyallasta yhteispinta-alaltaan noin neljä hehtaaria. Tuolloin Porlan kalankasvatuslaitos oli maan suurin lajissaan, ja se edusti modernia lähestymistapaa kalanviljelyyn hyödyntämällä suuria luonnonravintolammikoita. Porlan perustaminen oli merkittävä ponnistus, joka yhdisti käytännön kalantuotannon tavoitteet ja luonnonolosuhteiden hyödyntämisen esimerkillisellä tavalla.
Perustamisen syyt
Yksi keskeinen syy laitoksen perustamiselle oli tarve kehittää kalakantojen hoitoa ja lisätä istutettavien poikasten määrää Suomen sisävesissä. 1900-luvun alussa kalankasvatus Suomessa oli vasta aluillaan, joten Laguksen hanke oli uraauurtava. Hän halusi kasvattaa kaloja luonnonmukaisissa olosuhteissa niin, että poikaset oppisivat elämään villissä ympäristössä jo varhain ja olisivat siten elinvoimaisempia istutettaessa uusiin vesiin. Suurikokoiset maa-altaat suunniteltiin siten, että kalat kasvoivat lähdevedessä ja osin järvivedessä ilman jatkuvaa keinotekoista ruokintaa, mikä oli edistyksellistä ajalleen. Laguksen visiota ohjasi ajatus sekä kalantuotannon lisäämisestä että kalakantojen vahvistamisesta kestävällä tavalla – periaate, joka nykypäivänä kytkeytyy vahvasti kestävän kehityksen kalankasvatukseen. Porlan perustaminen olikin merkittävä ponnistus, joka yhdisti käytännön kalantuotannon tavoitteet ja luonnonolosuhteiden hyödyntämisen esimerkillisellä tavalla.
Toiminta ja saavutukset
Porlan kalankasvatuslaitoksella on vuosikymmenten saatossa tehty laaja-alaisesti työtä kalanviljelyn kehittämiseksi. Jo 1920-luvulla, Laguksen ja sittemmin Kokemäenjoen Lauttausyhdistyksen kaudella, Porlassa harjoitettiin ennakkoluulottomia kokeiluja kalanviljelyssä. toimija alalla, joka oli vielä nuori Suomessa. Kalataloussäätiön tutkimuspainotteisella kaudella (1949–1978) Porlassa saavutettiin erityisen merkittäviä tuloksia. Laitoksen rooli muotoutui kalanviljelyn ja kalakantojen hoidon tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Yksi Porlan tärkeimmistä saavutuksista tältä ajalta oli ratkaisun löytäminen lohikalojen mädintuotannon haasteisiin.
RKTL:n aikana (1978–1995) Porlan kalankasvatuslaitos keskittyi erityisesti kotimaisten kalakantojen vahvistamiseen ja uhanalaisten lajien suojeluun. Laitoksen tehtäväksi tuli tuottaa kevätkutuisten kalalajien – kuten kuhan ja karpin – poikasia jatkokasvatettavaksi muualla. Porlan vanhoihin rakenteisiin ei juuri investoitu RKTL:n aikana. Siitä huolimatta laitoksen omaleimaiset luonnonlähdealtaat ja osaava henkilökunta onnistuivat tuottamaan tuloksia, joilla on ollut kauaskantoinen vaikutus suomalaiseen kalatalouteen.
Tulevaisuus
Vuoden 1995 jälkeen Porlan kalankasvatuslaitos siirtyi uuteen vaiheeseen. Vaikka valtion ylläpitämä laajamittainen kalanviljely päättyi, alueella jatkettiin kalojen ja rapujen kasvatusta pienimuotoisesti yksityisen toimijan voimin. Toiminnan laajuus on ollut huomattavasti aiempaa pienempi, eikä suuriin investointeihin ole ryhdytty johtuen alueen epäselvästä kaavoitustilanteesta. Porlan ainutlaatuisen ympäristön kohtalo on ollut ajoittain kiistelyn kohteena – suunnitelmia esimerkiksi hotellin tai asuinrakennusten rakentamiseksi alueelle on ollut, mutta ne herättivät huolta perinteikkään ympäristön säilymisestä. Lohjan kaupunki teetti 2010-luvulla luontoselvityksiä, joiden pohjalta pääosa Porlan vanhasta allasalueesta päätettiin suojella tai varata virkistyskäyttöön rakennuskaavoituksen.
Viime vuosina Porlan tulevaisuudelle on hahmoteltu kehityssuunnitelmaa, joka yhdistäisi alueen rikkaan luonnon, kulttuurihistorian ja kalanviljelyperinteen. Esillä on ollut malli järviluontokeskuksesta, joka sijoittuisi Porlan alueelle. Tämän vision ytimessä on ajatus, että Porlassa voisi toimia moderni kalanviljelylaitos, joka palvelee Karjaanjoen vesistön kalakantojen hoitoa, sekä vesistöjen kunnostukseen erikoistunut osaamiskeskus. Kokonaisuuteen kuuluisi myös yleisölle avoin opastuskeskus akvaarioineen ja näyttelyineen, jossa esiteltäisiin Etelä-Suomen vesiluontoa ja kalankasvatuksen perinteitä. Tällainen hanke edistäisi kestävän kehityksen kalankasvatusta ja säilyttäisi Porlan pitkät perinteet elävänä nykypäivässä. Porlan vahvuutena on sen puhdas ja tasalämpöinen lähdevesi sekä valmiit altaat, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet ympäristöystävälliselle kalankasvatukselle jatkossakin. Alueen kehittämisessä pyritään siihen, että Porla säilyisi kaupunkilaisten virkistyskeitaana ja oppimisympäristönä samalla, kun siellä jatkuisi ekologisesti kestävä kalan- ja ravunviljely. Nämä tekijät ovat keskeisiä myös laajemmin ajatellen – kalantuotannon tulevaisuus rakentuu yhä vahvemmin kestävälle vesiviljelylle ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiselle. Porlan kalankasvatuslaitoksen tarina osoittaa, että perinteitä ja innovaatioita yhdistämällä voidaan luoda kestäviä ratkaisuja, joilla on arvoa niin paikallisesti kuin kansallisesti tulevina vuosikymmeninä.
Kaupunginvaltuustolle on tehty aloite
Porlasta on puuttunut toiminnallinen tekijä, joka voisi tehdä siitä todellisen nähtävyyden ja vierailukohteen. Allekirjoittaneet järjestöt ehdottavat, että Porlasta muodostettaisiin toimiva kalanviljelylaitosmuseo, jossa esiteltäisiin kalaviljelyn historiaa ja menetelmiä laajemminkin. Porlassa on hyvät mahdollisuudet esitellä eli viljelymenetelmiä myös käytännössä. Siellä ovat toimintakuntoisina säilyneet lasiset haudontasuppilot, joissa haudottiin toutainta, muita karppikaloja ja haukea, kuhan haudonnassa käytettyä välineistöä sekä taimenen kasvatuskaukalot, joissa tälläkin hetkellä kasvatetaan taimenistukkaita Karjaanjoen vesistöalueen oman taimenkannan vahvistamiseksi. Porlassa kehitetty, maailman parhaana pidetty ravunhaudontalaite, ”Porla-hemputin” on myös säilynyt toiminta- ja esittelykuntoisena. Kunnostetussa hautomorakennuksessa voidaan jatkossakin hautoa vesistön taimenta sekä esitellä Mustionjoen vastakuoriutuneiden raakunpoikasten kasvatusta istutuskokoon. Porlan päärakennus, kalastusmestarin asunto soveltuu hyvin opastuskeskukseksi.
Aloitteen jättäneet yhdistykset ovat valmiina hakemaan rahoitusta hankkeelle, mikäli Lohjan kaupunki ottaa hanke-ehdotuksen positiivisesti vastaan. Esitämme, että Lohjan kaupunki ottaa ehdotuksemme Porlan jatkokehityksen pohjaksi. Näin Porlasta saadaan tärkeä osa ja nähtävyys jo pitkään kehitteillä olevaan, Moisiolta Haikariin ulottuvaan Lohjan rantaraittiin. Allekirjoittavat yhdistykset: Pro Porla ry, Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry , Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry , Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry , Hiidensalmen asukasyhdistys ry . Moisio-seura ry, Nummentaustan Asukasyhdistys ry, Ojamo-Seura ry sekä Routioseura ry.
Museovirasto kertoi vuonna 1993 kantanaan, että Porla oli silloin käytön, säilyneisyyden että ympäristönarvojen ansiosta suojelun arvoinen. Silloin museovirasto otti myös kantaa kalamestarin entiseen asuinrakennukseen ja sen kunnostamiseen alkuperäiseen muotoon soveltuvin osin. Vuonna1995 kaupunginvaltuustolle jätettiin suojeluvetoomus Porlasta, joka ei edennyt.
