Hanko on monelle tuttu kesäkaupunki, mutta Hangossa on aina tapahtunut kaikenlaista. Niemi sijaitsee tärkeän vesiväylän varrella. Tätä kautta on purjehdittu, kun ollaan oltu menossa Suomen lahden yli Tanskasta asti. Hankoniemellä on ollut pieniä kyliä Hangonkylässä ja Täktomissa. Hangonkylässä käytettiin jo 1400-luvulla lasipikareita, joita ei silloin löytynyt monestakaan paikasta Suomesta. Pääelinkeinoina oli luotsaus ja kalastus. Maanviljelystä oli vaikeata harjoittaa karussa maassa. Näin elämä jatkui. 1700-luvulla tuli kuitenkin muutos, kun Venäjän tsaari Pietari Suuri halusi päästä Itämerelle. Alkoi muutos, joka johti Hankoniemen sotilaalliseen merkityksen kasvuun. Pietari oli valloittanut myös Viron, joten jos hallitsi molempia Suomenlahden puolisia rantoja, pystyi turvaamaan uuden Pietarin kaupungin.
Ruotsalaiset linnoittivat 1790-luvulla Hankoniemeä, mutta nämä eivät olleet valmiita, kun Suomesta tuli osa Venäjää vuonna 1809. Venäläiset jatkoivat kuitenkin linnoitusten rakentamista, ja Hangosta alkoi kehkeytyä linnoituskaupunki. Kehitys loppui kaikesta huolimatta Krimin sotaan, jonka aikana venäläiset itse räjäyttivät linnoitukset. 1860-luvulla alkoi Suomi hitaasti teollistua, ja vientiä varten tarvittiin talvisatama. Katseet kiinnittyivät Hankoniemeen, joka oli jäätön suurimman osan talvesta. Suuret nälkävuodet 1860-luvulla hidastivat hanketta, mutta lokakuussa 1873 avattiin Hanko-Hyvinkää -junarata ja Hangon satama. Tammikuussa 1874 perustettiin sitten Hangon kaupunki vanhalle linnoitusalueelle junaradan eteläpuolelle.
Hangon satama
Satama toimi lähinnä talvisin, koska kesäisin oli muitakin satamia käytössä. Ensimmäinen vakituinen linja Tukholmaan oli Express, joka aloitti toimintansa vuonna 1877. Express pystyi itsenäisesti kulkemaan jäissä, koska ei ollut vielä jäänmurtajia. Expressin tärkein tehtävä oli kuljettaa postia, mutta se vei muutakin rahtia, ja matkustajia. Vähitellen tulivat myös siirtolaiset Yhdysvaltoihin mukaan kuvioihin. Suomesta lähti vuoteen 1930 saakka noin 400 000 siirtolaista, joista 250 000 Hangon kautta.
Hangon kylpylä
Kesäksi tarvittiin muuta toimintaa, ja siitä syntyi ajatus kylpylästä Hankoon, joka perustettiin vuonna 1879. Kylpylätoiminta kasvoi vähitellen. Kylpyläpuistoon, joka oli suljettu alue, rakennettiin kauniita huviloita kesäkäyttöön. Hangossa oli puutetta hotelleista, joten kylpylävieraat majoittuivat huviloihin. Kuurit kestivät kuusi viikkoa, ja seurapiirielämä oli vilkasta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa suurin osa vieraista tuli Venäjältä. Ensimmäisen maailmansodan alettua Hangosta tuli sotilasalue, jonne ei ulkopuolisilla ollut pääsyä. Hangon satama räjäytettiin, jotta saksalaiset eivät pääsisi Hangon kautta hyökkäämään. Saksalaiset eivät nousseet maihin Hankoon vuonna 1914, mutta huhtikuussa 1918 sisällissodan loppupuolella.
1920- ja 1930-luvuilla oli rantaelämä vilkasta Hangossa. Täällä oli lähinnä ruotsalaisia ja suomalaisia vieraita. Kenraali Mannerheim asui täällä, ja hän omisti muutaman vuoden ajan Neljän tuulen tuvan, kahvilan, jonka hän sisusti omalla tyylillään.
Kehittyvä Hanko
Hanko teollistui jo 1880-luvulla, kun esim. graniittilouhimo Granit Oy Ab perustettiin. Kiveä vietiin Venäjää myöten, ja Helsingin rautatieaseman pylväsmiehet on tehty Hangon graniitista. Tänne muuttaneet ihmiset olivat lähinnä suomenkielisiä, joten Hanko oli kaksikielinen kaupunki jo varhaisessa vaiheessa.
Kaikki muuttui talvisodan myötä. Hankoa pommitettiin lähes päivittäin ja rauhanehdot olivat kovat. Hankoniemi vuokrattaisiin sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi. Aikaa evakuointiin annettiin 10 päivää. Hankoon muutti noin 30 000 venäläistä, jotka asettuivat asumaan tänne. Vuokra-aika jäi kuitenkin lyhyeksi, jatkosodan alettua venäläiset joutuivat luopumaan asemasta, ja joulukuussa 1941 pystyivät suomalaiset ja ruotsalaiset vapaaehtoiset tulla takaisin.
Tästä alkoi jälleenrakennuksen aika. Moni hankolainen oli aloittanut uuden elämän jossain muualla, ja eivätkä kaikki palanneet. Tarvittiin myös uusia työpaikkoja. Hankoon houkuteltiin uutta teollisuutta hyvin ehdoin. Suuria työnantajia oli mm. Hyvon, Kone ja Koverharin terästehdas. Suurin osa työntekijöistä olivat suomenkielisiä, ja Hangon enemmistökieleksi tuli vuonna 1983 suomen kieli.
Hanko- omaleimainen paikka
Hanko on omaleimainen paikka, jossa meri on aina lähellä. Asiat eivät ole pysyneet samoina vaan muutoksiin on täytynyt sopeutua. Hangossa on paljon koettavaa, ja olemme pyrkineet tuomaan hankolaisen ilmapiirin uuteen museoomme.
Ensimmäistä kertaa museon 116-vuotisen historian aikana on meillä perusnäyttely, joka on saanut nimekseen Missä maa ja meri kohtaavat! Merellinen Hanko on aina ollut portti maailmalle – mutta myös paikka, jonne palataan sodista ja vaikeuksista huolimatta. Tule kokemaan sen kiehtovaa historiaa. Lähde siirtolaisten kanssa matkaan Amerikkaan 1900-luvun alussa – miltä tuntui jättää kotimaa taakseen ja astua tuntemattomaan? Viivy hiljaisella laiturilla ja tutustu paikalliseen saaristoelämään. Sukella Garpenin hylylle ja näe meren kätkemät esineet. Tutustu Hangon teollisuuteen – täällä on valmistettu kaikkea maan ja taivaan välillä. Aurinkoinen Hanko näyttää näyttelyssäkin itsensä parhaalta puolelta ja 1800-luvun huvila kutsuu katsomaan sisälle. Hangon omanlainen luonto astuu elävästi esille.
Toinen näyttely, jonka avaamme, on nimeltään Adelaide, ja se kertoo kuuden sukupolven ajan saman suvun tekstiileistä. Ihastu Adelaide Indreniuksen suvun naisten ja miesten historiallisiin pukuihin. Adelaiden tytär Tekla Ekestubbe ja tyttärentytär Dordi Sundblom säilyttivät huolellisesti kuusi sukupolvea tekstiilejä, ja tätä uniikkia kokonaisuuttaa tullaan esittelemään kahden vuoden välein muuttuvilla kokonaisuuksilla Hangon museossa. Tervetuloa tutustumaan käsityön ja muodin historiaan.
Kuvat Arja Järvilehto
