Seitsemän kuntien omistamaa jätelaitosta – Lounais‑Suomen Jätehuolto (LSJH), Jätekukko, Kiertokaari, Kiertokapula, Loimi‑Hämeen Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) ja Rosk’n Roll – on jättänyt Euroopan komissiolle virallisen kantelun Suomen hallituksen esittämästä hankintalain muutoksesta. Ne katsovat esityksen rikkovan EU:n hankintadirektiivin sidosyksikköjä koskevia säännöksiä ja vaarantavan kuntien mahdollisuuksia järjestää jätehuoltoa tehokkaasti ja taloudellisesti. Kantelun mukaan etenkin asukkaiden jätehuoltopalvelut ovat vaarassa, jos ehdotus toteutuu.
Jättämällä kantelun komissiolle nämä jätelaitokset pyrkivät varmistamaan, että EU‑oikeuden näkökulmasta selkeästi epäyhtenäinen esitys saa perusteellisen tarkastelun. Erityisesti kunnallisten jäteyhtiöiden asema sidosyksikköinä ilman kilpailutusta on keskeinen viranomaisilta saatavien palveluiden sujuvuus sekä talouskestävyys. Muutos voisi johtaa paitsi taloudellisesti epäedullisiin ratkaisuin myös palveluiden pirstaloitumiseen.
– Esitys ei ota huomioon jätehuollon erityispiirteitä eikä sitä, miten tärkeää kuntien välinen yhteistyö on asukkaiden palveluiden turvaamisessa. Jos muutosehdotus menee läpi, moni toimiva malli joudutaan purkamaan, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille, toteaa Lounais‑Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.
Tehokkuus saattaa kärsiä
Lakimuutosehdotuksen mukaan kuntaomisteiset yhtiöt voisivat jatkaa palveluiden tuottamista ilman kilpailutusta vain, jos jokaisella yhtiön omistajalla olisi vähintään 10 % omistusosuus yhtiöstä. Jätelaitokset korostavat, että tällainen omistusosuuden minimi ei perustu EU:n hankintadirektiiveihin eikä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Lakimuutos uhkaa erityisesti pienempien, usein vertaiskuntien muodostamien yhteistyömallien säilymistä kokemuksen mukaan tehokkaina.
Pienet kunnat eivät välttämättä pysty takaamaan 10 prosentin osuutta ilman merkittävää ulkopuolista rahoitusta tai yhteenliittymiä. Se merkitsisi, että toimivia nykyisiä yhteistyökumppanuuksia jouduttaisiin purkamaan. Tämä voisi heikentää asukkaiden käyttämien jätehuoltopalvelujen laatua, lisää kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa kunnille.
Vaikutusarvioinnin puute
Kantelussa todetaan, että esityksestä puuttuu asianmukainen vaikutusarviointi. Muutoksen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävän perusteellisesti. Jätelaitosten mukaan muutos johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin sekä hallinnolliseen kuormitukseen ja palveluiden pirstaloitumiseen.
Yhteistyömallien purkaminen voisi vaikuttaa myös ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Jätehuollon keskittäminen tehokkaille yksiköille on ollut keskeistä esimerkiksi materiaalien kierrätyksen kehittämisessä ja metaanipäästöjen vähentämisessä. Ilman kunnollista analyysiä päätös voi osoittautua haitalliseksi yhteiskunnan ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.
EU‑oikeuden periaatteet
Jätelaitokset katsovat, että esitys on EU:n suhteellisuusperiaatteen vastainen. Muuttamatta alan kilpailuasetelmaa merkittävällä tavalla muutos aiheuttaisi suurta haittaa ilman selkeitä hyötyjä markkinoille tai kilpailulle. Lisäksi muutos on syrjivä, koska se kohdistuu erityisesti pieniin kuntiin ilman perusteltua etua.
Asiantuntijat katsovat, että Suomen sidosyksikkösäännöksistä tulisi oltuaan muutoksen jälkeen ylivoimaisesti tiukimmat koko EU:ssa. Kantelijat vaativat EU‑komissiota puuttumaan välittömästi ehdotukseen ja ennen kaikkea pysäyttämään lakimuutoksen käsittelyn.
Asianajaja tuo esiin riskejä
EU‑ ja hankintaoikeuteen erikoistunut asianajaja Jouni Alanen Asianajotoimisto Roihu Oy:stä toimii jätelaitosten asiamiehenä. Hän painottaa, että oman lakiehdotuksensa eteenpäin vieminen ilman EU‑komission hyväksyntää olisi selkeästi EU‑oikeuden vastainen toimenpide.
Alanen korostaa, että ehdotettu omistusvaatimus poikkeaa selkeästi EU:n hankintadirektiivin sidosyksikköhankintoja koskevista säännöksistä. Hän toteaa, ettei mikään muu EU-maa ole säätänyt tällaista omistusosuuteen perustuvaa rajoitusta, joten lakiehdotuksen hyväksyminen loisi syvää ristiriitaa muun EU:n oikeuskäytännön kanssa.
Lausuntokierroksen tulokset
Hallituksen ehdotus sai lausuntokierroksella poikkeuksellisen paljon palautetta: yli 600 lausuntoa. Mukana olivat useat kunnat, Kuntaliitto sekä yksityiset palveluntuottajat. Palautteissa kritisoitiin erityisesti 10 prosentin omistusosuusvaatimusta ja sen vaikutuksia kuntien itsehallintoon sekä palvelutuotantoon.
Lausunnonantajat pitivät muutosta tarpeettomana ja vaarallisena. He korostivat, että sääntelyllä voi olla päinvastaiset vaikutukset kuin tavoiteltu – eli palveluiden tehokkuuden, laadun ja kustannustehokkuuden heikkeneminen sekä kuntien valtuuksien kaventuminen.
– Oli erittäin tärkeää saattaa asia komissio käsittelyyn tässä vaiheessa, jotta komissio voi ajoissa puuttua ja mahdollisesti pysäyttää tämän sekä EU-oikeuden että Suomen omien etujen vastaisen lakiehdotuksen. Ehdotettu omistusvaatimus poikkeaa täysin EU:n hankintadirektiivin sidosyksikköhankintoja koskevista säännöksistä, eikä mikään muu maa ole säätänyt tällaista omistusosuuteen perustuvaa rajoitusta lakeihinsa, Alanen sanoo.
Hallituksen esitys on herättänyt myös laajempaa huolta. Lausuntokierroksella se sai poikkeuksellisen paljon palautetta. Muutosesityksestä jätettiin yli 600 lausuntoa, mikä on Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnöissä ennätysmäärä.
Asukkaiden näkymä
Palveluiden pirstaloituminen voi tarkoittaa, että isoihin taajamiin syntyy yksityisiä palveluntarjoajia rinnalle. Tämä voi tuoda eriarvoisuutta jätehuollon hinnoitteluun eri kunnissa. EU‑oikeuden varmistamat sidosyksikkömallit turvaavat paikalliset ratkaisut sekä kustannustehokkuuden myös haja-alueilla.
Palveluiden saatavuuden heikkeneminen voi näkyä pidempinä aikoina ennen jäteastian tyhjennystä tai korkeampina maksuina. Lisäksi yhteistyökuntien kautta järjestetyt lajitteluasemat ja ekopisteet voivat joutua supistuksiin, mikä taas vaikuttaa laajemmin ympäristöhyötyihin.
