Vihtiin, Lohjalle, Kirkkonummelle – datakeskuksia on tullut Suomeen kuin sieniä sateella. Samalla keskustelut niistä ovat jakaantuneet sosiaalisen median alustoille, joilla vilkas mielikuvitus on saanut ihmiset kirjoittelemaan kaikenlaista. Datakeskukset käyttävät sähköä ja vettä, mutta mikä niiden merkitys on paikalliseen liike-elämään ja asukkaisiin?
Virkkalan datakeskus
Virkkalan Kittfallissa sijaitseva 217 420 neliömetrin tontti myytiin Hypercon tytäryhtiölle Finedge Real Estate and Data Centre Oy:lle noin 1,8 miljoonalla eurolla. Siihen ollaan rakentamassa keskikokoista datakeskusta. Datakeskus ei tule olemaan vain yhdelle asiakkaalle, vaan Hyperco on ilmoittanut, että datakeskuskiinteistö vuokrataan useammalle asiakkaalle. Tietenkin jos tarpeeksi iso asiakas haluaa ottaa koko kiinteistön itselleen, on se todennäköisesti liiketoiminnallisesti paras vaihtoehto kiinteistön omistajille.
Virkkalan datakeskus työllistää arviolta noin 100 kokoaikaista työntekijää kun laitos on täydessä mittakaavassaan. Työntekijät ovat mm. sähkö-, kone-, LVI- ja tietoliikenneinsinöörejä. Laitos tulee käyttämään paikallisten alihankkijoiden palveluita mm. laitteiden huoltoon, testaukseen, puhdistukseen, maisemointiin sekä tukipalveluihin. On arvioitu, että tämä ulkoa ostettu työvoima tarkoittaisi noin 200–300 henkilön vuosityömäärää. Rakentaminen itsessään tulee työllistämään arviolta yli 500 työntekijää. Hyperco on ilmoittanut käyttävänsä mahdollisuuksien mukaan paikallisia yrityksiä ja näiden työvoimaa rakennusvaiheessa.
Virkkalan datakeskuksesta on tulossa joko 100 MW datakeskus tai 300 MW datakeskus, jonka kokonaissähköteho on 133–400 MW.
Positiiviset vaikutukset
Datakeskus tuo Lohjalle työpaikkoja. Datakeskus tuo työtä ammattilaisille rakentamisen vaiheessa sekä laitoksen ollessa valmis. Hypercon intresseissä on toimia yhdessä paikallisten oppilaitosten kanssa uuden työvoiman kouluttamisen suhteen. Vastaavasti Vihdissä vastaavassa hankkeessa Microsoft on aloittanut yhteistyön Luksian kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Omnia ja Luksia sekä Microsoft ovat perustaneet datakeskusakatemian vastaamaan nopeasti kasvavaan datakeskusoperaattorien tarpeeseen. Datakeskusakatemian tavoitteena on tiivistää osaamisyhteistyötä työelämän ja ammatillisten oppilaitosten välillä ja siten tuoda reaalimaailman kokemusta datakeskustyöstä kaikille teknologiaurasta kiinnostuneille opiskelijoille.
– Luksian näkökulmasta datakeskusakatemia on hieno esimerkki siitä, miten ammatillinen koulutus voi vastata nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Luksia on iloinen voidessaan tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuden opiskella datakeskusosaamista, joka avaa ovia monipuolisiin ja mielenkiintoisiin työtehtäviin. Luksia on myös ylpeä yhteistyöstään Microsoftin ja Omnian kanssa, joka edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita, toteaa Luksian kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm.
Lauren oppilaitokselle ei Hypercosta olla oltu yhteyksissä.
Palvelinkeskusalueen rakentaminen on alustavasti suunniteltu toteutettavan vaiheittain 1–2 rakennusta kerrallaan. Yhden palvelinkeskuksen rakentaminen kestää noin 2–4 vuotta. Koko alueen valmiiksi rakentamisen arvioidaan kestävän noin 10 vuotta.
Hyperco on kertonut tekevänsä myös investointeja Virkkalan/Lohjan yhteisöjen hyväksi. Näitä mahdollisia investointeja ovat leikkipaikat, puistot sekä urheilupaikat.
Ei välttämättä niinkään positiivinen asia alueen asukkaille, on noin 380 uuden autoilevan työntekijän päivittäinen liikenne ja raskaan liikenteen jopa sadan kuljetuksen päivä tahti rakentamisen aikana. Liikennemäärät jakautuvat valtatie 25:lle sekä Inkoontielle että Lapperssintielle.
Datakeskukset ja energia ja vesi – mikä on totta ja mikä fiktiota
Hyperco on kertonyt pyrkivänsä löytämään ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen alueella, joko alueen kaukolämpöverkossa tai muuten suorassa käytössä. Hankkeen hulevedet johdetaan todennäköisesti kahta reittiä Aiskosbäckeniin, joka on yksi Kirkkojoen kolmesta pääsivuhaarasta. Palvelinkeskusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä.
Datakeskusten toiminta vaatii merkittäviä määriä vettä, erityisesti jäähdytykseen, ja tämä kulutus kasvaa jatkuvasti tekoälysovellusten myötä. Globaalisti esimerkiksi Googlen tekoälydatakeskukset Yhdysvalloissa käyttivät arviolta 12,7 miljardia litraa vettä jäähdytykseen vuonna 2021, josta jopa 90 prosenttia oli juomakelpoista vettä. Suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on noin 110 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, mutta datakeskusten kulutus voi olla moninkertainen ja keskittyä tietyille alueille, mikä voi luoda paikallisia paineita vesihuollolle.
Kirkkonummen datakeskushankkeen yhteydessä on esitetty tarkempia kysymyksiä vedenkulutuksen perusteista ja vaikutuksista. Hankkeen arvioitu vuosittainen vedenkulutus on noin 8,652 miljoonaa litraa, koostuen talousvedestä ja sadevedestä, ja noin puolet tästä on tarkoitettu ilman kosteuttamiseen ilmanvaihtojärjestelmässä. Kuitenkin on herännyt huoli arvioiden tarkkuudesta, sillä Microsoftin globaalit kokemukset osoittavat vedenkulutuksen usein ylittävän alkuperäiset arviot merkittävästi tekoälyn myötä.
Hukkalämmön hyödyntäminen
Datakeskukset muuttavat lähes kaiken kuluttamansa sähkön lämmöksi, mikä tarjoaa valtavan potentiaalin hukkalämmön hyödyntämiseen. Suomessa tämä potentiaali on huikea: datakeskusten hukkalämmöillä voitaisiin teoriassa lämmittää satojen tuhansien suomalaisten kodit, jopa kaikki Uudellamaalla sijaitsevat omakotitalot. Tällä hetkellä kuitenkin vain noin viisi prosenttia tästä hukkalämmöstä hyödynnetään, mikä osoittaa merkittävän käyttämättömän resurssin. Kylmä ilmasto ja edistykselliset kaukolämpöverkot luovat Suomelle ainutlaatuisen edun hukkalämmön tehokkaassa talteenotossa ja hyödyntämisessä, vähentäen merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edistäen hiilineutraaliutta. Hukkalämmön hyödyntämisen nykyinen alhainen taso Suomessa edustaa merkittävää hukattua mahdollisuutta hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa ja energiakustannusten alentamisessa. Nykyiset käytännöt ovat tehottomia ja että hukkalämmön tehokkaampi hyödyntäminen tarjoaa konkreettisen ja merkittävän keinon vähentää hiilidioksidipäästöjä ja mahdollisesti alentaa lämmityskustannuksia, mikä tukee suoraan kansallisia ilmastotavoitteita.
Telian Helsinki Data Center lämmittää jo jopa 14 000 kerrostalokaksiota hukkalämmöllään, ja sen kapasiteettia on nostettu vastaamaan kasvavaa tarvetta. Fortum ja Microsoft ovat käynnistäneet hankkeen, jossa Kirkkonummen Kolabackenin ja Espoon Hepokorven datakeskusten hukkalämpöä kierrätetään päästöttömänä kaukolämpönä, korvaten fossiilisia polttoaineita ja tuottaen päästötöntä lämpöä noin 250 000 lämmönkäyttäjälle. Tämän hankkeen tavoitteena on kattaa noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueiden kaukolämmön tarpeesta datakeskusten hukkalämmöllä vuoteen 2030 mennessä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Virkkalan uusi datakeskus ei todennäköisesti aiheuta alueen asukkaille äkillisiä korotuksia sähkö- tai vesilaskuihin, kunhan sähköntuotanto ja vedenhankinta on asianmukaisesti varmistettu. Päinvastoin, huolellisesti integroituna laitos voi tuoda mukanaan paikallisia hyötyjä, kuten edullisempaa kaukolämpöä ja uusia työmahdollisuuksia. Laitoksen uusi työvoima ja rakentaminen tarjoaa myös alueellisesti Virkkalalle hyvät mahdollisuudet uudelle yritystoiminnalle alueellisesti – Virkkalan keskustassa on soveltuvia liikepaikkoja vapaana.
Valitettavasti emme saaneet heinäkuun lomien vuoksi kommentteja Loherilta tai Hypercolta tähän artikkeliin.
