Me puhumme helposti siitä, kuinka haluamme, että Suomessa jatkuisi korkealuokkainen ruoan raaka-aineiden tuotanto. Mutta autammeko me tilannetta omalla toiminnallamme? Mitä lähiruoka ja lähituotanto merkitsee sinulle?
Maa- ja metsätalousministeriön määritelmän mukaan lähiruoka tarkoittaa erityisesti oman alueen raaka-aineista tuotettua ruokaa, joka jalostetaan ja kulutetaan paikallisesti. Tavoitteena on tukea alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lyhyet jakeluketjut luovat yhteyksiä tuottajan ja kuluttajan välille, lisäten ruokaan liittyvää luottamusta ja läpinäkyvyyttä.
Miten paikallisuus näkyy tai voisi näkyä kaupoissa enemmän
Erityisesti pienimuotoiset pientuottajat tuottavat lähiruokaa usein puhtaasti rakkaudesta lajiin, mikä lisää tuotteen aitoutta ja kuluttajan kokemaa laatua. Makuelämykset eivät löydy kaukaa, vaan paikalliset tuotteet voivat tarjota rikasta ja ainutlaatuista kokemusta ruoan kanssa. Tämä näkyy muun muassa pienissä tiloissa, joilla on suora yhteys asiakkaaseen – villiyrteistä leipomoihin, aitoutta arvostetaan entistä enemmän. Monet näistä paikallisista tuottajista, joita löytyy myös tästä omalta alueeltamme tuottaa pieniä määriä, jotka eivät mahdollista laajempaa kaupallista yhteistyötä esimerkiksi K- tai S-ryhmän kanssa. Toinen ongelma paikallisilla tuottajilla on tuotteiden toimittaminen – jos alueella toimisi yrittäjä, joka keräisi paikallisilta tuottajilta sovitut tuotteet ja kuljettaisi ne sovittuihin paikallisiin liikkeisiin, olisi kenties mahdollista saada enemmän paikallista väriä tuotehyllyyn – mutta hyllypaikat eivät ole kaupassa halpoja!
Miksi lähiruokaa tulisi arvostaa
Lähiruoan merkitys konkretisoituu tuoreudessa, alkuperän jäljitettävyydessä ja pienessä hiilijalanjäljessä. VTT:n tutkijan Maria Antikaisen mukaan kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka on tullut ja miten se on tuotettu, mutta sen saatavuus ja tunnistettavuus ovat haasteita. Hintakilpailu ja logistiikka tekevät lähiruoan vahvan aseman luomisesta haasteellista. Ei paikallinen yrittäjä halua ilman palkkiota kerätä tuotteita paikallisten kauppiaiden myyntiin, eikä kasvattajalla itsellään ole siihen välttämättä omia mahdollisuuksia.
Toisaalta lähiruoka nähdään pitkällä aikavälillä matkaksi vahvemman paikallistalouden ja kestävän ruokajärjestelmän suuntaan. Ministeriön Lähiruoka-ohjelman tavoitteena on parantaa jalostusastetta, luoda uusia jakelukanavia ja tehdä lähiruoasta selkeämmin esillä julkisissa hankinnoissa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Lähiruokaohjelmassa lähiruualla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, joka on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella.
Lähiruoka on myös osa Suomi-kuvaa ja sen kehittämistä. Mutta oletko sinä havainnut, että Lohjan alueella olisi mitenkään vahvasti noussut esille suomalainen ruoka ja suomalainen ruokakulttuuri. Kerro meille esimerkkejä lähettämällä postia: toimitus@ykkoslohja.fi
Vuoden lähiruokateko löytyi Mikkelistä
Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja oli tänä vuonna Mikkelin Haukivuorelta Ease Organic Oy, jonka yrittäjät Elina ja Antti Vauhkonen ovat tehneet vuosikausia ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä luomu- ja lähiruoan tarjonnan eteen Mikkelissä ja sen lähialueella. Paikallisten viljelijöiden yhteistyön ansiosta Ease Organic toimittaa tuoreita lähellä tuotettuja luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille Etelä-Savossa. Yritys lähti myös ennakkoluulottomasti kehittämään ratkaisua ammattikeittiöiden ongelmaan saada tarjontaan luomuvihanneksia ja varsinkin niistä tehtyjä jalosteita. Yrityksen toiminta onkin hiljakkoin laajentunut luomuvihannesten kuorimiseen ja jatkojalostukseen eli tuotteisiin, joita ravintolat ja ruokapalvelut ovat todella odottaneet. He tekevät myös pakkaamo- ja kuorimopalveluita muille viljelijöille. Yrityksellä uutuutena on myös pakastekuivatut luomuvihannesjalosteet, jotka auttamaan lisäämään luomun osuutta lautasella helpolla ja maistuvalla tavalla.
Miten voit edistää lähiruoan arvostusta
Ensimmäinen askel on lähituottajien näkyvyyden vahvistaminen omassa arjessa. Ostamalla kasviksia, lihaa tai maitotuotteita esimerkiksi Lohjan torilta, tai tilamyymälästä kuten Ajonpään tilalta Pusulasta, tuet suoraan paikallista elinkeinoa. Toinen tapa on hyödyntää lähiruokaa myös omassa ruoanlaitossa ja jakaa kokemuksia muille. Viemällä lähiruuan pöytään vaikuttaa paitsi makuihin, myös luo keskustelua ja tietoisuutta tuotannon alkuperästä. Tässä olisi mahdollisuuksia paikalliselle ravintolatoimelle. Hyvä, mutta pieni esimerkki on Lohjan keskustan tilausravintola Hannes sekä sen vierestä löytyvä Mikko Utter, nämä ovat hyviä esimerkkejä ravintoloista, jotka käyttävät paikallisuutta tarjoiluissaan.
Ruoan alkuperän avoimuus ja rehellisyys
Rehellisyys on keskiössä: kuluttajan tulisi aina voida luottaa siihen, että tuote on todellakin paikallisesti tuotettu. Yle-artikkelin mukaan moni leipomo kokee haasteena sen, että raaka-aineita tuodaan epätasaisesti lähialueelta. Tämä luo epävarmuutta asiakkaalle ja vaarantaa lähiruokabrändin uskottavuuden.
Tämän vuoksi kuluttajalla on merkittävä rooli – voimme vaatia kaupoilta selkeitä merkintöjä ja kysyä suoraan tuottajilta alkuperästä. Vastaavasti yrittäjien kannattaa panostaa avoimeen viestintään, sillä monet kuluttajat arvostavat läpinäkyvyyttä ja olisivat valmiita maksamaan siitä pienen lisähinnan. Yksi kehittämisen asia on liikkeissä ja ravintoloissa tuotteiden ainesosien selkeä listaaminen. Nykyaikana kun erilaiset allergiat ja ruokaherkkyydet ovat yleistyneet, on entistä tärkeämpää pystyä yksiselitteisesti kertomaan, mitä annoksessa on käytetty – tai tarjotussa leivoksessa, tai torilta ostetussa liha-annoksessa.
Metsä ja marjat
Yksi helpommista tavoista lisätä lähiruokaa omaan arkeen on marjastus. Se kuuluu jokamiehenoikeuksiin eli jokainen meistä voi lähteä yleiseen metsään keräämään sieniä ja marjoja. Lähiruoan arvostaminen voi alkaa jo lapsuudesta. Kun otamme lapset mukaan ruokaan liittyviin arjen hetkiin, he oppivat ymmärtämään ruoan alkuperää ja sen merkitystä. Metsäretket, marjastus, sienestys ja vierailut maatiloille avaavat konkreettisen näkymän siihen, miten ruoka kasvaa ja kuka sen tuottaa. Ne myös lisäävät luonnossa liikkumista ja synnyttävät tunnesiteen kotiseutuun sekä sen antimiin. Lapsen ruokasuhde rakentuu kokemuksista, ei pelkästään lautasmallista tai oppikirjoista.
Lähialueelta löytyy myös mahdollisuuksia laajentaa omaa ruokaympyrää metsästäjien lihatuotteilla, ja lähitilojen tuotantolihalla, oletko jo kokeillut näitä mahdollisuuksia?
Kotona voi yhdessä laittaa ruokaa paikallisista raaka-aineista, keskustella niiden alkuperästä ja verrata eri vaihtoehtoja kaupassa. Ruoanlaitto ei ole vain ravintoa – se on myös perinteen, tarinan ja arvostuksen välittämistä. Lapsille voi antaa vastuuta pienistä tehtävistä keittiössä ja opettaa, miten esimerkiksi marjoista tai villiyrteistä syntyy maukas välipala. Näin kasvaa sukupolvi, joka näkee paikallisen ruoan arvon jo varhain ja oppii tekemään vastuullisia valintoja osana arkea.
