Lähiruoasta puhutaan paljon. Ruoantuotannosta puhutaan ja kirjoitellaan paljon, mutta kuinka paljon me voimme paikallisesti vaikuttaa asiaan, ja mitä meillä paikallisesti oikeasti tuotetaan ja on kaupoissa saatavilla? Nykykuluttaja on kuitenkin tottunut tekemään ostoksensa lähikaupan hyllyiltä, eli nykyään ei enää tiloille mennä kuin kenties kesällä poimimaan mansikoita.

Monesti kun lähiruoasta puhutaan, nousee keskusteluihin myös luomutuotanto, ja onkin hyvä huomata, että vuoden 2019 Proluomun Uudenmaan kuntatilastoissa Lohjalla oli eniten luomutoimijoita, peräti 68 kappaletta.

Lähiruokaa kaupasta

Lohjalla lähiruoka on enimmäkseen kalaa, jota on saatavilla Lohjanjärvestä kauppojen kalatiskille kuhan muodossa, ja tulee sitä kalaa myös lähialueilta. Ja aivan näinä päivinä saa kaupoista myös lähialueella saalistettua täplärapuja loppukesän rapujuhliin.

Mutta kuinka moni tietää, että halutessasi saa oikein lähituotettua jauhoa, voit mennä Töllin Myllylle. Osuuskunta pitää myllyä avoinna keskiviikko iltaisen ja lauantaisin aamupäivästä.  Oman myllyn vehnä-, ohra-, kaura- ja ruistuotteiden lisäksi myllyllä on nyt myös Aholan piapojauhoja, Kivisaaren piapojauhoi sekä herneitä, kuminaa ja Parikan hunajaa. Muuten varsinaista lähiruokaa ei paljon Lohjalla ole tarjolla. Lähikunnissa kuitenkin tuotetaan niin lihakarjaa, kuin paljon erilaisia muita maataloustuotteita. Länsi-Uudenmaan alueella maatalous painottuu viljojen viljelyyn. Yhteensä tiloja on yli 1 200 ja niiden keskipinta-ala on reilu 55 hehtaaria. Viime vuonna Lohjan alueella tuotettiin kuitenkin myös naudanlihaa yli 205 tonnia ja lähes 10 tonnia lampaanlihaa. Vaikka Lohjalla tuotetaan lihaa, on yleensä sitä haluavan mentävä ostamaan se suoraan tuottajalta, kuten Laakspohjan Kartanolta tai vaikkapa Karjalohjan biisonitilalta.

Mitä sitten itseasiassa Suomessa tarkoitetaan sanalla lähiruoka? Lähialueella tarkoitetaan yleensä maakuntaa tai siihen rinnastettavaa aluetta. Lähiruualle ei ole kuitenkaan yhtä ainutta määritelmää, vaan se tarkoittaa yhteydestä riippuen eri asioita. Esimerkiksi pieneen ravintolaan lähiruokaa saattaa tulla muutamien kymmenien kilometrien säteeltä, mutta kouluruokaa useisiin kouluihin ja tuhansille oppilaille valmistava keskuskeittiö voi pitää lähiruokana kaikkea kotimaista ruokaa. Riippuen siis kenen kanssa asiasta puhutaan, voi lähiruoka tarkoittaa sitä lähitilaa naapurissa, tai se voi tarkoittaa isoa sikatilaa yli 500 kilometrin päässä.

Lohja omenakaupunki

Omenaa Lohjalla on kasvatettu omenatarhoissa ja kotien pihoissa jo kauan. Esimerkiksi Alitalon tilan historiaa voidaan lukea aina sinne 1500-luvulle saakka ja nykyään omenatila viljelee ruokaomenoita, ja valmistaa myös valikoimaa marja-ja hedelmäviinejä, joita on mahdollista ostaa tilan omasta kaupasta.

Lohjalla omena on aiemmin näkynyt enemmän myös kaupungin omissa materiaaleissa, mutta sittemmin omenan merkitys on siirtynyt taka-alalle, mutta yhä vieläkin Lohjan alueen maaperä on sopiva omenan kasvattamiseen. Ja onhan Lohjalla vielä jokavuotiset Omenakarnevaalit syyskuussa, ja tänäkin vuonna Lohjan Museon ympäristössä sattuu ja tapahtuu. Vuonna 2005 tehdyn omenapuulaskennan mukaan Lohjalla oli tuolloin noin 136 000 omenapuuta ja ammattimaisia omenatarhoja olisi ollut peräti 26 hehtaaria. Alun perin Lohjan omat omenakarnevaalit järjestettiin 1992 ja eri vuosina tapahtuman historiaan mahtuu paljon erilaisia tempauksia kuten omenapuiden istuttamisia, karnevaaleja sekä vuodesta 2010 lähtien myös variksenpelättiminen SM-kisat.

Lohjalainen lähiruoka

Lohjan kauppatori on paikka, missä useampana päivästä saa aamupäivän aikaan hakea tuoreita vihanneksia ja marjoja vuoden ajasta riippuen. Viime aikoina torikauppiaiden lukumäärä on vakiintunut muutamaan ja tarjolla on kahvilaa, nuorten kesäisin pitämää vohvelikahvilaa, vaatemyyjää, makkara- ja lihakauppiasta, leipä-ja pullamyyjäkin käy ja Lopelta joka toripäivä paikalle tuleva Maakylän tuotetuote vuodenaikaan soveltuvin tarjonnoin, kuten nyt mm. perunaa, porkkanaa ja vähitellen myös keltavahveroita eli kantarelleja. Mutta varsinaisia lohjalaisia tuottajia ei Lohjan omalla torilla paljoakaan valitettavasti näy.

Miten sitten voisit lisätä omassa taloudessasi paikallisia tuotteita? Yksi hyvä vaihtoehto on tarkemmin katsoa, mitä ostaa sieltä kaupasta, ja onko se kenties Suomessa tuotettua, vai ison tuottajan Puolasta tai vastaavasta Suomeen tuomaa. Toisaalla taas nykyinen sosiaalinen media on tuonut meille Facebookin REKO-ryhmät. REKO-ajatusmalli on tullut meille Ruotsista, ja siinä ajatuksena on yksinkertaisesti järkevämmän kuluttamisen suosiminen. REKO-ryhmissä yleensä kerrotaan koska ja mitä on tarjolla ja ryhmän jäsenet voivat etukäteen tilata suoraan tuottajilta lihat, jauhot ja muut tuotteet, jolloin syntyy mahdollisimman vähän hävikkiä. Oletko jo tutustunut Lohjan omaan REKO-ryhmään?

Lähiseudun tuotantoa Lohjan Rekosta – kohtaaminen kasvokkain

Reko-ruokapiiri on lähituottajien suoramyyntikanava, joka toimii Facebookin kautta. Se on suomalaisten tuottajien synnyttämä ja idea on levinnyt myös ulkomaille. Suomessa Rekoja on yli 200.

Suoraan tuottajalta ilman välikäsiä -ajatus tukee lähituottajia ja takaa asiakkaille huippulaaatuiset elintarvikkeet. Lohjan Rekossa on monipuolinen tarjonta kananmunista, hunajasta ja jauhoista vihanneksiin, lihaan sekä erilaisiin leipomistuotteisiin ja valmisruokiin. Tarjonta elää satokauden mukaan. Myyjien määrä vaihtelee jaoissa noin 20:stä 40:een, asiakkaita on sadan molemmin puolin.Tilaukset tehdään ennakkoon Facebook-ryhmässä. Jako on kahden viikon välein, parittomien viikkojen torstaina Lempolassa A-katsastuksen pihalla.

Lohjan REKO-aktiivi Anne Uotila.

Facebook: Reko Lohja/Lojo.