Ensin tuli internet ja sitten tulivat erilaiset sosiaalisen median kanavat. Me otimme ne kaikki ilolla vastaan, teimme kotisivuja ja availimme sosiaaliseen mediaan omia kanaviamme – näin teki suurin osa suomalaisista yrityksistä, seuroista ja yhdistyksistä.
Seuraus: tieto pirstaloitui. Tarkoittaen, että ei ole enää yhtä selkeää paikkaa, mistä tarvittava tieto löytyy, vaan nyt pitää erikseen hakea jokaisesta paikasta erikseen – kysymys kuuluukin, onko tässä mitään järkeä?
Paikallisestikin yritykset luottavat enemmän amerikkalaiseen tai kiinalaiseen digialustaan kertoakseen omille asiakkailleen, mitä on tapahtumassa – ei siksi, että se tavoittaisi sen paremmin kuin vanhat tavat, mutta koska se on ilmaista. Ei sillä tavalla välttämättä ketään uutta tavoita, mutta vanhat tutut asiakkaat saattavat nähdä infosi – kenties.
Olisiko aika ajatella paikallisesti
Ykkös-Lohja on ollut olemassa yli 35 vuotta. Se jaetaan suurimpaan osaan koko Lohjan talouksia kerran viikossa ja kesällä yli 34 000 kappaletta joka viikko!
Lehti sisältää järjestöjen tapahtumia, tarjouksia, uutisia – se voisi sisältää paljon muutakin, mutta valitettavasti viimeiset 20 vuotta ovat muokanneet tilanteesta erikoisen: yritykset haluavat kertoa tuotteistaan, seurat tapahtumistaan yms. mutta niiden kertominen on siirtynyt sosiaalisen median alustoille, näiden yritysten ja seurojen omiin kanaviin, joissa harvoin on yli 30 000 paikallista kontaktia saatavilla.
Käytäntö on saanut aikaan muutoksen kuluttajissa. Nuoret ihmiset eivät lue lehtiä – miksi lukisi, jos kaikki tieto ja uutiset laitetaan näkyville ainoastaan tiettyyn digikanavaan. Sitä ei kerrota paikalliselle medialle, joka voisi kertoa sen koko alueelle.
Tätä dilemmaa eivät kaikki näe. Tässä lehdessä se näkyy urheiluseurojen poissaololla, ravintolamainosten puuttumisella, pienten paikallisten mainosten puuttumisella – kuvitellaan, että maininta omassa sosiaalisen median kanavassa ja siinä paikallisessa isommassa someryhmässä riittää. Riittääkö se? Katsomalla yritysten liikevaihtoja ja yritysten määrää keskustassa voi päätellä jotain todellisuudesta – olemme menettämässä paikallisen identiteettimme.
Paikallismedian asema Suomessa
Suomen paikallismedialla on ollut historiallisesti merkittävä rooli yhteisöjensä elämässä. Perinteisesti paikallislehtien tehtävänä on ollut ylläpitää paikkakunnan kaupallista elämää ja sivistää asukkaita. Ensimmäiset paikallislehdet perustettiin paikallisen sivistyksen kehittämisestä kiinnostuneiden kansalaisten toimesta, ja niiden omistajina olivat tyypillisesti perheyritykset tai pienet osakeyhtiöt.
Suomi on tunnustettu yhdeksi maailman digitalisoituneimmista maista. Internetin käyttö on poikkeuksellisen korkeaa, sillä 94 % väestöstä käyttää sitä, ja merkittävä osa (73 %) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. WhatsApp erottuu 4,33 miljoonalla viikoittaisella käyttäjällään, mikä vastaa 90 %:a kaikista sosiaalisen median käyttäjistä.
Internetin ja sosiaalisen median poikkeuksellisen korkea levinneisyys, erityisesti WhatsAppin lähes kaikkialla läsnä oleva viikoittainen käyttö, osoittaa, että digitaalisista kanavista on tullut ensisijaisia areenoita yleisön vuorovaikutukselle, mutta samalla se on jakanut kaiken tiedon entistä pirstaleisemmaksi ja tiedon tarvitsijan on tehtävä enemmän itsenäistä työtä löytääkseen tarvitsemansa. Samalla ns. ylimääräinen tieto jää saamatta – juuri se tieto, mikä tekee kaupunkilehdestä tärkeän: sen tarkoituksena on kertoa asioista, joista emme vielä tienneet.
Uutisten kulutustottumusten muutos
Sosiaalinen media, yhdessä verkon uutissivustojen kanssa, on noussut ensisijaiseksi kanavaksi, josta suomalaiset saavat uutisia (Reuters Institute, 2022). Tämä trendi korostuu erityisesti nuorten käyttäjien keskuudessa: lähes kolmannes (31 %) suomalaisista käyttää Facebookia uutisten seuraamiseen, ja merkittävä osa seuraa uutisia myös WhatsApp-ryhmien (14 %) ja YouTube-kanavien (12 %) kautta. 13–18-vuotiaiden keskuudessa TikTokista on tullut tärkein uutiskanava, ja yli puolet heistä seuraa uutisia sen kautta. Vaikka teksti on edelleen useimpien suosima uutisformaatti, 66 % suomalaisista katsoo lyhyitä uutisvideoita viikoittain. Meta-alustat (Facebook, Instagram, Threads) ovat kuitenkin hiljattain muuttaneet algoritmejaan vähentääkseen uutis- ja politiikkasisällön näkyvyyttä, mikä on johtanut uutisjulkaisijoiden viittausliikenteen merkittävään laskuun. Aktiivisesta verkkoläsnäolostaan huolimatta nuoret luottavat yleisesti perinteiseen mediaan.
Tehdään yhdessä muutos
Mitä jos tästä eteenpäin kertoisitte uutisen myös lehden toimitukselle? Koskee se sitten mitä ikäryhmää tahansa. Rakennetaan paikallinen kerronta uudelleen sille tasolle, mitä se oli ennen sosiaalista mediaa. Se ei tarkoita, että lopetetaan sosiaalisen median käyttö. Ei suinkaan, vaan otetaan oikeasti hyötykäyttöön se tosiasia, että me painatamme joka viikko paperilehteä tuhansia kappaleita ja jaamme ne jakeluyhtiön kautta lähes jokaiseen lohjalaiseen kotiin.
