Syksyn edetessä luonto valmistautuu talveen, ja tämä näkyy selvästi myös hirvieläinten aktiivisuudessa. Erityisesti valkohäntäpeurat ja metsäkauriit ovat nyt vilkkaassa liikkeessä, mikä nostaa autoilijoiden onnettomuusriskiä merkittävästi. Tilastojen mukaan jyrkkä nousu kolareiden määrässä ajoittuu loka-marraskuuhun, jolloin pimeys ja huonot keliolosuhteet tekevät eläinten havaitsemisesta entistä haastavampaa.
Tilastokeskuksen data valottaa huolestuttavaa kehitystä. Vaikka hirvieläinonnettomuuksien koko vuoden kokonaismäärä on viime vuosina ollut lievässä laskussa, loppuvuoden vahingoissa on nähtävissä selvää kasvua. Esimerkiksi viime vuonna lokakuussa kirjattiin lähes 2 000 ja marraskuussa jopa yli 2 100 hirvieläinonnettomuutta, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 70 kolaria jokaista päivää kohden. Tämä osoittaa, kuinka kriittinen ajanjakso on nyt käsillä.
Hirvieläinten vilkas liikehdintä on seurausta useista biologisista ja inhimillisistä tekijöistä. Ne ovat parhaillaan siirtymässä talvilaitumilleen etsimään suojaisempia ja ravinnon kannalta otollisempia paikkoja. Lisäksi syksy on useilla lajeilla kiima-aikaa. Esimerkiksi metsäkauriin kiima-aika ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen, mutta jälkikiimaa voi esiintyä vielä myöhemminkin. Vaikka valkohäntäpeuran varsinainen kiima-aika sijoittuu marras-joulukuuhun, eläimet ovat jo tätä ennen hyvin aktiivisia. Myös metsästyskausi lisää eläinten liikehdintää. Nykyajan asutus, erityisesti uudet, tiiviit asuinalueet, pirstoo eläinten totuttuja vaellusreittejä, pakottaen ne ylittämään vilkkaampia teitä.
Peurakanta on yhä tiheä, ja se näkyy onnettomuustilastoissa
Metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen osuus onnettomuuksista on ylivoimaisesti suurin. Erityisesti metsäkauriiden kanssa sattuneiden kolareiden määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa loppuvuoden aikana. Suurin osa, noin puolet kaikista hirvieläinonnettomuuksista, sattuu juuri valkohäntäpeurojen kanssa.
Valkohäntäpeurakanta on Suomessa edelleen suuri, vaikka Luonnonvarakeskuksen (Luke) viimeisimmät arviot kertovatkin kannan maltillisesta pienenemisestä. Talvella 2024–2025 valkohäntäpeuroja arvioitiin olevan noin 107 000 yksilöä. Vaikka kanta on pienentynyt huippulukemista, se on yhä tihein alueellisesti. Kanta on tiheimmillään Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, Satakunnan eteläosien sekä Länsi-Uudenmaan alueilla – juuri niillä seuduilla, joissa onnettomuustilastotkin ovat synkimmät. Kannan pieneneminen onkin ollut riistahallinnon tavoitteiden mukaista, ja syynä on ollut tehostettu metsästys, mutta myös suurpetojen, kuten suden ja ilveksen, runsastumisella voi olla alueellisia vaikutuksia pienempiin hirvieläinkantoihin.
Hirvieläinonnettomuudet painottuvat alueellisesti Lounais- ja Etelä-Suomeen. Liikenneturvan mukaan lähes puolet kaikista riistaonnettomuuksista tapahtuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Myös Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä kirjataan suuria määriä kolareita. Nämä maakunnat muodostavatkin sen alueen ytimen, missä autoilijan tulee olla erityisen valppaana. Näillä alueilla korostuu tarve pitää tilannenopeus maltillisena.
Tilannenopeus ratkaisee: Vahingot voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin
Riskit huomioiden, onnettomuuden sattuessa vahingot voivat olla mittavat. Fennialle ilmoitettujen hirvieläinvahinkojen keskiarvo on noin 5000 euroa, mutta hintahaitari on erittäin laaja, ulottuen kymmeniin tuhansiin euroihin kalliimmissa ja uudemmissa ajoneuvoissa. Yhtiö korvasi viime vuonna hirvieläinvahinkoja peräti 5,8 miljoonalla eurolla, mikä korostaa ongelman taloudellista merkitystä.
Fennian ajoneuvovakuuttamisen palvelupäällikkö Mira Heikkinen muistuttaa, että suurin osa vahingoista kohdistuu auton etuosaan, ja törmäyksen voimasta riippuu, kuinka paljon vauriota syntyy. Henkilövahingoilta harvemmin vältytään suuren hirvieläimen kanssa kolaroidessa. Lisäksi väistöliikkeen seurauksena auto voi suistua tieltä, mikä voi johtaa vakavaan onnettomuuteen.
”Hirvieläinvahinkoja sattuu etenkin aamu- ja iltahämärässä, jolloin eläimet liikkuvat aktiivisimmin ja näkyvyys on huono. Syksyn sumu, sateet ja mahdolliset liukkaat tiet vaikeuttavat havainnointia ja reagoimista entisestään”, Heikkinen sanoo. Hän painottaa, että tilannenopeus on avainasemassa. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Etenkin alueilla, joilla metsäkauriita liikkuu ja nopeusrajoitus on korkea, on syytä olla erityisen varovainen.
Hätänumeroon soitettava aina – Vakuutusturvalla voi varautua
Heikkinen muistuttaa tärkeimmästä toimintaohjeesta: Hirvieläimeen törmätessä on aina soitettava hätänumeroon 112. Tämä koskee tilanteita, vaikka vauriot olisivat vähäiset tai eläin poistuisi paikalta omin voimin. Loukkaantunut eläin voi aiheuttaa vaaratilanteita muulle liikenteelle. Ilmoittamalla hätäkeskukseen saadaan tarvittava apu, kuten viranomaiset ja metsästäjät, paikalle nopeasti.
Lisäksi onnettomuuden jälkeen on arvioitava ajoneuvon kunto. Rikkoutuneet etuvalot tai tuulilasi pimeään aikaan ovat turvallisuusriski. Myös piilovauriot voivat aiheuttaa lisävahinkoja matkan jatkuessa, eikä vakuutus tällöin välttämättä korvaa vahinkoa täysimääräisesti. Auto kannattaa kuljetuttaa korjaamolle matalalla kynnyksellä, jos on epävarma sen ajokunnosta.
”On tärkeää tarkistaa oma vakuutusturva. Hirvivahinkovakuutuksesta korvataan suoraan hirvieläimeen törmäämisestä aiheutuneet vahingot. Jos taas onnettomuus johtuu eläimen väistöstä ja tieltä suistumisesta, tarvitaan lisäksi kolarivakuutusta täysimääräiseen korvaukseen”, Heikkinen neuvoo. Näin omaisuuden ja turvallisuuden riskejä voidaan hallita etukäteen.
Muista nämä vinkit hirvieläinriskin minimoimiseksi
- Valitse maltillinen tilannenopeus: Vähennä vauhtia erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä alueilla, joilla hirvieläimet yleensä liikkuvat, kuten metsänreunoissa tai hirviaitojen päissä.
- Varoita muita autoilijoita: Jos näet eläimen tien läheisyydessä, käytä hätävilkkuja ja väläytä pitkiä valoja varoittaaksesi takana tai vastaan tulevia.
- Ole erityisen tarkkana syksyllä: Loka-marraskuu on kriittisintä aikaa, sillä eläimet ovat aktiivisimmillaan ja sääolot heikentävät näkyvyyttä.
- Tarkista ajo- ja kaukovalojen kunto: Hyvät valot parantavat havainnointikykyä pimeällä.
- Pysähdy ja soita 112: Törmäyksen sattuessa soita aina hätänumeroon. Varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista, jos sellaisia on.
Tietolähteet: Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus, Liikenneturva, Fennia
