Vuosi 2020 käynnisti Suomen finanssimarkkinoilla ennennäkemättömän muutoksen. Globaali koronapandemia, vaikka se olikin taloudellisesti tuhoisa, toimi ristiriitaisesti katalyyttina sijoittamisen demokratisaatiolle. Talouden epävarmuus, matala korkotaso ja ihmisten kotiin jääminen yhdistyivät teknologiseen kehitykseen, joka teki sijoittamisesta helpompaa ja edullisempaa kuin koskaan aiemmin.
Tämän aallon seurauksena sijoittajien määrä räjähti. Yli kaksi miljoonaa suomalaista kuuluu nykyään sijoittajien joukkoon, mikä merkitsee merkittävää kasvua vain kymmenessä vuodessa. Kaupankäynti on siirtynyt lähes kokonaan verkkoon, ja transaktiokustannukset ovat laskeneet, mikä on mahdollistanut pienilläkin summilla sijoittamisen.
Erityisesti nuorten osuus on kasvanut dramaattisesti. Jo lähes joka toinen suomalaisnuori sijoittaa. Esimerkiksi vuonna 2021 nuorten tekemien osakekauppojen määrä kasvoi jopa 115 prosenttia. Nuoria sijoittajia houkuttelee pitkä sijoitusaika, joka mahdollistaa aggressiivisemman riskinoton ja antaa korkoa korolle -ilmiölle runsaasti aikaa kasvattaa pääomaa.
Osakesäästötili ja ETF:n nousu: Työkalut muuttivat strategiat
Vuosikymmenen alun merkittävin rakenteellinen muutos oli Osakesäästötilin (OST) lanseeraus vuonna 2020. OST:n tarkoituksena oli edistää piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista kotimaisiin osakkeisiin tarjoamalla veronlykkäysetua. Tili mahdollistaa veron maksamisen vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan tililtä, antaen näin sijoitusten tuotoille tilaa kasvaa rauhassa. Tilin maksimisijoitusraja on 50 000 euroa.
Samaan aikaan passiivinen sijoittaminen kansainvälisiin markkinoihin kasvoi räjähdysmäisesti. ETF:t (Exchange Traded Funds) nousivat suosioon niiden tarjoaman helpon hajautuksen ja alhaisten kulujen vuoksi. Esimerkiksi Nordnetin asiakkaiden nettosijoitukset sekä rahastoihin että ETF:iin olivat euromääräisesti lähes 50 prosenttia korkeammalla tasolla vuonna 2024 kuin edellisenä vuonna.
Vaikka Osakesäästötili suunniteltiin kannustamaan kotimaiseen sijoittamiseen, ETF-buumi osoittaa suomalaisen piensijoittajan siirtyneen entistä vahvemmin kansainvälisille markkinoille ja hyödyntämään teemoja, kuten tekoäly ja ilmastonmuutos. Sijoitusstrategia on muuttunut pelkästä maantieteellisestä hajauttamisesta kohti sektoripainotteista ja teemallista salkunrakennusta. Tämä suuntautuminen vaatii sijoittajilta uudenlaista pitkäjänteisyyttä ja sietokykyä suurille arvonvaihteluille.
Kun korot nousivat: Makrotalouden shokit ja sijoittajien kestävyys
2020-luku on tarjonnut sijoittajille kaksi jyrkkää makrotalouden opetusta. Ensimmäinen oli koronapandemian aiheuttama lyhyt romahdus 2020, jota seurasi nopea toipuminen massiivisen elvytyksen myötä. Tällöin pitkäjänteisyys palkittiin, ja tunneperäisiä myyntipäätöksiä välttäneet sijoittajat hyötyivät nopeasta noususta.
Toinen shokki oli vuosien 2022–2023 nopea ja voimakas korkojen nousu, joka pakotti sijoittajat arvioimaan uudelleen riskienhallinnan merkityksen. Korkojen nousu vaikutti välittömästi velkavipuun ja kassavirtaan erityisesti kiinteistösijoittamisessa.
Kiinteistömarkkinoilla korkotason nousu nosti tuottovaatimuksia ja laski kiinteistöjen arvoja, vaikka vuokratuotto olisi pysynyt vakaana.
Vuosikymmenen alussa vallinnut helpon rahan aikakausi päättyi. Korkojen nousu palautti sijoittajat reaalitalouden perusasioiden äärelle: velan hinta on merkittävä riskitekijä, joka voi nopeasti syödä tuottoa ja pakottaa velkavipuun turvautuvat asuntosijoittajat jopa negatiivisen kassavirran tilanteisiin.
Makrotalouden shokit ovat johtaneet sijoitusstrategian polarisaatioon. Osakemarkkinoilla on edelleen vahva usko pitkän aikavälin kasvuun, mutta velkavivun käyttöön suhtaudutaan korkean koron ympäristössä paljon varovaisemmin. Lisäksi geopoliittinen epävarmuus, joka on korostunut pandemian jälkeen, on luonut uusia teemoja, kuten puolustusteollisuus, jotka nousivat suosituiksi ETF-sijoituskohteiksi vastauksena muuttuneeseen maailmantilanteeseen.
Vastuullinen sijoittaminen (ESG, ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallintotavat) on siirtynyt 2020-luvulla marginaalisesta eettisestä valinnasta vakiintuneeksi osaksi sijoitusanalyysiä. Suomalaiset sijoittajat ovat edelläkävijöitä tässä muutoksessa.
Tutkimusten mukaan peräti 60 prosenttia suomalaisista piensijoittajista huomioi ESG-tekijät sijoituspäätöksissään. Tämän muutoksen vetureina toimivat erityisesti milleniaalit ja naiset. Piensijoittajien motiiveissa yhdistyvät eettiset arvojen mukaiset valinnat sekä puhtaasti taloudelliset tekijät: tavoitteena on tuoton edistäminen ja riskien tehokkaampi hallinta. Arvot, kuten eettisyys, ohjaavat valintoja ja heijastuvat sijoitustoimintaan.
Vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat ovat myös kehittyneet. Finsifin selvityksen mukaan perinteinen poissulkeminen (kieltäytyminen tietyistä toimialoista) on menettänyt suosiotaan uudemmille menetelmille, erityisesti ESG-integroinnille. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi sijoittaja ei vain karsi pois epäeettisiä toimijoita, vaan analysoi ja sisällyttää ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapatekijät osaksi sijoituspäätösten tekemistä.
Kun 60 prosenttia piensijoittajista ja kaikki suuret institutionaaliset toimijat huomioivat ESG-tekijät, vastuullisuudesta on tullut olennainen riskienhallinnan mittari. Yhtiöt, joiden hallintotavat ovat heikot tai jotka ovat altistuneet ilmastoriskeille, kantavat suuremman markkinariskin. ESG-integraatio nähdään yhä enemmän tapana varmistaa kestävä tuotto pitkällä aikavälillä, ei vain erillisenä hyväntekeväisyytenä.
Tekniset Innovaatiot: Mobiilisijoittamisen murros ja uudet omaisuuslajit
2020-luku on ollut teknologisten innovaatioiden läpimurtoa sijoittamisessa. Kaupankäynnin siirtyminen verkkoon ja transaktiokulujen lasku ovat tehneet sijoittamisen aloittamisesta mahdollisimman kitkatonta. Vaikka Suomi on perinteisesti ollut hieman konservatiivinen mobiiliratkaisujen käyttöönotossa, mobiilisijoittaminen on viimein lyönyt itsensä läpi.
Markkinoiden tarjonta on monipuolistunut perinteisten osake- ja korkosijoitusten lisäksi. Sijoittajien saataville on tullut rahastoja, vastuullisen sijoittamisen rahastoja, johdannaisia ja jopa kryptovaluuttoja.
Nuorten sijoittajien kiinnostus nousee, mutta tiedon ja koulutuksen puute koetaan edelleen esteeksi sijoittamisen aloittamiselle. Tässä piilee kuitenkin riski: tekninen helppous ja alhaiset kulut ovat poistaneet aloittamisen esteet, mutta tiedon puute voi ohjata sijoittajia spekulatiivisempiin ja riskialttiimpiin kohteisiin, kuten momentumiin perustuviin ETF:iin tai kryptovaluuttoihin. Sijoitusmaailma tarjoaa nyt runsaasti kohteita, joissa on korkea tuottopotentiaali, mutta ne ovat alttiita suurille arvonvaihteluille. Mobiilialustojen suosio ja sosiaalisen median vaikutus voivat luoda mielikuvan nopeasta rikastumisesta, mikä altistaa aloittelijat virheille. Tästä syystä sijoituskasvatuksen merkitys korostuu teknologisen helppouden aikakaudella.
Megatrendit, kuten tekoäly, ovat tulleet pysyväksi osaksi sijoitusstrategioita. Pitkäjänteinen sijoittaja kiinnittää huomionsa näihin ilmiöihin. Sijoittajat, jotka keskittyvät kasvuyhtiöihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, uskovat teknologian kaupallistamisen vievän aikaa, mutta palkitsevan kärsivällisesti sijoittajan moninkertaisesti.
Opetus markkinoilta: Viisi avainkohtaa 2020-luvulta
2020-luku on ollut suomalaiselle sijoittajalle intensiivinen oppitunti. Markkinat ovat palkinneet ne, jotka ovat noudattaneet pitkäjänteistä strategiaa ja välttäneet tunneperäisiä reaktioita makrotalouden myllerryksissä.
Tässä tiivistettynä 2020-luvun sijoittamisen viisi keskeisintä opetusta:
- Pääoma ja aika voittavat varallisuuserossa: Vaikka sijoittajien määrä on kasvanut, varallisuuden keskittyminen on pysynyt vahvana. Korkoa korolle -ilmiön hyödyntäminen vaatii aikaista aloitusta ja suurten pääomien johdonmukaista sijoittamista.
- Velkavipuun suhtautuminen muuttui: Korkojen nousu paljasti velkariskin todellisen hinnan. Helpon velan aikakausi päättyi, ja asuntosijoittajat joutuivat uudelleenarvioimaan kassavirtansa.
- Vastuullisuus on riskienhallintaa: ESG-tekijöiden huomioiminen on institutionalisoitunut. Se ei ole vain eettinen valinta, vaan tapa hallita pitkän aikavälin riskejä ja varmistaa pääoman kestävyys.
- Globaali teemahaku kiihtyy: OST:n tukemasta kotimaisesta sijoittamisesta huolimatta ETF-buumi ohjasi salkut kansainvälisiin megatrendeihin, kuten tekoälyyn, puolustukseen ja kehittyviin markkinoihin.
- Kärsivällisyys on kriittistä: Olipa kyseessä koronaromahdus tai spekulatiivinen teemasijoitus, markkinoiden suuret heilahtelut korostivat pitkäjänteisen sijoitushorisontin ja kylmän pään merkitystä tuottojen maksimoinnissa.
