Länsi-Uusimaa valmistautuu merkittävään murrokseen, kun alueen kunnat lyövät hynttyyt yhteen tavoitteenaan nousta Suomen vihreän siirtymän kärkikenttään. Tämä kunnianhimoinen tavoite sai konkreettisia askelia eteenpäin, kun Länsi-Uudenmaan teollisuuspuistohankkeen ohjausryhmä kokoontui linjaamaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Ilmassa on vahva positiivinen vire, jota siivittävät niin valtion myöntämä merkittävä tuki kuin keskeisten energiatoimijoiden kiinnostus alueen kehittämiseen. Nyt ei olla vain sivustaseuraajina, vaan aktiivisina luomassa uutta, entistä kestävämpää taloudellista pohjaa koko seutukunnalle. Kyseessä on pitkäjänteinen ponnistus, joka vaatii laajaa yhteistyötä ja rohkeita investointipäätöksiä.
Valtion tuki vauhdittaa kehitystä
Työ- ja elinkeinoministeriö osoitti luottamuksensa Länsi-Uudenmaan potentiaaliin myöntämällä marraskuussa 100 000 euron erityisavustuksen teollisuuspuistojen kehittämiseen ja investointiympäristön vahvistamiseen. Tarkoitus on tukea peräti kuuden kunnan – Kirkkonummen, Lohjan, Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Hangon – alueella sijaitsevien potentiaalisten teollisuusalueiden profilointia. Näillä toimenpiteillä alueesta halutaan luoda houkutteleva sijoituspaikka erityisesti energiaintensiiviselle ja vihreän siirtymän mukaiselle teollisuudelle. Summa, joka liittyy eduskunnassa viime joulukuussa käsiteltyihin ”joululahjarahoihin”, on konkreettinen osoitus siitä, että hankkeen tavoitteet ja sisältö ovat vakuuttaneet myös valtakunnan tason päättäjät.
Tämä rahallinen tuki antaa hankkeelle kipeästi kaivattua vauhtia ja mahdollistaa yksityiskohtaisemman kehitystyön. Avustuksen turvin voidaan esimerkiksi panostaa alueiden näkyvyyteen ja markkinointiin kansainvälisillä areenoilla. Tavoitteet ovat tarkentuneet: halutaan luoda alue, joka ei ainoastaan vastaa nykyajan ympäristövaatimuksiin vaan myös edistää niitä aktiivisesti. Kyseessä on strateginen päätös, jolla pyritään varmistamaan alueen kilpailukyky tulevina vuosikymmeninä.
Yhteistyöllä kansainväliseksi vetonaulaksi
Eilen pidetty ohjausryhmän aloituskokous keräsi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita, yritys- ja oppilaitosedustajista aina kuuden kunnan kaupunginjohtoon ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tämä laaja edustus Hangosta Kirkkonummelle asti kertoo siitä, kuinka sitoutuneita kunnat ovat yhteiseen päämäärään. Yhteinen profiili ja viestintämateriaali ovat ohjausryhmän asettama konkreettinen tavoite, jolla Länsi-Uusimaasta pyritään tekemään kansainvälisestikin houkutteleva investointikohde.
Visio on kirkas ja aikataulutettu: alueella tulisi toimia 2030-luvun puoliväliin mennessä uusia tai entisestään vahvistuneita vihreän siirtymän teollisuuspuistoja. Nämä puistot eivät ainoastaan luo laajasti työllisyyttä, vaan ne myös houkuttelevat alueelle uusia osaajia.
Tällainen kehitys vaatii ennakkoluulottomuutta ja valmiutta ylittää perinteiset kuntarajat. Yhteistyön voimalla pyritään luomaan synergiaetuja, jotka hyödyttävät koko seutukuntaa.
Energiainfra avainasemassa
Keskusteluissa energiainfra nousi esiin yhtenä ratkaisevista tekijöistä investointien houkuttelussa. Pelkkä riittävä sähköverkon kapasiteetti ei enää riitä, vaan myös vedyn ja kaasun siirtoyhteydet ovat kriittisiä. Tämä näkemys sai vahvistusta Gasgridin tuoreesta tiedotteesta, jossa yhtiö ilmoitti selvittävänsä kansallisen maakaasun siirtoverkon laajentamista Länsi-Suomeen. Tämä on merkittävä uutinen alueelle.
Uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun tarve kasvaa jatkuvasti, ja Gasgridin selvitykset osoittavat Länsi-Uudellamaalla olevan merkittävä syöttöpotentiaali tähän tarpeeseen. Tällainen kehitys voi avata ovia uusille, mittaville investoinneille, mikä puolestaan vahvistaisi Länsi-Uudenmaan asemaa vihreän siirtymän kärkialueena. Esimerkiksi Mustion, Kirkkonummen, Joddbölen ja Koverharin teollisuusalueet voisivat hyötyä tästä merkittävästi. Investoinnit infrastruktuuriin ovat usein se kynnys, joka ratkaisee sijoituspaikan valinnan. Alueen on kyettävä tarjoamaan teollisuudelle vaadittavat edellytykset toiminnan pyörittämiseen.
Oppilaitokset osana innovaatioekosysteemiä
Koulutuksen ja osaamisen varmistaminen nähtiin kokouksessa keskeisenä elementtinä tulevaisuuden menestykselle. Oppilaitokset eivät ole vain kouluttajia, vaan ne ovat keskeisiä kumppaneita innovaatioekosysteemien rakentamisessa ja alueen houkuttelevuuden lisäämisessä. Alueen korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset nähdään aktiivisina toimijoina, jotka voivat osallistua hankkeen viestintään ja profilointiin.
Konkreettisina toimenpiteinä esille nousi ajatus järjestää seminaareja ja työpajoja yhdessä pääkaupunkiseudun yritysten ja alueellisten korkeakoulujen kanssa. Tämän tyyppinen yhteistyö on elintärkeää, jotta alueen työvoima vastaa tulevaisuuden vihreän teollisuuden tarpeisiin. Koulutuksen ja työelämän tiivis yhteys varmistaa, että alueelle saapuvat investoinnit löytävät tarvitsemansa ammattilaiset. Osaamisen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen, joka kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä.
Alueen ääni kuuluviin
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen on luottavainen alueen tulevaisuuteen. Hän korostaa erityisesti viime aikoina esiin noussutta mahdollisuutta määritellä Länsi-Uusimaa tietyiltä osin erityistalousalueeksi.
Viime viikkoina esiin noussut mahdollisuus määritellä Länsi-Uusimaa tietyiltä osin erityistalousalueeksi on mielenkiintoinen avaus, jota kannattaa selvittää edelleen. Malli voisi nopeuttaa luvitusprosesseja, mahdollistaa uusia rahoitusmalleja infrainvestoinneille ja vahvistaa alueen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, Knaapinen toteaa.
Hän näkee yhteisen lobbaamisen välttämättömänä, jotta Gasgridin kaltaiset valtiolliset toimijat näkevät alueen mahdollisuudet ja jatkavat investointejaan. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on, että Länsi-Uusimaa puhuu yhdellä äänellä. Vaikuttaminen valtion tasolla vaatii pitkäjänteisyyttä ja vahvaa yhteistä tahtotilaa. Erityistalousalueen status voisi tarjota kilpailuetua verrattuna muihin alueisiin, nopeuttaen byrokratiaa ja houkutellen pääomaa tehokkaammin.
Kehityskohteet ja mahdollisuudet
Länsi-Uudenmaan teollisuuspuistohankkeen eteneminen on monitahoinen prosessi, jossa on useita kehityskohteita ja mahdollisuuksia. Tämän kehitystyön onnistumiseksi on olennaista keskittyä muutamiin avainalueisiin, jotka luovat perustan tulevaisuuden kasvulle. Näiden alueiden kehittäminen varmistaa, että alue pystyy vastaamaan vihreän teollisuuden asettamiin vaatimuksiin ja säilyttämään kilpailukykynsä.
- Energiainfrastruktuurin vahvistaminen: Sähköverkon kapasiteetin turvaaminen ja vety- sekä kaasuputkiyhteyksien suunnittelu ovat kriittisiä askeleita. Ilman riittävää energiainfraa suuret teolliset investoinnit jäävät toteutumatta.
- Oppilaitosyhteistyön syventäminen: Koulutuksen ja työelämän tarpeiden täsmäyttäminen on välttämätöntä. Tulevaisuuden osaajien varmistaminen on suora investointi alueen elinvoimaisuuteen.
- Yhtenäinen profilointi ja markkinointi: Kuuden kunnan yhteinen viesti kansainvälisille sijoittajille luo uskottavuutta ja tehokkuutta markkinointiin. Yhteinen brändi on vahvempi kuin yksittäisten kuntien.
- Luvitusprosessien nopeuttaminen: Erityistalousalueen statuksen selvittäminen ja luvituksen sujuvoittaminen ovat keinoja poistaa byrokraattisia pullonkauloja ja nopeuttaa investointipäätöksiä.
- Innovatiivisten rahoitusmallien selvittäminen: Infrainvestointeihin tarvitaan uusia ja luovia rahoitusratkaisuja, jotka eivät kuormita liikaa kuntien taloutta.
Tulevaisuus on investoinneissa
Länsi-Uudenmaan teollisuuspuistohanke on osoitus alueellisesta tahtotilasta luoda uutta kasvua ja vaurautta vihreän siirtymän ehdoilla. TEM:n tuki, Gasgridin selvitykset ja kuntien välinen laaja yhteistyö antavat vahvan perustan tulevaisuuden menestykselle. Nyt on aika toimia, jotta alueen potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Tavoitteena on olla enemmän kuin vain potentiaalinen alue – tavoitteena on olla todellinen vihreän teollisuuden keskus. Länsi-Uusimaa on valmis näyttämään, mihin yhteistyö ja strategiset investoinnit voivat johtaa.
