Hyvä suunnittelu kantaa pitkälle, eikä joulu ole poikkeus. Kun tekeminen jaksotetaan, säästyy sekä oma jaksaminen että talous, kun kulut jakautuvat useammalle kuukaudelle.
Me haastattelimme paikallista lohjalaista joulukokkia, ja siitä syntyi tämä pieni jouluruoasta kertova tarina näin joululehteen.
– Jouluruokien suunnittelu tapahtuu usein kuin huomaamatta. Vaikkei sitä varsinaisesti istuta alas suunnittelemaan, ajatusprosessi on koko ajan taustalla. Ideoita syntyy joskus keskellä kesää rikkaruohoja kitkiessä. Ajatus kirjataan muistiin ja jätetään odottamaan. Muistiinpanoista on myöhemmin yllättävän paljon hyötyä.
Jouluruoka voi olla yhdistelmä perinteistä suomalaista joulupöytää, ja maailmalta poimittuja makuja. Joka vuosi jokin uusi tulee tilalle, ja väistämättä jostain silloin myös luovutaan. Joskus aiemmin pois jäänyt tekee paluun ruokapöytään löytäen uudelleen paikkansa pöydän antimissa.
– Meillä joulu tarkoittaa uusia kokeiluja. Perinteinen suomalainen jouluruoka kohtaa valikoituja maailman makuja. Tuttujen vakioruokien rinnalle laitetaan tarjolle uusia tuulahduksia muualta. Joulunakin voi harrastaa luovuutta ruokien kanssa.
– Ensimmäiset konkreettiset jouluruokavalmistelut alkavat jo kesällä. Uudet perunat esikiehautetaan ja pakastetaan. Ne kuuluvat joulun vakioihin, samoin tölkkiherneet.
– Jouluruoan perusta löytyy perinteistä, mutta perinteiden oheen tuodaan uusia makuja.
Perinteinen joulu ei tarkoita paikallaan pysymistä. Suomalainen jouluruoka kohtaa maailman makuja, pienin askelin. Vakioruokien rinnalle tuodaan uusia vivahteita, jotka eivät horjuta koko perustaa.
– Aina kun kuulee lauseen ”ei kuulu jouluun”, se herättää hieman surumieltä. Kukaan ei voi määritellä, mitä jonkun toisen perheen jouluun kuuluu. Siitä lähtien kun muutin pois kotoa, on ollut selvää, etten hanki mitään vain siksi, että ”kuuluu”, jos kukaan ei sitä syö, kertoo haastattelemamme lohjalainen kotikokki.
– Vaikka suunnittelen joulun syömiset ja juomiset tarkasti, kaikki suunniteltu ei aina toteudu. Joskus jokin jää pois viime hetkellä väsymyksen tai fiiliksen vuoksi. Se ei aiheuta tunneryöppyjä. Ei ole pakko jaksaa kaikkea. Rentous ja helppous ovat tärkeitä. En myöskään pidä tärkeänä sitä, että kaiken pitäisi olla itse tehtyä. On ihanaa löytää jotain hyvää ja uutta jonkun muun valmistamana: saamme hyvää joulupöytään, raha pysyy kierrossa ja yrittäjä saa osansa. Se palvelee kaikkia.
Perinteiset joululaatikot
– Laatikot valmistellaan hyvissä ajoin, viimeistään marraskuussa, jottei jouluna tule kiire. Kaikkia mahdollisia laatikoita ei yleensä ole tarjolla, 3–4 erilaista riittää. Valmistelussa huomioidaan määrät ja vuokien koot. Ennen pakastusta merkitään sisältö, päivämäärä sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Jos pakastimessa on tehopakastus, sitä hyödynnetään.
Vinkki: Tekeminen jaetaan useammalle illalle, jolloin työ ei kuormita. Tehdään vain sitä, mitä oikeasti syödään.
– Perinteinen imelletty perunalaatikko äidin ohjeella kuuluu jouluun, ja sen rinnalle on vakiintunut bataattilaatikko – jo yli kymmenen vuoden ajan. Lanttulaatikkoakaan ei voi jättää pois. Porkkanalaatikkoa on tehty vaihtelevasti: jos sitä on, se syödään, mutta jos ei ole, sitä ei erityisesti kaivata, myös muita jouluisia laatikoita on testattu, mutta ne eivät kuulu tämän hetken tarjontaan.
Kinkkua ja muuta lihaa
Ei joulua ilman kinkkua – näin tavataan tehdä Suomessa. Jos pitäisi valita vain yksi liha jouluksi, se on useimmilla kinkku. Kalkkuna on tullut Suomessakin kinkun rinnalla viime vuosien aikana.
– Savukalkkuna syrjäytti aiemman version yllättäen, mutta osoittautui niin hyväksi, että jäi pysyvästi. Jos ensimmäisellä kerralla ei osu kohdalle hyvä, voi aina kokeilla seuraavalla kerralla toista toimittajaa – makueroja nimittäin löytyy. Naudanlihaa on ollut tarjolla ajoittain. On kokeiltu myös savustettua peuraa, ankkaa ja poroa. Uusille kokeiluille ollaan aina avoimia.
Rosollia ja kalaa
Rosolli ja kala kuuluvat useimpien suomalaisten joulupöytään.
– Mihinkäs sitä pääsisi ilman rosollia ja kaloja? Rosolli loppuu kesken, tehtiin sitä kaksi litraa tai ämpärillinen. Tietyt kalat kuuluvat pöytään, mutta joulun kokoonpano saattaa muuttua nopeasti, eikä kaikkien makumieltymykset ole samat. Monipuolisuus on tärkeää: siikaa, lohta, kuhaa ja silakkaa eri tavoin valmistettuna, myös jotain rapua pitää olla. Tarjolla onkin savustettua tai joskus jopa loimutettua lohta. Iso oppi on ollut ennakoida myös kalojen suhteen.
Vinkki: Graavauksen ennakointi, vakumointi ja pakastus ovat suuri apu. On hyvä muistaa, etteivät kalat säily ikuisesti pakastimessakaan. Sulatus ajoissa jääkaapissa keventää viimeisten päivien kuormaa. Yleisesti kannattaa omiin pakastinruokiin aina laittaa päivämäärät, mitä sisältää, päivämäärä, onko mahdollisesti laktoositon, gluteeniton jne.
Lapset ja jouluruoka
– Nuorimmille tehdään omia herkkuja: lihapullia, paneroitua kanaa, nakkeja, kalapuikkoja tai joskus palapaistia tai karjalanpaistia. Rosollin tilalla on voinut olla kurkkua ja tomaattia.
Jouluna on tärkeätä, että jokaiselle löytyy syötävää, ja tunne yhteenkuulumisesta jouluaterialla säilyy. Jouluruoka voi kuitenkin olla pienimmille vierasta – pakottaminen ei ole tarpeen. Lapsentahtiin eteneminen toimii parhaiten ja lapsille tuttujen ruokien mukaan ottaminen. Vuosien varrella nuorimmat ovat maistelleet uusia ruokia ja löytäneet omia, uusia suosikkeja.
Kakkua, leivontaa ja jälkiruokaa
Taatelikakku on monen joulupöydän vakio.
– Joitain muitakin kahvikakkuja on ollut, mutta eivät ole tarjonneet mitään joulumaista parhautta. Itse asiassa näitä on tehty loka-marraskuussa ja toimineet paremmin. Ne ovat olleet helppoa tarjottavaa vieraille ja juhliin ennen joulua.
– Pannacotta on vakiinnuttanut paikkansa jouluna helppoutensa ansiosta. Makuja vaihtelemalla siitä saa aina uutta. Seuraksi marjoja, siirappeja ja vaikutteita maailmalta. Filotaikina tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia: kreikkalaisia, saksalaisia, espanjalaisia, italialaisia ja brittiläisiä herkkuja.
– Olemme testanneet niin omenastruudelia, kuin bougatsaakin. Panettonea tai bretagnelaista aamiaiskakkua, joka toimii todella loistavasti kulhoon rakennettavaan triflen kakkuosioon. Erilaisia pikkuleipiä, voikekssekä, vohveleita. Joulupöydässä ovat käyneet myös kourabiedes, ricciarellot tai amaretti keksit. Espanjasta tutut churrot ei ole huono vaihtoehto.
Tiramisu on ollut monena jouluna vakiopaikalla. Helppo ja muunneltava, aivan kuten pannacotta.
– Mallaslimppu kuuluu jouluun. Ne pitää tehdä ajoissa ennen joulua. Monesti niitä syödäänkin jo ennen aattoa. Joulutortut eivät ole välttämättömiä, mutta taikinasta saa tehtyä muutakin, kuten kermasarvia omenahillolla ja kermalla.
Kaakaobaari, juomat, juustot
– Kaakaobaari rantautui meille jo vuosia sitten ja on muuttunut joka joulu. Se on nykyään talvinen juomakulma: kaakaota, teetä, glögiä, kahvia, maustesiirappeja ja lisukkeita. Vaahtokarkit ja kermavaahto kuuluvat asiaan. Yksittäispakatut keksit ovat osoittautuneet toimivaksi löydöksi.
Kotikalja ja mehu kuuluvat jouluun, samoin karpalosima.
Juustot ovat siirtyneet taka-alalle joulupöydässä. Niitä nautitaan mieluummin ennen joulua tai uutena vuotena.
– Meilläkin oli aiemmin tarjolla laaja valikoima juustoja, hilloja ja hedelmiä, mutta kaikkea ei jaksa jouluna.
Ei hävikille
Ennakointi ja suunnittelu ovat kaiken perusta. Suuri osa tehdään ajoissa ja pakastin on tärkeä apuri. Kun annoskoot huomioidaan jo pakatessa, hävikkiä syntyy vähän. Jos jotain jää yli, se hyödynnetään arjessa.
– Kiusauksia ja muita laatikkoruoka on vaivatonta tehdä. Lihapullat ja muukin liha taipuu arkiseen kastikkeeseen perunoiden kera.
Seuraava joulu
Joulun lähestyessä ideat alkavat taas virrata lehdistä ja joulusivustoilta. Ensimmäiset joululehdet ilmestyvät jo syksyllä, ja ne tarjoavat uusia ajatuksia kokeiltavaksi.
– Ensi joulu tulee taas ajallaan – ja siihen on aikaa suunnitella jälleen omat juttunsa.
KO
