Suomalaisten luottamus lakisääteisen eläkkeen kantokykyyn on historiallisen matalalla tasolla. OP Ryhmän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain alle viidennes kansalaisista uskoo eläkkeen riittävän haluttuun elintasoon. Tämä epävarmuus heijastelee laajempaa yhteiskunnallista keskustelua väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä. Monet suomalaiset kokevat, että valtion tarjoama turvaverkko ei enää takaa sellaista vanhuutta, josta he haaveilevat.
Tilastot kertovat karua kieltä tulotason muutoksesta työuran päättyessä. Vuonna 2024 suomalaisten mediaanieläke oli noin 1 800 euroa, kun taas mediaaniansio työelämässä oli 3 600 euroa. Tulotaso siis puolittuu useimmilla suomalaisilla hetkellä, jolloin vapaa-aikaa olisi vihdoin enemmän käytettävissä. OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson muistuttaa, että tämä valtava ero korostaa oman talouden ennakoinnin merkitystä.
Moni suomalainen havahtuu eläkeasioihin vasta, kun työura alkaa lähestyä loppusuoraa. Tutkimus paljastaa, että nuoremmilla ikäluokilla on kaikkein pessimistisin kuva tulevasta taloudellisesta tilanteestaan. He joutuvat pohtimaan, riittääkö järjestelmässä rahaa enää silloin, kun heidän oma vuoronsa koittaa. Epävarmuus johtaa usein siihen, että säästäminen aloitetaan myöhään tai sitä ei aloiteta lainkaan tietämättömyyden vuoksi.
Sukupuolten väliset erot
Naiset suhtautuvat eläkkeen riittävyyteen selvästi miehiä epäilevämmin ja huolestuneemmin. Kyselyn mukaan yli puolet naisista uskoo, ettei lakisääteinen eläke tule kattamaan heidän menojaan. Miesten kohdalla vastaava luku on hieman pienempi, mutta silti merkittävä 43 prosenttia. Ero selittyy osittain naisten usein matalammalla palkatasolla ja useammilla työuran katkoilla.
Naiset ovat kuitenkin valmiimpia tekemään konkreettisia uhrauksia taloudellisen pärjäämisen eteen. Joka kolmas nainen ilmoittaa olevansa valmis tinkimään elintasostaan eläkevuosina, jotta rahat riittäisivät. Miehistä vain joka neljäs on valmis luopumaan totutusta elämäntavastaan tai kulutustottumuksistaan. Tämä kertoo naisten realistisemmasta, mutta samalla ehkä hieman synkemmästä suhtautumisesta tulevaisuuteen.
Erot korostuvat myös siinä, miten eri sukupuolet varautuvat taloudellisesti vanhuuden päiviin. Miehet luottavat useammin sijoitusmarkkinoihin ja osakkeisiin osana eläketurvaansa. Naiset taas painottavat enemmän säästämistä ja kulutuksen hallintaa varmana keinona selviytyä. Molemmilla sukupuolilla on kuitenkin sama tavoite: saavuttaa mielenrauha ja taloudellinen riippumattomuus työuran jälkeen.
Nuorten aikuisten huoli
Erityisen silmiinpistävää kyselyssä on 26–34-vuotiaiden nuorten aikuisten vahva epäusko järjestelmää kohtaan. Peräti 59 prosenttia tästä ikäryhmästä epäilee vahvasti, että heidän eläkkeensä tulee olemaan riittämätön. Nuoret elävät keskellä jatkuvaa keskustelua eläkeiän nostamisesta ja eläkemaksujen korotuspaineista. Tämä luo tunteen siitä, että he maksavat muiden eläkkeitä saattaen jäädä itse ilman vastaavaa turvaa.
Väestörakenteen muutos ja syntyvyyden lasku vaikuttavat suoraan nuorten mielikuviin tulevaisuudesta. He ymmärtävät, että työssäkäyvien määrä suhteessa eläkeläisiin pienenee jatkuvasti tulevina vuosikymmeninä. Kristiina Michelsson arvioi, että talouden viime vuosien heilahtelut ovat lisänneet tätä epävarmuuden tunnetta entisestään. Nuorille eläkeikä tuntuu kaukaiselta, mutta siihen liittyvät riskit näyttäytyvät silti hyvin konkreettisina.
Vaikka nuoret ovat huolissaan, heillä olisi kaikista eniten aikaa hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Pienikin säännöllinen säästösumma ehtii kasvaa merkittäväksi potiksi vuosikymmenten aikana. Valitettavasti moni kokee taloudellisen tilanteensa nyt niin tiukaksi, ettei säästämiseen jää tilaa. Asuntolainat, lasten kasvatusmenot ja yleinen elinkustannusten nousu syövät suuren osan käytettävissä olevista tuloista.
Tietämättömyys vaivaa kansaa
Yksi tutkimuksen huolestuttavimmista löydöksistä on se, kuinka huonosti suomalaiset tuntevat oman eläkekertymänsä. Joka toinen suomalainen ei tiedä tai ole varma siitä, kuinka paljon eläkettä heille on tähän mennessä kertynyt. Ilman tätä perustietoa on lähes mahdotonta arvioida todellista säästämisen tarvetta. Tietämättömyys luo usein turhaa pelkoa tai vaihtoehtoisesti liiallista optimismia tulevasta.
Tietoisuus eläkkeen määrästä kasvaa luonnollisesti iän myötä, mutta hitaasti. Vielä 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä puolet vastaajista vaeltaa pimeydessä oman eläkekertymänsä suhteen. Tässä iässä tehtyjen päätösten vaikutus eläkeaikaan olisi kuitenkin vielä huomattava. Eläketurvakeskuksen verkkopalvelu tarjoaa helpon tavan tarkistaa omat tiedot, mutta moni jättää sen silti tekemättä.
Kun luvut ovat selvillä, on helpompi laatia konkreettinen suunnitelma tulevaisuuden varalle. Michelsson painottaa, että luvut auttavat hahmottamaan, millaisia säästöjä toivottu elintaso mahdollisesti edellyttäisi. Realistinen käsitys nykytilanteesta on ensimmäinen askel kohti hallittua ja turvattua vanhuutta. Usein jo pelkkä tiedon saaminen vähentää epämääräistä ahdistusta ja antaa hallinnan tunteen.
Vaihtoehtoiset turvaverkot
Koska lakisääteinen eläke koetaan riittämättömäksi, suomalaiset etsivät aktiivisesti muita tapoja turvata toimeentulonsa. Säästöt ja sijoitukset ovat suosituin keino, ja niitä suunnittelee hyödyntävänsä 44 prosenttia kansalaisista. Sijoittamisesta on tullut osa suomalaista kansankapitalismia, kun yhä useampi ymmärtää pörssin tarjoamat mahdollisuudet. Myös vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja rahastosäästäminen pitävät pintansa suosittuina valintoina.
Osa-aikatyön tekeminen eläkkeellä on nouseva trendi, jota harkitsee jo joka viides suomalainen. Tämä ei johdu pelkästään rahasta, vaan myös halusta pysyä aktiivisena ja osana sosiaalista yhteisöä. Työelämän joustavuus mahdollistaa nykyään helpommin kevennetyn työskentelyn myös vanhemmalla iällä. Työnteko eläkkeellä voi tuoda merkittävän lisän kuukausittaiseen budjettiin ja poistaa tarpeen tinkiä elintasosta.
Muutamat suomalaiset pohtivat jopa eläkkeelle jäämisen viivästyttämistä useammalla vuodella. Noin 10 prosenttia vastaajista arvioi jatkavansa täysipäiväistä työskentelyä pidempään kerryttääkseen suuremman eläkkeen. Tämä vaatii tietenkin hyvää terveyttä ja sellaista työtä, jossa työntekijä viihtyy ja kokee olevansa arvostettu. Työurien pidentäminen on myös valtion tavoite, jota tuetaan erilaisilla taloudellisilla kannustimilla.
Suunnitelmallisuus tuo rauhaa
Eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän suurimmista muutoksista, joka vaatii henkistä ja taloudellista valmistautumista. Ennakointi ei tarkoita pelkästään rahan keräämistä, vaan myös omien arvojen ja tulevaisuuden tarpeiden pohtimista. Mitä aikaisemmin ihminen aloittaa suunnittelun, sitä enemmän hänellä on valinnanvaraa ja vapautta. Taloudellinen turva on perusta, jonka päälle hyvä eläkeaika rakentuu.
OP-Henkivakuutuksen Michelsson korostaa, että tärkeintä on ottaa vastuu omasta tulevaisuudesta jo tänään. Säästäminen ja sijoittaminen luovat vakautta, mutta ne on sovitettava omaan elämäntilanteeseen sopiviksi. Pienikin summa säännöllisesti säästettynä voi olla se tekijä, joka estää elintasosta tinkimisen myöhemmin. Eläke ei ole loppu, vaan uusi alku, joka ansaitsee vankan taloudellisen pohjan.
Kyselytutkimus muistuttaa meitä siitä, että suomalainen eläkejärjestelmä on vain perusrunko. Sen päälle jokaisen on rakennettava oma, itselleen sopiva kokonaisuus eri palasista. Olipa kyseessä säästäminen, työnteko tai kulutuksen sopeuttaminen, aktiivinen ote on paras lääke epävarmuuteen. Tulevaisuuden eläkeläinen on tietoinen, varautunut ja kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä hyvinvointinsa eteen.
Keinot turvata eläkeaikaa
- Säästäminen ja sijoittaminen: Lähes puolet suomalaisista aikoo kasvattaa puskureitaan markkinoilla.
- Elintasosta tinkiminen: Erityisesti naiset ovat valmiita karsimaan menojaan toimeentulon varmistamiseksi.
- Osa-aikatyö eläkkeellä: Viidennes vastaajista näkee työnteon jatkamisen keinona täydentää tulojaan.
- Eläkekertymän tarkistaminen: Tiedon hakeminen omasta tilanteesta on ensimmäinen askel suunnittelussa.
- Eläkkeelle jäämisen lykkääminen: Pieni osa suomalaisista aikoo kasvattaa pottiinsa työskentelemällä pidempään.
OP Pohjolan syyskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1042. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Pohjolan toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.
