Olemme viime vuosina saaneet lukea mediasta nuorten heikentyneestä kunnosta, niin kouluissa kuin armeijaan mentäessä. Mutta entä oma hyvinvointi ja liikuntakyky siinä vaiheessa, kun oma elämä on alkanut asettua, ja opiskelut ovat pääsääntöisesti ohi ja elämän arki rullaa omaa tahtiaan.
Tarjontaa liikuntaan ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen on entistä enemmän, mutta kuinka hyvin me pidämme itsestämme huolta Suomessa?
Onko ylitarjontaa liikunnassa – vai liikaa kaikkea muuta arjessa
Kuntosalit ovat siirtyneet yhä Lohjallakin osittain jo kauppakeskuksiin, ja arjen kulkureittien varrelle, ja samaan aikaan digivalmennukset sekä sovellukset lupaavat treeniseuraa suoraan taskuun. Työpaikoilla hyvinvointipuhe on muuttunut käytännöksi, kun liikunta- ja kulttuurietu on vakiintunut osaksi monen työntekijän arkea. Kaupungeissa uudet lajit ovat tuoneet liikuntaan myös sosiaalisen “mennään kokeilemaan” -kulman.
Tarjonta ei kuitenkaan ole sama asia kuin toteutunut tekeminen. Ihmisen kalenteri täyttyy helposti, ja liike jää silloin helposti “sitten myöhemmin” -osastolle. Yllättävän usein juuri helppo saavutettavuus ratkaisee, eikä täydellinen treenisuunnitelma. Hyvinvoinnista on tullut monelle projekti, vaikka se pysyy parhaiten kasassa arkisina toistoina. Jopa hetkellinen kävely ulkoilmassa tuntuu monelle ylivoimaiselta, koska se vie aikaa siitä muusta tekemisestä.
Suomalaisten liikkumisesta on saatavilla runsaasti tutkittua tietoa, ja se maalaa kaksijakoisen kuvan. THL:n mukaan Terve Suomi -tutkimuksessa terveysliikuntasuositusten mukaisesti liikkui 46 % yli 20-vuotiaista miehistä ja 38 % naisista, kun mukaan lasketaan sekä kestävyyskuntoa että lihaskuntoa ylläpitävä tekeminen. Kehitys näyttää osin myönteiseltä verrattuna aiempiin mittauksiin, mutta iso joukko jää silti suositusten alle. Liikuntaa siis harrastetaan, mutta “riittävästi” ei ole vieläkään itsestäänselvyys.
Myös FinTerveys 2017 -tutkimuksessa suositukset täyttivät 39 % miehistä ja 34 % naisista, ja jo silloin noin puolet ylsi kestävyysliikuntasuosituksiin. Tulokset vihjaavat siitä, että ongelma ei ole vain yksi lenkki, vaan kokonaisuus, jossa lihaskunto ja arjen rytmi ratkaisevat. Liike voi olla pätkissä, mutta harjoittelu jää usein yksipuoliseksi. Moni kokee liikunnan “kaikki tai ei mitään” -asiana, vaikka terveyshyödyt syntyvät myös pienemmästä kokonaiskertymästä.
Lohjan Liikuntakeskus tukee paikallisesti hyvinvointiamme
Lohjan Liikuntakeskus tukee lohjalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämistä luomalla omaehtoisia liikkumismahdollisuuksia ja järjestämällä ohjattuja liikuntapalveluja ja -tapahtumia ympärivuotisesti.
Liikuntapaikat luovat puitteet liikkumiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Haikarin sauna uintimahdollisuuksineen tarjoaa yhteisöllisen tavan edistää hyvinvointia, ja monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntapaikat mahdollistavat liikkuvan elämäntavan arjessa. Liikuntapaikoista esimerkiksi ulkokuntosalit, ulkoilureitit ja talvisin matkaluistelurata potkukelkkoineen ovat maksuttomia liikuntapaikkoja, joissa jokainen voi liikkua omaan tahtiin, omien aikataulujen mukaan.
Kuntosalit eri puolella Lohjaa mahdollistavat toimintakyvylle tärkeän lihaskuntoharjoittelun, ja kuntosalikursseja omaehtoisen harjoittelun aloittamiseksi ja tueksi on tarjolla säännöllisesti. Sisäliikuntatiloja on varattavissa eri lajien harrastamiseen, ja Virkistysuimala Neidonkeitaalla voi harrastaa vesiliikuntaa omaehtoisesti tai ohjatusti.
– Ohjatussa liikunnassa on tarjolla monipuolisesti eri tasoisia tunteja; niin ryhmäliikunnassa kuin senioreiden ryhmissä on lisätty kevennettyjä matalan kynnyksen tunteja, joista liikkuminen on helpompaa aloittaa. Liikuntakeskus myös järjestää liikkumisen starttikursseja, ja yhdessä paikallisten liikuntaseurojen kanssa eri lajien tutustumiskursseja. Tavoitteena on, että jokainen löytäisi oman mieleisen tavan liikkua ja edistää omaa hyvinvointiaan, kertoi Lohjan Liikuntakeskuksen liikuntapalvelupäällikkö Salla Munukka.
Suositus muuttui, arki pysyy
Suosituksissa painottuu nykyisin kokonaisliike, ja se on monelle helpottava uutinen. UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suositus huomioi entistä paremmin kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen. Viesti kuuluu käytännössä näin: kaikkea ei tarvitse tehdä reippaana hikiliikuntana, ja myös kevyt liike on hyödyksi etenkin vähän liikkuville. Arki antaa mahdollisuuksia, jos niitä alkaa nähdä mahdollisuuksina eikä ylimääräisinä velvollisuuksina.
Konkreettinen kynnys voi silti olla korkea. Ihminen tekee usein sitä, mikä on valmiiksi rakennettu reitille, ja siksi esimerkiksi lähikuntosalit, ulkokuntoilupaikat ja työmatkaliikkuminen ovat nousseet keskiöön. Pienetkin tauot työpäivän aikana vaikuttavat, kun paikallaanoloa katkaistaan. Rutiini syntyy helpommin, kun se ei vaadi erillistä “treenille lähtemisen” päätöstä joka kerta.
Hyvinvointi ja sen tukeminen tuotteilla
Apteekit ja apteekkituotteet ovat olleet myös mediassa paljon viime aikoina, me kysyimme Virkkalan ja Siuntion Omena-Apteekkien apteekkari Jarkko Kiurulta, miten apteekki tukee hyvinvointiamme muutenkin kuin vain reseptilääkkeitä myymällä.
– Neuvomme itsehoitolääkkeiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Meiltä löydät lisäksi turvallisia ja tutkittuja ravintolisiä, ihonhoitotuotteet herkälle iholle, haavanhoitotuotteet nyt muun muassa. Joissakin apteekeissa on tarjolla myös rokotus- ja muita terveydenhuollon palveluja esimerkiksi korvien huuhtelua.
– Apteekista saat neuvoja lääkitykseen, itsehoitoon ja terveyden edistämiseen liittyen. Palvelujamme käytetään nykypäivinä entistä enemmän, kun ihmisten pääsy julkisen terveydenhuollon palveluihin on vaikeutunut, kertoo Kiuru.
Pienet teot, iso vaikutus
Hyvinvointi ei yleensä kaadu siihen, ettei tiedä mitä pitäisi tehdä. Hyvinvointi kaatuu useammin siihen, että tekeminen tuntuu liian suurelta tai liian kaukaiselta. Paras liike on usein se, joka tapahtuu tänään ja jonka voi tehdä uudelleen huomenna. Uusi palvelu tai uusi laji voi olla kipinä, mutta arki sytyttää liekin, jos liike liimataan osaksi omaa rytmiä.
Seuraavat keinot nousevat esiin erityisesti siksi, että ne sopivat monen arkeen ilman suurta remonttia:
- Tee yksi 10–20 minuutin kävely “kalenterimerkinnäksi” kolme kertaa viikossa.
- Lisää kaksi lihaskuntohetkeä viikkoon kotona tai salilla, ja pidä ne lyhyinä.
- Katkaise paikallaanolo kerran tunnissa, ja tee samalla pari liikettä tai portaat.
- Valitse yksi liikuntapaikka, joka on reitillä, ja tee siitä oletusvaihtoehto.
- Sovi liikunta kaverin kanssa, koska sosiaalinen sopimus kantaa huonoina päivinä.
