Suomen kunnat on nyt listattu ensimmäistä kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusteella, ja tulokset jakavat maan kahtia. Länsi-Suomesta löytyvät sosiaalisesti oikeudenmukaisimmat kunnat, kun taas itä ja osa Keski-Suomea jäävät vertailussa jälkeen. Kärkeen nousee Pohjanmaalla sijaitseva Pedersöre, joka ohittaa kaikki muut Manner-Suomen 292 kuntaa.
Keltainen kyltti tien varressa julistaa rohkeasti: ”Maailman paras paikka.” Pedersöressä viestiä ei tarvitse hävetä, sillä tuore selvitys nostaa kunnan koko maan ykköseksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mittarilla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tällainen laaja vertailu on tehty.
Mitä sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa?
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvään elämään, ja mittaus tarkastelee tätä useasta näkökulmasta. Mittaristossa huomioitiin terveys, tulotaso, työllisyys, asuminen, vapaa-aika, turvallisuus sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Tulokset perustuvat pääosin vuosien 2023–2024 tilastotietoihin.
Selvityksen koonnut Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista kuvaa mittausta hyvän elämän arvioinniksi. Hän korostaa, että kyse ei ole vain rahasta tai palveluiden määrästä, vaan kokonaisuudesta, jossa arjen sujuvuus ja mahdollisuudet ratkaisevat. Hän muistuttaa, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus heijastaa usein myös kunnan elinvoimaa.
Länsi loistaa, itä kamppailee
Tulokset osoittavat selkeän alueellisen jakolinjan. Pohjanmaa on maakunnista sosiaalisesti oikeudenmukaisin, ja sen perässä tulevat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Uusimaa sijoittuu neljänneksi, vaikka sitä pidetään maan talouden veturina.
Kärkikunnat löytyvät erityisesti ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta sekä tietyistä Varsinais-Suomen kunnista. Moni menestyjä on kehyskunta, jossa väestö on nuorekasta ja muuttovoitto tukee kehitystä. Myös suuret kaupungit pärjäävät yllättävän hyvin, vaikka niissä erot kaupunginosien välillä voivat olla suuria.
Heikommin sijoittuneet kunnat painottuvat itäiseen Suomeen ja osin pohjoiseen Keski-Suomeen. Näissä kunnissa korostuvat pitkäaikaistyöttömyys, sairastavuus ja väestön väheneminen. Kun ongelmat kasaantuvat, kokonaispisteet jäävät väistämättä matalammiksi.
Pedersöre yllätti – mutta miksi?
Pedersöre on noin 11 000 asukkaan kunta Pietarsaaren kupeessa, ja se muodostettiin kuntaliitoksella vuonna 1977. Kunta on ollut viime aikoina esillä lähinnä erikoisten katoamistapausten vuoksi, mutta nyt huomio on myönteistä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mittaus nostaa sen koko maan kärkeen.
Kunnan vahvuudet näkyvät erityisesti työllisyydessä, terveydessä ja turvallisuudessa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuussa 7,2 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli noin 13 prosenttia. Ero on merkittävä, ja se heijastuu suoraan kuntalaisten hyvinvointiin.
Kunnanjohtaja Stefan Svenfors arvioi, että alhainen työttömyys on ratkaiseva tekijä. Hän painottaa, että työ tuo paitsi toimeentuloa myös osallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Hän muistuttaa, että vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä vetää työvoimaa alueelle.
Raha ei ratkaise kaikkea
Selvityksen yksi keskeisistä havainnoista liittyy rahaan. Valtionosuuksien määrä ei näytä kulkevan käsi kädessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Kunta voi saada paljon valtion tukea, mutta silti jäädä mittarissa keskitasolle tai sen alle.
Laesterä toteaa, että osa kunnista käyttää paljon euroja asukasta kohden esimerkiksi vapaa-aikapalveluihin, mutta se ei automaattisesti nosta pisteitä. Toisaalta jotkut kunnat pärjäävät hyvin ilman erityisen raskasta palvelurakennetta. Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen panostus.
Hän korostaa, että tasainen suoritus kaikilla seitsemällä osa-alueella on avain menestykseen. Yhden osa-alueen heikkous ei vielä kaada kokonaisuutta, mutta useamman ongelman kasaantuminen näkyy nopeasti tuloksissa.
Asuminen varjostaa menestystä
Pedersöre ei ole täydellinen, vaikka se onkin listan ykkönen. Asuminen on ainoa osa-alue, jossa kunta saa muita heikommat pisteet. Työvoimapula ja asuntopula kulkevat käsi kädessä, ja kysyntä ylittää tarjonnan.
Svenfors kertoo, että kunnassa on vilkas elinkeinoelämä, mutta työvoiman saatavuus hidastaa kasvua. Hän myöntää, että uusia asuntoja tarvitaan lisää, vaikka vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina. Tilanne ei ole ainutlaatuinen, sillä sama haaste koskettaa laajemminkin Pohjanmaan rannikkoa.
Kuntalaiset nostavat esiin myös muita huolia. Säästöpaineet voivat heikentää vanhushoidon tasoa, ja kyläkoulujen tulevaisuus herättää keskustelua lapsimäärän laskiessa. Menestys mittarissa ei siis poista arjen päätösten vaikeutta.
Näin mittaus tehtiin
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailu syntyi osana valtiovarainministeriön valtionosuusjärjestelmän uudistushanketta. Varsinainen uudistus on sittemmin keskeytetty, mutta mittaristo jäi elämään. Laesterä kehitti mittarin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Mittaus tarkastelee kuntien sisäistä tilannetta sekä kuntien välisiä eroja. Tilastopohjainen lähestymistapa tuo vertailuun läpinäkyvyyttä, mutta se ei kerro kaikkea kuntien arjesta. Silti se tarjoaa uuden tavan tarkastella Suomen kuntakenttää.
Lohjan tulos
Lohja oli tutkimuksen sijalla 202, terveys: hyvä, työttömyys: tyydyttävä, turvallisuus ja syrjäytyminen: tyydyttävä
