Lohjalla asuu yli 40 000 ihmistä, mutta näiden ihmisten päätöksiä tehdään välillä kuukausien taukojen jälkeen. Tällä kertaa tauko ei sentään ollut kuukausia, mutta vuoden 2026 ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin vasta maanantai-iltana 23. helmikuuta. Mitä sitten kokouksessa päätettiin?

Vajaan 20 kokouskohdan joukosta nousi esille muutamat asiat, jotka tässä nostamme esille.

Lausunto vuoden 2024 arviointikertomuksesta

Eletään helmikuuta 2026 ja nyt kaupungin valtuustolla oli käsittelyssä viimeisen kerran vuoden 2025 arviointikertomus. Itse lausunto ei aiheuttanut kokouksessa suurta keskustelua, mutta puheenvuoron aiheeseen käyttivät sekä SDP:n Pirjo-Leena Forsström sekä Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Kirsi Ferin.

Ferin toi omassa puheenvuorossaan esille huolen epätarkkuuksista ja sinne päin tekemisestä. Hän mm. nosti esiin tilanteita, missä kaupungin päättäjiltä on odotettu selkeitä vastauksia, joita ei ole saatu, ja mittareita, joilla voidaan mitata, miten päätöksiä on tehty, ja miten asiat ovat oikeasti edenneet. Hänen huolenaiheitaan olivat niin Länsirata-hankkeen riskikartoitukset kuin henkilöstön jaksaminen.

– Lausunto on pieni asiakirja, mutta se sisältää isoja kirjoittamattomia viestejä. Sen tarkoituksena on tuottaa seuraavan vuoden (2025) kaupungin kehittämiseen tietoja. Kaupunginhallitus vastaa tarkastelussa, kun hallitukselta kysytään, mutta vastaukset eivät välttämättä vastaa kuitenkaan kysymykseen. Haluammeko pitää kiinni vanhasta tavasta, ettei kysymykseen aina vastata?

– Valtuutettu Ahon johtama tarkastuslautakunta ansaitsee arvostuksensa, ja toivottavasti uusi tarkastuslautakunta jatkaa sinnikkäästi samalla hyvällä polulla. Kaupunginhallituksen lausuntoihin kannattaa edelleen kiinnittää huomiota, ja seurata jaetaanko kaupunginvaltuutetuille tietoa oikea-aikaisesti ja avoimesti, kommentoi Ferin puheenvuorossa kyseenalaistaen koko lausunnon tarpeellisuuden verrattuna todellisuuteen.

Lohja-lisän lisämäärärahaesitys

Pitkästä aikaa kokouksessa oli myös kohta, joka toi yhtenäisyyttä valtuustoon, sillä jokainen puolue, joka kävi antamassa kommenttinsa, oli tämän Lohja-lisän puolella. Sitä pidettiin läpi puolue rajojen hyvänä asiana Lohjalle, vaikkei se itsessään mitään ratkaisekaan. Se kuitenkin mahdollistaa yli 20 henkilön työllistämisen tukemisen Lohjalla tämän vuoden aikana. Valtuusto päätti myöntää 390 000 euron lisämäärärahan Lohja-lisä päätösten myöntämiseen siten, että määrärahasta 50 % kohdennetaan yrityksille myönnettävään Lohja-lisään ja 50 % yhdistyksille, säätiöille tai rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille myönnettävään Lohja-lisään.

Uusi Lohja-lisä sisältää nyt myös mahdollisuuden pienille paikallisille yrityksille hakea tukea. Toivotaan, että tämä tukimahdollisuus tulee tarvitsevien yritysten tietoisuuteen. Toivotaan samalla, että kaupunki ehtii myös päivittämään www.lohja.fi sivustolla olevan lomakkeensa, jotta Lohja-lisää voi oikeasti myös hakea tälle vuodelle. Lohjan kaupungin sivut eivät tämän artikkelin mennessä painoon osannut vielä kertoa, että myös lohjalaiset pienyritykset voivat hakea Lohja-lisää työntekijän palkkaamiseksi.

Kotouttamisen edistäminen ei aiheuttanut keskustelua

Kotouttaminen on termi, joka on ollut mediassa esillä jo vuosia. Itse termi kattaa isoja asioita, mutta sitä on helppo käyttää väärin, aivan kuten Vihreiden Laura Skaffari toi esille omassa puheenvuorossaan, missä mm. tuotiin esille se, että Lohjalla puolitettiin tänne otettavien turvapaikkahakijoiden määrää 2020 ja nykyään Lohjalle otetaan 10 turvapaikanhakijaa joka toinen vuosi, eli 1 perhe/vuosi. Hän toi myös esille, että vuosien 2015-17 pakolaiskriisin tuloksena Lohjalla on hyvä osaaminen ja valmius toimia kotouttamisessa alaikäisten lasten kanssa hyvällä tasolla (kieli, kulttuuri, yhteiskunta).

Valtuustoaloitteissa rataa ja leirikeskusta

Lähes jokainen kaupungin valtuuston kokous sisältää myös kuntalais- ja valtuustoaloitteita. Yleensä nämä aloitteet eivät aiheuta keskustelua, kuten eivät tälläkään kertaa, mutta nostamme sieltä esille kaksi valtuustoaloitetta, joista molemmat liittyvät Etelä-Lohjaan: Maksjokeen ja Virkkalaan.

Toisessa valtuustoaloitteessa toivottiin kaupungin edistävän Maksjoen entisen koulun, nykyisen järjestötilan esteellisyyttä. Talo on löytänyt hyvin yhdistyksiä käyttäjikseen, mutta vuonna 1926 rakennettu koulurakennus ei ole esteetön korkeiden kivirappusten ja oviaukkojensa ahtauden vuoksi. Valtuutetut Teija Ristaniemi ja Leena Saari (SDP) jättivätkin esityksen, että Lohjan kaupunki alkaisi pikaisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan toimet Maksjoen järjestötilan esteettömyyden parantamiseksi.

Toinen esille nostettava valtuustoaloite koskee Virkkalaan, ja Virkkalan tulevaisuuden kehitystä. Kuten aloitteen esille tuonut Meidän Lohjan Jan Tallqvist kertoi, Virkkalaa ei ole huomioitu vuosiin kaupungin kehityssuunnitelmissa. Inkooseen suunnitteilla oleva Joddbölen vetypohjainen terästehdas on valtakunnallisestikin merkittävä teollisuushanke, jonka on arvioitu työllistävän satoja, jopa tuhansia henkilöitä suoraan ja välillisesti. Tämän kokoluokan investoinnilla tulee olemaan huomattavia vaikutuksia paitsi Inkoon, myös sen ympäristökuntien, kuten Lohjan, työmarkkinoihin, liikenteeseen, asumiseen ja palvelutarpeisiin.

Virkkala sijaitsee strategisesti Joddböleen nähden hyvällä etäisyydellä, ja se tarjoaa jo nyt olemassa olevaa infrastruktuuria, koulut ja päiväkodit, palveluita, vapaita tontteja, sekä potentiaalia houkutella uusia asukkaita ja yrittäjiä alueelle. Lisäksi Virkkalassa on jo aloitettu suuren luokan datakeskuksen rakentaminen, joka tulee myös rakentumisen jälkeen työllistämään merkittävän määrän henkilöitä. Virkkala on kuitenkin viime vuosina jäänyt kehityksessä jälkeen ja sen vetovoima on vähentynyt.

Tallqvist esitti valtuustoaloitteena, että Lohjan kaupunki viipymättä ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan kokonaisuutena Virkkalan alueen asuin- ja elinympäristön kehittäminen (kaavoitus, maanhankinta) ja alueen palveluiden ja saavutettavuuden (liikenneratkaisut) parantaminen. Lisäksi Lohjan kaupungin yritys- ja TE-palvelut sekä 2. asteen koulutustarjonta tulee arvioida ja muokata tuleviin muuttuviin tarpeisiin.