Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen yli 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita vuonna 2025. Uudenmaan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Myrskylästä, Hangosta, Karkkilasta, Lohjalta ja Askolasta. Isoissa kaupungeissa Espoossa ja Vantaalla keräysmäärät kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta.
Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä kasvoi reilut 100 000 kiloa edellisvuoteen verrattuna (+1 %). Lahjoituksia kertyi 2,2 kiloa jokaista suomalaista kohti.
– Luonnonvaroja säästyy, kun mahdollisimman moni käyttökelpoinen vaate onnistutaan saamaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Näin vähennetään uusien tekstiilien valmistus- ja ostotarvetta. On hienoa, että niin moni on tuonut itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet kierrätettäväksi, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee.
UFF jatkaa lahjoitettujen, käyttökelpoisten vaatteiden elinkaarta mahdollisemman pitkäksi. Vaatelahjoituksista saaduilla tuotoilla säätiö tuki kaikkiaan 38 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa vuonna 2025. Hankkeet keskittyivät erityisesti koulutukseen, ruokaturvaan, toimeentuloon ja lastenapuun. Vaatemyynnin tuotoilla katetaan myös vaatekeräyksen kulut, eikä yleishyödyllisen säätiön toimintaa tueta verovaroin.
Uudellamaalla lahjoitettiin vaatteita yli 2,5 miljoonaa kiloa
Uudenmaan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Myrskylästä (3,9 kg/as), Hangosta (3,8) ja Karkkilasta (3,7), Lohjalta (3,3) ja Askolasta (3,0). Keskimäärin uusmaalaiset lahjoittivat vaatteita 1,4 kiloa asukasta kohti eli vähemmän kuin mihin koko Suomen tasolla yllettiin.
Eniten vaatteita kerättiin Helsingissä, yli 620 300 kiloa, Espoossa, lähes 453 800 kiloa ja Vantaalla yli 235 400 kiloa. Espoossa ja Vantaalla vaatelahjoitusten määrä kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna (Espoo +27 % ja Vantaa +15 %). Kasvua selittää osaltaan se, että keräyslaatikoiden määrää on lisätty Espoossa ja Vantaalla.
Kaikkiaan Uudellamaalla lahjoitettiin UFF:lle yli 2,5 miljoonaa kiloa vaatteita, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Uudelleenkäyttö ensisijainen vaihtoehto
Huolellisessa vaatteiden keräysprosessissa kerätty tavara seulotaan ja lajitellaan. Kaikki käyttökelpoiset vaatteet ohjataan käytettäväksi uudelleen sellaisenaan. Käyttökelvottomat vaatteet erotellaan ja niiden materiaali ohjataan raaka-aineena hyödynnettäväksi aina kun mahdollista. Vain kokonaan käyttökelvoton materiaali päätyy energiapolttoon.
Uudelleenkäytön näkökulmasta merkittävä haaste on se, että edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen. Käyttökelpoisuuden arviointi voi joskus olla hankalaa. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että uudelleenkäyttö sellaisenaan kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin materiaalikierrätys tai polttaminen. Uudelleenkäytön tehostaminen edellyttää globaalia markkinaa, koska Suomessa ja Euroopassa käytettyjen vaatteiden kysyntä jää selvästi tarjontaa pienemmäksi.
Kehittyvissä maissa käytetyille vaatteille on paljon kysyntää. Ne tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon ultrapikamuodille ja työllistävät miljoonia ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen vuoden 2025 selvityksen mukaan vaatteen uudelleenkäyttö sellaisenaan on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, vaikka se edellyttää kuljetusta.
Hyvä tietää vaatteiden kierrätyksestä
- Kierrätys on helppo tapa aloittaa ympäristöystävällisempi arki.
- Lahjoita puhtaita ja käyttökelpoisia vaatteita.
- Pakkaa lahjoitettavat vaatteet muovipussiin ja varmistat, että lahjoitus lähtee eteenpäin hyväkuntoisena.
- Käyttökelpoisille vaatteille on käytännössä aina löydettävissä uusi käyttäjä, joko Suomessa tai kansainvälisesti.
- Uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja ja vähentää tekstiilijätettä tehokkaimmin. Suurin osa päästöistä syntyy vaatteen valmistusvaiheessa.
- Kierrätys luo työpaikkoja. Vaatteiden keräys, huolehtiminen uudelleenkäyttöön ja myynti työllistävät Suomessa ja kansainvälisesti.
- Kierrätys edistää myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koska järjestöt voivat ohjata tuotot yhteiseksi hyväksi.
VUODEN 2025 VAATEKERÄYSTILASTOT
Uudenmaan innokkaimmat kierrättäjät löytyvät Myrskylästä. mutta karkkilaiset ovat hyvänä kolmantena 3,7 kg/asukas, lohjalaiset neljäntenä 3,3 kg ja vihtiläiset seitsemäntenä 3 kilolla. Kaiken kaikkiaan Lohjalla kerättiin 148 935 kg ja Vihdissä 86 518 kg.
