Suomalainen arki nojaa edelleen vahvasti henkilöautoon. Fintrafficin suuri liikennekysely kertoo, että 74 prosenttia suomalaisista ajaa itse autoa säännöllisesti ja 85 prosenttia aikoo liikkua autolla kesälomansa aikana. Polttoaineen hinta ja oma taloustilanne jarruttavat ajamista, mutta ne eivät ole syrjäyttäneet auton asemaa. Käytännöllisyys ratkaisee, kun työpäivä, kauppakassi, harrastukset ja mökkitie pitää sovittaa samaan aikatauluun.
Auto ei kuitenkaan hallitse kaikkia matkoja samalla tavalla. Juna vahvistaa asemaansa matkan pidentyessä, ja kaupunkien joukkoliikenne palvelee suurta osaa suomalaisista säännöllisesti. Kesän liikenteessä näkyy siksi tuttu suomalainen yhdistelmä: autolla lähdetään liikkeelle, mutta matkan tarkoitus, pituus ja hinta määräävät lopullisen kulkutavan.
Auto kuuluu arkeen
Auto erottuu kyselyssä selvästi muista säännöllisesti käytetyistä kulkumuodoista. Linja-autoa käyttää säännöllisesti 35 prosenttia vastaajista, junaa 28 prosenttia ja muuta joukkoliikennettä, kuten metroa tai raitiovaunua, 22 prosenttia. Luvut kuvaavat rinnakkaisia valintoja, sillä sama ihminen voi ajaa töihin, matkustaa junalla viikonloppuna ja käyttää bussia keskustassa. Liikkuminen rakentuu käytännössä kulkutapojen yhdistelmästä, vaikka auto pysyy kokonaisuuden vahvimpana osana.
Suomen alueelliset erot selittävät osan auton suosiosta. Traficomin valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa Helsingin seutu oli ainoa tarkasteltu alue, jolla henkilöauton osuus päivittäisistä matkoista jäi alle puoleen, ja joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn yhteenlaskettu osuus nousi 52 prosenttiin. Valtakunnallinen keskiarvo peittää alleen sen, että vaihtoehtojen määrä muuttuu nopeasti kaupunginosan, kunnan ja maakunnan mukana.
Auto tarjoaa monelle muutakin kuin nopean siirtymän pisteestä toiseen. Se mahdollistaa tavaroiden kuljettamisen, useiden asioiden yhdistämisen samalle matkalle ja liikkumisen silloin, kun joukkoliikenteen vuoroa ei ole tarjolla. Arjen autoriippuvuus syntyy usein pienistä aikatauluista eikä suuresta periaatepäätöksestä.
Kesä alkaa ratista
Kesälomaliikenne vahvistaa auton asemaa entisestään. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia aikoo matkustaa kesälomalla autolla, kun junaa aikoo käyttää 46 prosenttia, pyörää 36 prosenttia ja linja-autoa 34 prosenttia. Prosenttiosuudet eivät sulje toisiaan pois, sillä samaan lomaan voi kuulua mökkimatka autolla, kaupunkipäivä junalla ja lyhyitä retkiä pyörällä. Auto toimii silti useimmille matkan selkärankana.
Vuoden 2025 Fintraffic-kyselyssä autoa aikoi käyttää kesälomalla 82 prosenttia vastaajista. Junan osuus oli silloin 48 prosenttia, pyörän 42 prosenttia ja linja-auton 37 prosenttia. Vuoden 2026 tulokset näyttävät siten hieman aiempaa autovaltaisemmilta, kun taas muiden keskeisten kulkutapojen osuudet ovat pienentyneet. Suora vuosivertailu vaatii silti varovaisuutta, sillä tutkimuksen toteuttaja, vastaajamäärä ja kohderyhmän ikäraja muuttuivat.
Kesämatkalla auto houkuttelee erityisesti silloin, kun mukana kulkee perhe, lemmikki, harrastusvälineitä tai usean viikon tavarat. Matka voi myös sisältää pysähdyksiä sukulaisten luona, nähtävyyksillä ja kaupoissa, jolloin kiinteään aikatauluun sidottu yhteys tuntuu helposti hankalalta. Lomalla arvostettu vapaus näkyy siksi suoraan liikennevalinnoissa.
Pitkä matka suosii junaa
Matkan pituus muuttaa suomalaisten käsitystä sopivimmasta kulkutavasta. Juna nousee kyselyn mukaan vahvimmaksi vaihtoehdoksi yli 400 kilometrin matkoilla. Juna ja lentokone ovat yli 600 kilometrin matkoilla jo lähes tasoissa vastaajien arvioissa. Auto säilyttää vahvuutensa lyhyemmillä ja keskipitkillä matkoilla, mutta pitkällä taipaleella matkustusajan käyttö ja kuljettajan jaksaminen alkavat painaa enemmän.
Juna tarjoaa pitkällä matkalla mahdollisuuden levätä, syödä tai työskennellä, eikä matkustajan tarvitse seurata liikennettä tuntikausia. Auto puolestaan vie suoraan määränpäähän, eikä vaihtoyhteyksiä tai viimeisiä kilometrejä tarvitse järjestää erikseen. Kulkutavan valinta kääntyy usein sen mukaan, sijaitseeko määränpää aseman lähellä vai kaukana runkoyhteyksistä.
Pitkien matkojen tulos kertoo myös siitä, ettei suomalainen liikenne ole yksiselitteisesti autoon lukittunut. Toimiva ja suora junayhteys pystyy kilpailemaan auton kanssa, kun etäisyys kasvaa riittävästi. Ratkaisevaksi nousee koko matkaketju, johon kuuluvat lähtöpaikka, vaihtojen määrä, matkatavarat ja yhteys asemalta lopulliseen kohteeseen.
Talous näkyy tankilla
Polttoaineen hinta osuu kyselyn perusteella suoraan kaasujalkaan. Autoa ajavista 38 prosenttia kertoo vähentäneensä yksityisautoilua polttoaineen hinnan vuoksi, ja lähes joka kolmas vastaaja sanoo taloustilanteen vaikuttavan arjessa käyttämiinsä liikennemuotoihin. Polttoaineen hinta nousee samalla autoilijoiden nimeämäksi suurimmaksi yksityisautoilun haasteeksi.
Kesäkuussa 2026 bensiini 95:n verollinen keskihinta oli Suomessa 2,1 euroa litralta ja dieselin 2,2 euroa litralta. Bensiini 95 maksoi noin 20 prosenttia ja diesel lähes 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hintojen taso tekee jokaisesta ylimääräisestä ajokerrasta näkyvän menon, vaikka auton käyttöä ei voisi kokonaan lopettaa.
Kysely ei erittele, mistä matkoista autoilijat ensimmäisenä tinkivät. Arjen pakolliset työ-, koulu- ja asiointimatkat joustavat yleensä vähemmän kuin vapaa-ajan ajot, joten säästö voi syntyä matkojen yhdistämisestä, kimppakyydeistä tai ylimääräisten lähtöjen karsimisesta. Auto säilyy käytössä, mutta sen kilometrejä tarkastellaan aiempaa kriittisemmin.
Talouden yleiskuva ei ole täysin synkkä. Kuluttajien luottamus nousi kesäkuussa 2026 korkeimmalle tasolleen yli neljään vuoteen, mutta 59 prosenttia kuluttajista piti Suomen taloustilannetta edelleen heikompana kuin vuotta aiemmin. Koheneva tunnelma ja varovainen rahankäyttö voivat siis elää rinnakkain. Liikkumisen kaltaisissa toistuvissa menoissa kustannukset huomataan nopeasti.
Tien kunto tuntuu kukkarossa
Autoilijat nostavat teiden kunnon toiseksi suurimmaksi yksityisautoilun haasteeksi heti polttoaineen hinnan jälkeen. Huono päällyste, kuopat ja vaihtelevat ajo-olosuhteet vaikuttavat matkustusmukavuuteen, turvallisuuden tunteeseen ja auton kulumiseen. Autoilun hinta ei muodostu vain tankkauksesta, sillä myös renkaat, huollot ja korjaukset kuuluvat kokonaisuuteen.
Teiden kunto korostuu etenkin pitkillä loma- ja mökkimatkoilla, joilla reitti kulkee pääväyliltä pienemmille maanteille. Kuljettaja voi hyväksyä hitaan osuuden, jos siihen pystyy varautumaan ennakolta. Yllättävä tietyö, suljettu kaista tai huonokuntoinen tie lisää sen sijaan epävarmuutta ja voi venyttää matkaa tuntuvasti.
Joukkoliikenne kaipaa rytmiä
Joukkoliikenteen ongelmat liittyvät kyselyn mukaan ennen kaikkea hintaan ja käytettävyyteen. Vastaajat nimeävät suurimmiksi haasteiksi lippujen hinnat, liian pitkät tai epäsäännölliset vuorovälit sekä monimutkaiset yhteydet. Yksittäinen edullinen matka ei vielä houkuttele, jos vaihtoon liittyy pitkä odotus tai viimeinen vuoro lähtee liian aikaisin. Vaihtoehdon pitää toimia koko matkan ajan, jotta auto jää vapaaehtoisesti kotiin.
Joukkoliikenteen kilpailukyky syntyy lopulta melko arkisista asioista. Matkustaja haluaa tietää, milloin yhteys lähtee, mitä lippu maksaa ja pääseekö määränpäähän ilman hankalaa säätämistä. Selkeä reitti ja luotettava aikataulu voivat painaa enemmän kuin hienot lisäpalvelut.
Kysely kertoo samalla, että käytännöllisyys ja kustannukset vaikuttavat kulkutavan valintaan ympäristötekijöitä enemmän. Ympäristö voi tukea päätöstä, mutta se ei yleensä korvaa puuttuvaa yhteyttä tai kohtuuttoman pitkää matka-aikaa. Liikkumistapa muuttuu helpommin silloin, kun uusi vaihtoehto säästää samalla aikaa, rahaa tai vaivaa.
Puhelin pienentää epävarmuutta
Matkan ennakkosuunnittelu vaikuttaa yhä useamman kulkutapavalintaan. Fintrafficin kyselyssä mahdollisuus tarkistaa aikataulut, reitti ja olosuhteet mobiilisti nousi merkittäväksi käytännön tekijäksi. Fintraffic Mobiili -sovelluksen oli heinäkuuhun 2026 mennessä ladannut jo yli 170 000 suomalaista. Sovellus kokoaa samaan paikkaan lähes reaaliaikaista tietoa maanteiltä ja rautatieliikenteestä.
Heinäkuussa julkaistu päivitys toi automatkojen reittihakuun välipisteet ja lisäsi kartalle maanteiden levähdyspaikkoja. Reitiltä voi tarkastella myös tietöitä, liikennetiedotteita, kelikamerakuvia, latausasemia ja tankkauspisteitä. Junamatkustaja voi seurata asemien aikatauluja ja yksittäisen junan etenemistä kartalla.
Ajantasainen liikennetieto ei poista ruuhkaa tai huonoa keliä, mutta se tekee niistä helpommin ennakoitavia. Kuljettaja voi vaihtaa lähtöaikaa, valita toisen reitin tai suunnitella tauon ennen hankalaa tieosuutta. Puhelinta kannattaa käyttää ennen lähtöä tai matkustajan käsissä, sillä kuljettajan huomio kuuluu liikenteeseen.
Viisi havaintoa kesän liikenteestä
Kyselyn keskeiset luvut piirtävät melko selkeän kuvan suomalaisesta liikkumisesta. Auto pitää arjen kasassa, mutta sen käyttöä punnitaan aiempaa tarkemmin. Muut kulkutavat menestyvät parhaiten silloin, kun ne tarjoavat aidosti sujuvan vaihtoehdon.
- Auto hallitsee arkea: 74 prosenttia suomalaisista ajaa itse autoa säännöllisesti.
- Kesäloma vahvistaa asemaa: 85 prosenttia aikoo käyttää autoa lomaliikenteessä.
- Juna voittaa pitkillä matkoilla: yli 400 kilometrin matkalle sitä pidetään sopivimpana kulkutapana.
- Polttoaine vähentää ajoa: 38 prosenttia autoilijoista on karsinut yksityisautoilua hinnan vuoksi.
- Joukkoliikenne tarvitsee sujuvuutta: lippujen hinnat, vuorovälit ja monimutkaiset yhteydet hidastavat siirtymistä auton käyttäjästä matkustajaksi.
Valinta syntyy arjen ehdoilla
Suomalaisten liikennekäyttäytyminen näyttää kyselyn perusteella käytännölliseltä pikemmin kuin ehdottomalta. Auto ja juna eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä käytetään eri mittaisilla ja erilaisiin tarkoituksiin tehdyillä matkoilla. Joukkoliikenne sopii kaupunkiin ja pitkille runkoyhteyksille, kun taas auto täyttää aukot, joita aikataulut ja reittiverkot eivät kata. Pyöräily ja kävely täydentävät kokonaisuutta etenkin lyhyillä matkoilla.
Fintrafficin suuri liikennekysely toteutettiin valtakunnallisesti 1.–9. kesäkuuta 2026. Iro Research keräsi vastaukset internetissä valtakunnallisesta kuluttajapaneelistaan, ja tutkimukseen osallistui 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan vastaamaan Suomen aikuisväestöä. Tulokset kuvaavat vastaajien ilmoittamia tapoja ja suunnitelmia, joten toteutunut kesäliikenne voi poiketa niistä.
Yksi viesti jää silti vahvana mieleen. Auto säilyttää asemansa niin kauan kuin se tarjoaa monelle suomalaiselle helpoimman tavan sovittaa matka omaan arkeen. Korkea polttoaineen hinta voi vähentää kilometrejä, mutta se ei yksin rakenna tilalle toimivaa bussi- tai junayhteyttä. Kesän 2026 liikenne näyttää siksi yhtä aikaa autovaltaiselta, hintatietoiselta ja avoimelta toimiville vaihtoehdoille.
Lähteet
Fintraffic: Suuri liikennekysely: Auto säilyttää vahvan asemansa suomalaisten arjessa ja lomaliikenteessä, julkaistu 10.7.2026. Lähde sisältää vuoden 2026 kyselytulokset, tutkimusmenetelmän ja tiedot Fintraffic Mobiilin latausmäärästä.
Fintraffic: Autoilu yhä suomalaisten ykkösvalinta kesämatkoilla – junamatkustamisen suosio kasvussa etenkin nuorten keskuudessa, julkaistu 18.6.2025. Lähdettä käytettiin edellisen vuoden lukujen taustoittamiseen.
Tilastokeskus: Kevyen polttoöljyn ja dieselin keskihinnat laskivat kesäkuussa 2026. Lähde sisältää bensiinin ja dieselin keskihinnat sekä vuosimuutokset.
Tilastokeskus: Kuluttajat luottavaisimpia yli neljään vuoteen kesäkuussa 2026. Lähde taustoittaa kuluttajien näkemyksiä omasta ja Suomen taloudesta.
Traficom: Kulkutapaosuus valtakunnallisesti ja eri alueilla. Lähde kuvaa henkilöauton, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn alueellisia eroja.
Fintraffic: Kesämatkan suunnittelu helpottuu Fintraffic Mobiilin uusilla ominaisuuksilla, julkaistu 8.7.2026. Lähde sisältää tiedot sovelluksen reittihausta, levähdyspaikoista ja liikennetiedoista.
