Nummen Seuratalolla kuullaan konsertti, jossa suomalaisen viihdemusiikin muistot kohtaavat kansainväliset klassikot. Tenori Jyrki Anttila konsertoi Nummella sunnuntaina 23. elokuuta 2026 kello 14, ja Lauantain toivotut -konsertin säestyksestä vastaa pianisti Anu Kosonen. Ohjelma liikkuu sulavasti iskelmästä italialaisiin lauluihin ja oopperan suuriin sävelmiin.
Konsertin nimi vie suoraan suomalaisen radioperinteen äärelle. Lauantain toivotut levyt on kuulunut Yleisradion ohjelmistoon vuodesta 1935 lähtien, joten monet ohjelmaan vuosikymmenten aikana liittyneet sävelmät kantavat mukanaan myös henkilökohtaisia muistoja. Jyrki Anttilan konsertti rakentuu saman ajatuksen ympärille, sillä lavalla kohtaavat tutut melodiat, eri vuosikymmenet ja hieman erilaiset musiikkimaailmat.
Muistojen musiikkia
Lauantain toivotut ei tarkoita vain yhtä musiikin lajia. Radio-ohjelmassa on vuosien varrella soitettu niin klassista musiikkia, iskelmiä kuin kevyttä viihdemusiikkiakin, ja juuri samanlainen vaihtelu näkyy myös Anttilan konserttiohjelmassa. Nummella yleisö pääsee kulkemaan yhden iltapäivän aikana suomalaisen iskelmän kultakaudesta Espanjan ja Italian tunnelmiin sekä lopulta suuren ooppera-aarian äärelle.
Anttila ja Kosonen ovat vieneet Lauantain toivotut -konserttikokonaisuutta eri puolille Suomea. Kokonaisuutta on kuvattu hyväntuuliseksi ja romanttiseksi konserttimatkaksi vuosikymmenten rakkaisiin lauluihin.
Nummen konsertissa nostalgiaa riittää jo kappaleiden nimissä. Ohjelmaan on ilmoitettu muun muassa Kertokaa se hänelle, Nuoruusmuistoja, Hopeinen kuu, Delilah, Myrskyluodon Maija, Granada, Poika varjoisilta kujilta sekä Puccinin Nessun dorma. Mukana kuullaan myös Juha ”Junnu” Vainion lauluja, joiden tekstit ovat jääneet poikkeuksellisen vahvasti osaksi suomalaista populaarimusiikkia.
Jyrki Anttilan tausta tuo ohjelmaan oman sävynsä. Anttila on tehnyt pitkän uran tenorina ja esiintynyt sekä oopperan suurissa rooleissa että kevyemmän musiikin konserteissa, joten ohjelmiston siirtymät iskelmästä oopperaan ovat hänelle luontevia. Lauantain toivotut tarjoaa samalla mahdollisuuden käyttää klassisesti koulutettua ääntä kappaleissa, jotka suuri yleisö tuntee aivan muista yhteyksistä.
Lauluilla on tarinansa
Kertokaa se hänelle kuuluu vahvimmin Mauno Kuusiston nimeen. Kuusisto levytti laulun vuonna 1959, ja levytyksestä tuli valtava menestys, joka nosti ooppera- ja operettitaustaisen tenorin suuren iskelmäyleisön suosikiksi. Laulun menestys oli niin suuri, että sen mukaan nimettiin myös Kuusiston elämänvaiheisiin väljästi perustunut elokuva.
Hopeinen kuu vie puolestaan Olavi Virran maailmaan. Laulu perustuu italialaiseen Guarda che luna -sävelmään, ja suomalaisessa versiossa säveltäjäksi on merkitty Gualtiero Malgoni sekä suomalaisen tekstin tekijäksi Rauni Kouta. Virran 1960-luvun levytyksestä tuli yksi niistä tulkinnoista, joiden kautta italialainen melodia juurtui suomalaisen iskelmän pysyvään ohjelmistoon.
Myrskyluodon Maija avaa kokonaan toisenlaisen muistojen maiseman. Lasse Mårtenson sävelsi musiikin Åke Lindmanin vuonna 1976 ohjaamaan televisiosarjaan, joka pohjautuu Anni Blomqvistin romaaneihin ja kuvaa saaristolaiselämää Ahvenanmaalla. Sävelmä jäi elämään televisiosarjan ulkopuolellakin, ja Ylen arkistoaineistoissa sitä kuvataan yhdeksi Mårtensonin rakastetuimmista sävellyksistä.
Maailmalta Nummelle
Kansainvälinen viihdemusiikki kuuluu konserttiin yhtä vahvasti kuin suomalaiset ikivihreät. Delilah tunnetaan ennen kaikkea Tom Jonesin vuonna 1968 maailmanmaineeseen nostamasta tulkinnasta, mutta kappale sai nopeasti myös suomalaisia esittäjiä. Fredi esitti siitä oman versionsa jo samana vuonna, joten kappaleella on pitkä historia myös suomalaisessa viihteessä.
Granada tuo ohjelmaan espanjalaissävyistä loistoa, vaikka sävellyksen tekijä Agustín Lara oli meksikolainen. Laulu on kuulunut vuosikymmeniä tenorien ja viihdelaulajien suosikkeihin, ja Suomessa sitä ovat tehneet tutuksi muun muassa Kipparikvartetti sekä myöhempinä vuosina Jari Sillanpää. Kappale sopii erityisen hyvin tenorikonserttiin, sillä sen suuret melodiset kaaret tarjoavat laulajalle tilaa näyttää äänen voimaa.
Nessun dorma nostaa iltapäivän hetkeksi kokonaan oopperan maailmaan. Giacomo Puccinin Turandot-oopperan kolmannen näytöksen aaria kuuluu maailman tunnetuimpiin tenorinumeroihin, ja Luciano Pavarottin tulkinta teki siitä tutun myös valtavalle yleisölle oopperatalojen ulkopuolella. Aarian maailmanlaajuinen tunnettuus kasvoi erityisesti vuoden 1990 jalkapallon MM-kisojen yhteydessä, jolloin Pavarottin levytystä käytettiin BBC kisalähetyksissä..
Kappaleet kantavat muistoja
Konsertin loppupuolen ohjelmisto kokoaa yhteen monta erilaista reittiä suomalaisten musiikkimuistoihin. Osa kappaleista tuli tutuksi radiosta, osa levyiltä ja osa televisiosta, elokuvista tai suurten laulajien tulkinnoista. Nummen Seuratalolla nämä sävelmät kuullaan nyt saman konsertti-iltapäivän aikana.
Lippuja saa Operartin verkkokaupasta, sekä Saukkolan maali ja raudasta sekä numerosta 044 9801 167.
