Ajankohtaista

Sähköautot valtaavat vauhdilla Suomen autokantaa, ja muutos alkaa näkyä entistä selvemmin myös vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoissa. Pohjola Vakuutuksen vuoden 2025 vahinkotietojen mukaan sähköautoille sattuneiden vahinkojen keskikorvaus oli noin 19 prosenttia korkeampi kuin muilla käyttövoimilla. Ero kasvaa selvästi suuremmaksi, kun tarkasteluun otetaan pelkät kolarivahingot.

Suomen uusien autojen markkina sähköistyy samaan aikaan nopeasti. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan tammi–heinäkuussa 2026 ensirekisteröitiin Suomessa 43 301 uutta henkilöautoa, ja niistä jo 48,3 prosenttia oli täyssähköisiä. Sähköauto ei siis enää edusta pientä erikoisryhmää liikenteessä, vaan lähes joka toinen uusi henkilöauto kulkee yksinomaan sähköllä.

Vahingot kallistuvat

Sähköautojen vahinkotiheys on Pohjola Vakuutuksen tilastojen perusteella hieman muita käyttövoimia korkeampi. Tilastoa ei kuitenkaan voi suoraan tulkita niin, että sähköautolla jouduttaisiin olennaisesti useammin onnettomuuteen. Sähköautot ovat usein melko uusia ja arvokkaita ajoneuvoja, minkä vuoksi niissä on tavallista useammin kattava kaskovakuutus.

Kattava vakuutusturva madaltaa käytännössä kynnystä ilmoittaa myös pienestä vahingosta. Kiveniskemä, pysäköintialueella tullut naarmu tai muu vähäinen kolhu päätyy silloin vakuutusyhtiön tilastoon herkemmin kuin vanhemman auton vastaava vaurio. Pohjola Vakuutuksen ajoneuvokorvauspalveluista vastaavan johtajan Katri Herdellin mukaan hieman suurempi vahinkotiheys ei siksi kerro suoraan sähköautojen suuremmasta onnettomuusriskistä.

Korjauslasku kertoo sen sijaan selvemmästä erosta. Kaikkia vahinkoja tarkasteltaessa sähköauton keskikorvaus nousi vuonna 2025 noin viidenneksen muiden käyttövoimien yläpuolelle. Kolarivahingoissa ero venyi huomattavasti suuremmaksi.

Kolareissa suuri ero

Sähköautojen kolarivahinkojen keskikorvaus oli Pohjola Vakuutuksen tilastoissa jopa 40 prosenttia korkeampi kuin muilla käyttövoimilla. Vertailu tasoittuu jonkin verran, jos mukana pidetään vain alle viisi vuotta vanhoja autoja. Sähköautojen keskikorvaus oli silloinkin noin 28 prosenttia suurempi.

Ikäraja kertoo samalla siitä, ettei koko eroa voida laittaa pelkästään sähköisen käyttövoiman piikkiin. Sähköautokanta on keskimäärin tuoreempaa kuin Suomen polttomoottoriautokanta, ja uusissa autoissa on enemmän kallista elektroniikkaa, turvajärjestelmiä sekä kuljettajaa avustavaa tekniikkaa käyttövoimasta riippumatta. Sähköautossa tämän kokonaisuuden päälle tulevat vielä korkeajännitejärjestelmän asettamat erityisvaatimukset.

Korjaamo ei voi ryhtyä vaativaan korityöhön samalla tavalla kuin yksinkertaisemman vanhan auton kohdalla. Sähköauto täytyy tarvittaessa tehdä valmistajan ohjeiden mukaisesti jännitteettömäksi, ja työ edellyttää oikeita välineitä sekä koulutettua henkilöstöä. Turvallisuuteen liittyvät työvaiheet voivat kasvattaa kustannuksia jo ennen varsinaisen vaurioituneen osan vaihtamista tai korjaamista.

Akku ei selitä kaikkea

Ajoakku on sähköauton kalleimpia yksittäisiä komponentteja, joten sen kunto kiinnostaa väistämättä vakavamman törmäyksen jälkeen. Isku akun tai sen suojarakenteiden alueelle voi vaatia tavallista perusteellisempia tarkastuksia. Valmistajan korjausohjeet ja turvallisuusvaatimukset voivat vakavassa tapauksessa johtaa myös siihen, että akusto on vaihdettava.

Suurta korjauslaskua ei silti kannata selittää vain akulla. Modernin sähköauton ympärille on rakennettu laaja kokonaisuus kameroita, tutkia, pysäköintiantureita ja muita kuljettajaa avustavien järjestelmien komponentteja. Pieni ulkoinen vaurio voi osua juuri alueelle, jossa sijaitsee kallis sensori tai komponentti, joka täytyy korjauksen jälkeen vielä kalibroida.

Sama kehitys koskee osittain kaikkia uusia autoja. Saksan vakuutusalan keskusjärjestö GDV arvioi vuonna 2026, että kuljettajaa avustavat järjestelmät voivat vähentää vahinkojen määrää mutta samalla kasvattaa korjausten teknistä monimutkaisuutta ja hintaa. Järjestön kansainvälisessä vertailussa sähköautojen kolarikorjaukset olivat edelleen keskimäärin polttomoottoriautoja kalliimpia, vaikka kustannuseron arvioidaan kaventuvan tulevina vuosina.

Paino näkyy vahingoissa

Sähköauton akusto kasvattaa auton massaa, ja monien täyssähköisten henkilöautojen omamassa onkin vastaavaa polttomoottoriautoa suurempi. Suurempi massa voi tietyssä törmäystilanteessa kasvattaa vaurioihin siirtyviä voimia ja samalla korjattavan alueen laajuutta. Auton rakenne, nopeus, törmäyskulma ja vastapuoli ratkaisevat silti yksittäisessä kolarissa huomattavasti enemmän kuin käyttövoima yksin.

Varaosien hinnat muodostavat toisen osan kokonaisuudesta. Sähköautot ovat usein melko uusia ja teknisesti pitkälle varusteltuja malleja, joiden osat ovat vastaavasti arvokkaita. Korkeampi hankintahinta heijastuu usein myös esimerkiksi ajovalojen, puskureiden, kameroiden, korinosien ja muiden komponenttien hintoihin.

Tuulilasi ei ole enää vain lasia

Lasivahingoissa sähköautojen ja muiden käyttövoimien välinen ero oli lähes yhtä silmiinpistävä kuin kolareissa. Pohjola Vakuutuksen vuoden 2025 tilastojen mukaan sähköautojen lasivahinkojen korjauskustannukset olivat keskimäärin 39 prosenttia suuremmat kuin muilla käyttövoimilla. Alle viisi vuotta vanhojen autojen keskinäisessä vertailussa ero pieneni noin 24 prosenttiin.

Nykyauton tuulilasi toimii kuitenkin aivan eri roolissa kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Lasin yhteydessä voi olla kameroita, antureita, lämmitystä, akustisia kerroksia ja lämpöä eristäviä pinnoitteita. Tuulilasin vaihto voi siksi vaatia myös auton kuljettajaa avustavien järjestelmien uudelleenkalibrointia.

Sähköautojen muotoilu tuo yhtälöön oman lisänsä. Valmistajat pyrkivät pienentämään ilmanvastusta toimintamatkan parantamiseksi, ja samalla osa malleista käyttää suuria, voimakkaasti kaartuvia tuulilaseja tai pitkälle kattorakenteeseen jatkuvia lasipintoja. Suuri erikoislasi voi olla sekä tavallista kalliimpi osa että työläämpi vaihtaa.

Tekniikka muuttaa korjaamoita

Korjaamojen työ muuttuu samalla, kun liikenteen käyttövoimat vaihtuvat. Korkeajännitejärjestelmien turvallinen käsittely vaatii koulutusta, ja valmistajien korjausohjeiden merkitys korostuu entisestään. Myös diagnostiikka, ohjelmistot ja kalibroinnit vievät suuremman osan työstä, vaikka ulospäin näkyvä vahinko näyttäisi pieneltä.

Kansainvälisissä vahinkotiedoissa näkyy silti myös toinen suunta. Sähköautojen korjauskustannusten ero polttomoottoriautoihin verrattuna on joillakin markkinoilla pienentynyt sähköautojen yleistyessä, ja vakuutusala odottaa kehityksen jatkuvan. Korjaamoiden kokemus kasvaa, mallivalikoima laajenee ja varaosien saatavuus voi parantua, kun sähköautot muuttuvat normaaliksi osaksi autokantaa.

Suomen 40 prosentin ero kolarivahinkojen keskikorvauksissa ei siksi välttämättä ole pysyvä suhdeluku. Pohjola Vakuutuksen aineisto kuvaa vuoden 2025 vahinkoja ja nykyistä autokantaa, jossa sähköautot ovat keskimäärin uusia, arvokkaita ja teknisesti runsasvarusteisia. Tilanne voi näyttää muutaman vuoden kuluttua erilaiselta, kun myös vanhempia ja edullisempia sähköautoja on liikenteessä enemmän.

Korjauslaskuun vaikuttaa monta asiaa

Sähköauton korkeampaa keskikorvausta ei voi palauttaa yhteen kalliiseen komponenttiin. Korjauskustannus muodostuu useista pienemmistä ja suuremmista tekijöistä, jotka osuvat nykyisissä sähköautoissa tavallista useammin samaan vahinkoon. Korjaamisen kokonaisuus näyttää tällä hetkellä erityisesti seuraavalta:

  • korkeajännitejärjestelmän turvalliseksi tekeminen ennen vaativia töitä
  • ajoakun ja sen suojarakenteiden tarkastus mahdollisen törmäyksen jälkeen
  • sähköautojen keskimääräistä kalliimmat varaosat
  • kameroiden, tutkien ja muiden sensorien korjaaminen tai vaihtaminen
  • kuljettajaa avustavien järjestelmien kalibroinnit
  • suuret ja teknisesti monimutkaiset tuuli- ja panoraamalasit
  • sähköautojen korjaamiseen koulutetun henkilöstön erikoistyö.

Kokonaisuus näkyy lopulta vakuutusyhtiön maksamassa keskikorvauksessa, mutta sillä voi olla vaikutuksia myös autoilijan kukkaroon. Korvausmenojen pitkän aikavälin kasvu kuuluu niihin tekijöihin, joita vakuutusyhtiöt joutuvat huomioimaan vakuutusten hinnoittelussa. Yksittäisen auton vakuutusmaksuun vaikuttaa silti käyttövoiman lisäksi pitkä joukko muita tekijöitä, kuten automalli, teho, arvo, kuljettajan tiedot ja valittu vakuutusturva.

Sähköistyminen jatkuu

Uusien henkilöautojen markkina kertoo jo varsin selvää tarinaa suomalaisen autokannan suunnasta. Täyssähköautojen 48,3 prosentin osuus tammi–heinäkuun 2026 ensirekisteröinneistä tarkoittaa, että sähköautojen vahingot eivät ole enää vakuutusalan marginaalinen kysymys. Korjaamisen kustannukset, varaosien saatavuus ja korjaamoverkoston osaaminen nousevat entistä tärkeämmiksi sitä mukaa, kun sähköautoja siirtyy lisää myös käytettyjen autojen markkinoille.

Korkea keskikorvaus ei samalla tarkoita, että sähköauto olisi automaattisesti hankala tai poikkeuksellisen vahinkoaltis ajoneuvo. Tilastossa näkyvät auton ikä, arvo, vakuutusturva ja tekninen rakenne yhdessä käyttövoiman kanssa. Sähköauton kolarikorjaus on tällä hetkellä kuitenkin keskimäärin kallis, ja vuoden 2025 vahinkotilastoissa ero muihin käyttövoimiin nousi suurimmillaan jopa 40 prosenttiin.

Tietolähteet

  • Pohjola Vakuutuksen vuoden 2025 vahinkotilastoja ja Katri Herdellin kommentteja koskevat tiedot, 20.8.2026 julkaistut uutis- ja tiedotemateriaalit.
  • Autoalan Tiedotuskeskus: heinäkuun 2026 ensirekisteröintitiedot. Tammi–heinäkuussa rekisteröitiin 43 301 henkilöautoa, joista 48,3 prosenttia oli täyssähköisiä.
  • GDV, Saksan vakuutusalan keskusjärjestö: sähköautojen vahinko- ja korjauskustannuksia käsittelevät vuosien 2025–2026 analyysit.
  • Swiss Re Institute: sähköautojen korjauskustannusten kehitys sekä akkujen, korkeajännitejärjestelmien, sensoreiden ja diagnostiikan vaikutus kustannuksiin.

(kuva tekoälyllä tehty kuvituskuva)

Kommentoi kirjoitusta