Biojätteiden lajittelu ja erilliskeräys on koskenut Lohjan keskustaajamassa 1.9. alkaen myös omakotitaloja.
– Varsinaisesti jätehuoltomääräykset tekisivät siitä pakollista vasta ensi vuoden heinäkuussa, mutta 12 kunnan yhteinen jätelautakunta päätti porrastaa kuntien liittymisajat, kertoo jätehuoltoyhtiö Rosk’n Rollin palvelupäällikkö Tuija Klaus.
Isoista kerros- ja rivitaloista on Lohjalla kerätty biojätteitä jo vuosien ajan, ja viime huhtikuussa mukaan tulivat myös alle viiden asuinhuoneiston talot. Omakotitalojen asukkailla on muihin verrattuna se etu, että he saivat valita, osallistuvatko keräykseen vai kompostoivatko itse jätteensä.
– Lähetimme keväällä kirjeen kaikkiaan 4556:n lohjalaisen omakotitalon asukkaille. Odotimme, että hiukan useammat olisivat valinneet keräyksen, mutta kompostointi-ilmoituksen teki peräti 2700 taloutta eli lähes 60 prosenttia pientaloasukkaista. Tärkeintä on joka tapauksessa, että ravinteet päätyvät hyötykäyttöön, Klaus sanoo.

Lajittelusta rutiinia

Uusi jätelaji vaatii aina opettelemista. Tuija Klaus arvioi, että vie kahdesta viikosta kahteen kuukauteen, ennen kuin lajittelusta muodostuu rutiini.
– Helpointa on laittaa biojätteeseen hedelmien kuoret ja kuivuneet vihannekset. Servetit ja talouspaperit, joilla on pyyhitty suuta, kuuluvat myös biojätteisiin, mutta kemikaaleja sisältävä paperi ei. Sanomalehtipaperi voidaan hyväksyä, jos sitä käytetään omatekoisena jätepussina.
Rosk´n Roll on lupautunut toimittamaan asiakkaille keräysastiat, joita on kahta tyyppiä: tuulettuva ja tavallinen.
– Tuulettuva on rei´itetty, ja siinä on välipohja, jonka tarkoituksena on, että biojäte kuivuu nopeammin ja hajuhaitat vähenevät, Klaus sanoo.

Kuivumisesta ja hajujen vähenemisestä seuraa se, että tuulettuvan astian tyhjennysväliä voidaan pidentää neljään viikkoon, mikäli astia ei täyty. Tavallinen biojäteastia on sen sijaan tyhjennettävä kahden viikon välein, vaikka siinä olisi vain vähän jätettä.

Myös kompostorin on täytettävä tietyt tekniset vaatimukset, jotta se toimisi ympäri vuoden.
– Jätelautakunta on valvova viranomainen, ja heillä on oikeus tehdä tarkastuksia, että kompostorit ovat asianmukaisia, Tuija Klaus huomauttaa.

Kimppa-astia kannattaa

Biojätekeräyksen piiriin tulleita on kiinnostanut hinta.
– Lähtokohta on, että uuden jätelajin kerääminen lisää hintaa, Tuija Klaus myöntää.
Tuulettuvan 140 litran biojäteastian tyhjennys maksaa 7,22 euroa kerralta ja samankokoisen tavallisen astian 6,47 euroa. Tavallisen 240 litran sekajäteastian tyhjennys maksaa 6,86 euroa.
Mutta jos aikaisemmin sekajätteisiin päätynyt biojäte lajitellaan erilleen, sekajätepussi saattaa keventyä niin, että tyhjennysväliä voidaan pidentää, mikä tasaa hintaa.
-Jos lajittelee lisäksi kaikki pakkausjätteet ja vie ne julkisiin keräyspisteisiin, voi hakea omien sekajäteastoiden tyhjennykselle pidennystä jopa kuuteen viikkoon, Klaus huomauttaa.
Säästöä voi syntyä, jos hankkii yhteisen tavallisen biojäteastian 3-4 naapurin kanssa, jolloin tyhjennys maksaa 8,77 euroa. Lupa voidaan myöntää, jos tontit ovat vierekkäin. Tuulettuva biojäteastia sen sijaan saa olla enintään kahden talouden yhteinen, koska sen arvioidaan täyttyvän neljän viikon tyhjennysvälillä.
Mutta entä ne, jotka suhtautuvat välinpitämättömsti koko kierrätykseen ja tunkevat kaiken edelleen sekajätteeseen?
– Kyllä se sekajätepussien määrä johtaa siihen, ettei se ainakaan taloudellisesti kannata, ja biojätteen tyhjennyksestä laskutetaan joka tapauksessa, Tuija Klaus sanoo.

Ruokahävikkiä pitäisi välttää

Rosk´n Rollissa on arvioitu, että biojätettä syntyy kotitaloudessa keskimäärin 48 kg asukasta ja vuotta kohti. Sen mukaan lajittelu pientaloissa tuottaisi Lohjalla noin 440 tonnia biojätettä, kun mukaan lasketaan sekä keräys että kompostointi. Keräyksen osuus siitä on noin 200 tonnia.

Biojätteestä tehdään Munkkaan jätekeskuksen kaasulaitoksessa lannoitetta ja biokaasua, jotka myydään jakeluun erikoistuneille yrityksille. Jätehierarkian mukaan ekologisesti paras vaihtoehto olisi kuitenkin ehkäistä jätteen syntymistä. Ovatko keräystavoitteet ristiriitaisia?
– Ruokahävikin vähentäminen, ostosten, ruuanlaiton ja säilytyksen oikea mitoitus on yhä ykköstavoite.

Mutta kokonaan biojätettä ei voi välttää: esimerkiksi kahvinporoja, kalanperkeitä ja hedelmien kuoria tulee lähes vääjäämättä. Parempi, että se otetaan talteen, Tuija Klaus sanoo.

Ekologinen minimitavoite voisi olla vaikkapa se, etteivät keräys ja käsittely kuluttaisi enempää energiaa kuin jätteet tuottavat.

Kompostimultaa kasvimaalle

Nummentaustalaiset Markku Heinonen ja Kiti Ikonen kuuluvat Lohjan pientaloasukkaiden enemmistöön: heillä on keräilyastian sijasta kotikomposti.

Tosin uusilla jätehuoltomääräyksillä tai lautakunnan päätöksillä ei ollut heidän valintaansa mitään vaikutusta, sillä he ovat kompostoineet biojätteensä jo yli 25 vuoden ajan.
– Jotenkin se vain häiritsi, kun biojäte laitettiin sekajätteisiin, Markku Heinonen muistelee.
Käytössä on jo toinen lämpökompostori. Se on pelannut moitteitta melko vähällä vaivalla.
– Kovimmilla pakkasilla se on pari kertaa jäätynyt, mutta kuumalla vedellä prosessi lähtee uudelleen käyntiin. Kunhan muistaa välillä lisätä kuiviketta ja tökkiä kompostiin ilmareikiä, Heinonen sanoo.

Kompostori tyhjennetään 2-3 kertaa vuodessa. Siitä kertyy pari kottikärryllistä muhevaa multaa pienelle kasvimaalle, jossa kasvatetaan perunaa, raita- ja keltajuurta ja juuripersiljaa.

Heinosen ja Ikosen toimeliaisuus ei rajoitu vain kompostointiin. He kierrättävät kutakuinkin kaiken mahdollisen: lasitölkit, pahvit, muovit, pienmetallit ja korjauskelvottomat vaatteet viedään ekopisteisiin, vanhat lääkkeet apteekkiin, tyhjät pullot kauppaan ja maalit, liuottimet, paristot ja elektroniikkaromu Munkkaan laitokselle.

Markku Heinonen on kuvanveistäjä. Työ tuottaa kipsiä ja tiilimurskaa sisältävää muottijätettä, joka kuskataan myös Munkkaalle.

Mitä jää sekajätteisiin?
– No eipä juuri mitään. Aika vähän sekajätepusseja täyttyy, Kiti Ikonen myöntää.

JP