Energiantuotanto

Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti usealla eri energianlähteellä ja tuotantomuodolla. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, puupolttoaineet ja voimakkaassa kasvussa oleva tuulivoima. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa energiayritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta.

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpö tuotetaan yleensä polttolaitoksissa joko yhdessä sähkön kanssa tai pelkästään lämpönä. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen energiasisältö saadaan talteen kaikkein energiatehokkaimmin ja ympäristöystävällisimmin.

Hiilidioksidipäästöt

Hiilidioksidivapaan sähkön osuus on jo 89 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Vesi-, tuuli- ja aurinkovoima, biomassa ja ydinvoima ovat hiilidioksidivapaita tuotantotapoja. Energia-ala sitoutuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen niin, että vuoteen 2035 mennessä alan kokonaisvaikutus luontoon on nettopositiivinen… Vetyvoimalaitokset ovat kuitenkin tulevaisuudessa yksi kenties merkittävä osa tätä kokonaisuutta.

Investoinnit

Energiateollisuus on teollisuudenala, jossa tehdään eniten investointeja. Arvion mukaan alan investoinnit nousevat kuluvana vuonna yli 3,8 miljardiin, mikä on kolmannes Suomen teollisuuden kaikista investoinneista.

Sähkömarkkinat

Sähkön markkinahinta muodostuu yhteisillä eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Sähkön hinta muodostuu monista eri tekijöistä, kuten tuotantokustannuksista, kysynnästä ja tarjonnasta sekä sääolosuhteista.

Kuluttajan sähkösopimukset

Kuluttajan sähkösopimuksia on monenlaisia, ja tarjonta vaihtelee sähkönmyyjittäin. Sopimustyyppejä ovat esimerkiksi määräaikainen sopimus, perinteinen toistaiseksi voimassa oleva ”tariffihinta” ja pörssi- eli spottihintainen sopimus.

Talousapua omiin energiaremontteihin tarjoaa Energiaremontit.com sivustolla oleva helppo lainalaskuri lainojen vertailuun.

Energiaverkot

Energiaverkkoihin kuuluvat sähkö- ja kaukolämpöverkot sekä maakaasuputket. Sähköverkosto koostuu kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista ja jakeluverkoista. Sähköverkon tehtävänä on siirtää voimaloissa tuotettu sähkö sähkönkäyttäjille. Suomessa on yli kolme miljoonaa sähkönkäyttäjää ja lukuisia sähköä tuottavia voimalaitoksia.

Kaukolämpöverkkoa on rakennettu Suomessa kaikkiin kaupunkeihin ja isompiin taajamiin. Kaukolämpöjohdot koostuvat menoputkesta ja paluuputkesta. Menoputkessa lämpö siirtyy tuotantolaitokselta asiakkaille ja paluuputkessa asiakkailla jäähtynyt kaukolämpövesi palautuu tuotantolaitokselle uudelleen lämmitettäväksi.

Sähkön siirtohinta eurooppalaisessa vertailussa

Suomen sähkön siirtohinta on eurooppalaisessa vertailussa kilpailukykyinen. Siirtohinnat ovat tärkeä osa sähkön kokonaishintaa, ja niiden kehitys vaikuttaa suoraan kuluttajien sähkölaskuihin.

Energia-ala työnantajana

Energia-ala työllistää suoraan 23 300 henkilöä, joista Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa työskentelee noin 16 000 henkilöä. Alan välillinen työllistävyys on huomattavasti laajempi, noin 19 000 henkilötyövuotta. Alan kokonaistyöllistävyys on n. 42 000 henkilötyövuotta.

Tulevaisuus energia-alalla

Energia-ala ja sen asiantuntijatehtävät tulevat kansainvälistymään, mutta työtehtävät eivät jatkossakaan katoa ulkomaille. Energia-ala on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, ja energiamurroksen edetessä osa perinteisistä työtehtävistä katoaa ja tilalle tulee uusia asiantuntijatehtäviä, jotka keskittyvät vaativaan päättelyyn ja teknologian hyödyntämisen edistämiseen.

Yhteenveto

Suomen energia-ala on monipuolinen ja dynaaminen toimiala, joka on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Alan yritykset investoivat voimakkaasti uusiin teknologioihin ja palveluihin, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja energiatehokkuutta. Energia-ala on merkittävä työllistäjä ja investoija, ja sen rooli Suomen taloudessa on keskeinen.

Energia-alan tulevaisuus on valoisa, vaikka se kohtaakin monia haasteita. Alan yritykset ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja pyrkivät edistämään luonnon monimuotoisuutta. Tulevaisuudessa energia-ala tarjoaa yhä enemmän uudenlaisia työtehtäviä, jotka edellyttävät teknologian hyödyntämistä ja vaativaa päättelyä.

Energia-ala on merkittävä osa Suomen taloutta ja yhteiskuntaa. Sen rooli on keskeinen niin ilmastonmuutoksen torjunnassa, työllisyyden ylläpitämisessä kuin talouden kehittämisessäkin. Alan tulevaisuus on valoisa, ja se tarjoaa monia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin työntekijöillekin.