Tänään: 12.07.2024

Toimittaja

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan palautus kotijokiin alkaa

jokihelmisimpukka, Mustionjoki, raakku, vesistöt

Kesäkuussa kaksi vuotta Norjassa laitoskasvatuksessa kasvaneet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset palaavat Mustion- ja Ähtävänjokeen. Ilman apua nämä raakkukannat katoaisivat 20 vuodessa. Palautus tuplaa Mustion- ja Ähtävänjoen raakkujen määrän ja antaa toivoa niiden tulevaisuudesta.

Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. EU-rahoitteisessa Freshabit Life IP -hankkeessa on käynnissä raakkujen pelastusoperaatio.

–Syksyllä 2016 huonokuntoisia raakkuja siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Koska Suomessa ei vielä tuolloin ollut raakunpoikasten laitoskasvatustoimintaa, Konnevedellä syntyneet pikkusimpukat lähetettiin kahdeksi vuodeksi Norjan Austevollin kasvatuslaitokseen. Nyt noin viiden millimetrin mittaiseksi kasvaneiden poikasten on aika palata kotijokiinsa, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Mustionjoen raakkukannaksi arvioidaan 1 100–1 300 kappaletta ja Ähtävänjoen 1 000–1 200 kappaletta. Norjan kasvattamossa oli 1 700 Mustionjoen ja 1 700 Ähtävänjoen raakun poikasta. Kummastakin populaatiosta 1 200 palautetaan kotijokiinsa ja loput jäävät Konneveden tutkimusasemalle geenipankiksi. Palautettavat poikaset tuplaavat siten jokien raakkumäärän. Raakku on kuitenkin lisääntymiskykyinen vasta noin 20 vuoden iässä ja sitä ennen on vielä monta vaaraa tiellä.

–Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi. Odotukset ovat kuitenkin korkealla. ’Koeputkipoikasten’ selviytymistä kokeiltiin jo vuosi sitten pienellä pioneerijoukolla, joista suurin osa selviytyi ensimmäisestä vuodestaan luonnossa, kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Heitteille raakun poikasia ei jätetä. Raakut palautetaan vesistöihin soralaatikoissa, jotta niiden selviytymistä voidaan seurata.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Jokihelmisimpukka eli raakku. (Kuva: Jari Ilmonen)