Lohjalla toimii museo, josta mekin olemme kirjoitelleet pari kertaa vuodessa. Yleensä syynä ovat museon yleisöpäivät, jolloin minimiryhmäkoko ei olekaan viisi henkilöä, vaan museolle voi tulla vaikka yksin. Viime viikolla teimme jutun tästä museosta, koska ministerivieras oli paikalla ja toi plakaatin tullessaan, mutta nyt kävimme museolla toisesta syystä. Syystä, joka voisi olla useammallakin paikallisella matkailukohteella.

Tapasimme New Yorkin kaupungin yliopiston John Jay College of Criminal  Justicen apulaisprofessorin, luennoitsijan, kirjailijan ja sotahistorioitsija Jonathan Espteinin, joka on käynyt Suomessa useita kertoa alkaen vuodesta 1984, kun hän ensimmäisen kerran pääsi 16-vuotiaana matkustamaan Suomeen yksin. Epstein opettaa lukukauden verran yliopistossaan toisen maailmansodan historiaa, jossa myös Suomen talvisota mainitaan osan.

Nyt Esptein oli Lohjalla Kaarteen sotamuseon omistajan Kalervo Kaarteen vieraana. Kysyessämme, mistä Esptein löysi tiedot museosta, niin vastaus oli yksiselitteisen selkeä: Google.  Jos siis oma matkailukohteesi on mielenkiintoinen, kerro siitä omilla kotisivuillasi siten, että myös Google huomioi, ja käytä sellaisia sanoja, ja vaikka käännä parille kielelle, että Suomesta kiinnostuneet ihmiset löytävät kohteesi.

– Olin 10-vuotiaana isäni mukana hänen Harwardin alumni-tapaamisessaan, mutta en päässyt mukaan itse tapaamiseen, vaan isäni laittoi minut odottamaan Harwardin kirjastolle. Siitä alkoi oma kiinnostunut Suomea kohtaan, kertoi Esptein.

10-vuotias Jonathan oli jo silloin kiinnostunut historiasta, mutta käynti ja odottelu Harwardin kirjastossa avasi hänelle tietoisuuden myös Suomen talvisodasta. Ja vuodesta 1984 lähtien hän on käynyt Suomessa useasti, ja vieraillut useissa suomalaisissa sotahistorian kohteissa mm. Hämeenlinnan tykistömuseossa, jossa hänet silloinkin sattui tapaamaan paikallinen toimittaja aiheena turistit museokohteissa.

– Minua kiinnostavat varsinkin sotilasasut sekä aseet, kertoo Esptein. Hän kertoikin Kaarteen sotamuseon kokoelman tehneen hänen vaikutuksensa, varsinkin kun tässä museossa tavaroihin sai myös koskea. Hän testasi myös Lahti-Saloranta pikakivääriä, joka on yksi museon painavimmista käsiaseista.

Sotakirjailija

Esptein on myös kirjoittanut kirjan sota-ajasta, aiheena Belgian puolustuspolitiikka 1932-1940: Belgium’s Dilemma. Myös Espteinin sisko ja siskonpoika ovat julkaisseet omia kirjallisia teoksiaan. Esptein olisi myös kiinnostunut kirjoittamaan kirjan amerikkalaisista vapaaehtoisista Suomen talvisodassa, tai ainakin toivoo, että joku sellaisen kirjoittaa, sillä hän ei itse usko löytävänsä aikaa sille. Pohjois-Amerikasta saapui Suomeen kaikkiaan 453 vapaehtoista taistelemaan Suomen puolelle talvisodassa ja heitä kaatui sotatoimissa kolme.

Esptein on pahoillaan, että hänen kirjansa on saatavilla vain kovakantisena hienona kirjana, joten sen hinta on kohtuulliseen kova ja kotimaassakin sitä on ostettu lähinnä kirjastoihin.

Sotamuseo ja vierailijat

Juuri vähän aikaa ennen tätä amerikkalaista ja viime viikon puolustusministerin vierailua oli museolla käynyt myös norjalaisia vieraita. Pääosa vieraista on paikkakuntalaisia ja ympäri Suomea, mutta suomalainen sotahistoria kiinnostaa pidemmältäkin matkalta. Paikallisen museon esimerkin tapaan, muutkin lohjalaiset ja lähialueen yritykset voisivat ottaa Googlen haltuun entistä paremmin, varsinkin jos on mielenkiintoa saada vieraita pidemmältäkin, maan rajojen ulkopuolelta.

Jos olet itse kiinnostunut vierailemaan Kaarteen sotamuseolla, kerää viiden hengen porukka ja soita museolle tai kysele Lohjan matkailutoimistolta. Jos et ole vielä käynyt ja sinua kiinnostaa nähdä ja tietää, miten nykyiset veteraanit puolustivat maatamme, niin Kaarteen museo antaa siihen hyviä vastauksia, ja kuten Esptein sanoi: varsinkin äänitehosteet lisäsivät kokoelman vaikuttavuutta. Kaarteen sotamuseon kotisivuilta löytyy myös tiedot tämän vuoden vierailupäivistä, jolloin ei ole näitä minimiryhmiä.

Markkinointikonsultti ja yrityksen kehitys

Monesti yrittäjällä on kädet täynnä töitä arkisissa tehtävissä ja oman yrityksen kehittäminen jää tekemättä liian pitkäksi aikaa, mutta tämä ei ole ainoa ongelma pienten yritysten kanssa – toinen ongelma ovat joo-joo ihmiset, jotka myötäilevät omistajan ja toimitusjohtajan ideoita – ammattilainen markkinointikonsultti olisi tässä tilanteessa kenties parempi henkilö sparraamaan yrityksen tulevaisuuden kehitysaskeleita. Markkinointikonsultti voi antaa aivan uusia näkemyksiä yrityksen tilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, ideat ja näkemykset eivät tarkoita sitä, että yrityksen olisi välttämätöntä tehdä juuri siten, mutta monesti ulkopuoliset ajatukset ovat tarpeellisia, ja varsinkin sellaiselta taholta, jonka ainoa tehtävä ei ole myötäillä pomon ajatuksia.