Sähköavusteinen pyörä on mitä mainioin kulkuväline esimerkiksi työmatkoille. Pidemmätkin asiointireissut taittuvat vähäpäästöisesti ja ilman ruuhkia samalla kun syke pysyy koholla ja elimistö saa raitista ilmaa. Matka taittuu sähköpyörällä tavallista pyörää nopeammin, mutta silti vähemmällä hikoilulla. Monissa kotitalouksissa se voisi hyvin korvata ainakin kakkosauton.

Sähköpyöriä löytyy moneen lähtöön

Mikä on sähköpyörä? Puhekielessä sähköpyöräksi kutsutaan yleensä sähköavusteista polkupyörää, joka saa kulkea avustettuna maksimissaan 25 km/h. Avustus saa toimia vain poljettaessa ja sen on kytkeydyttävä pois päältä, kun nopeus saavuttaa 25km/h.

Sähköavusteisten pyörien markkinan avasivat aikanaan citypyörät, mutta nykyään niitä löytyy moniin eri käyttötarkoituksiin. Suomessakin myydään jo satoja eri malleja. Kaukana ovat ne ajat, kun sähköpyörä nähtiin lähinnä ikäihmisten ja vajaakuntoisten apuvälineenä. Vaikka sähköavusteisella pyörällä pääsee halutessaan helpollakin, saa esimerkiksi sähkömaastopyörällä sykkeen nousemaan siinä missä tavallisellakin maasturilla – sähköavustus vain mahdollistaa uudenlaisia pyöräilykokemuksia. Löytyypä sähköavusteisille maastopyörille jo omat kilpailunsakin.

Useimmiten sähköpyörän moottori sijaitsee pyörän keskiössä poljinkampien ympärillä ja akku runkoputkessa. Keskimoottori on myös kiistatta tarkoituksenmukaisin ratkaisu ja niin myös tämän artikkelin näkökulma. Markkinoilta löytyy myös pyörämalleja, joissa moottori on sijoitettu etu- tai takapyörän napaan. Tällöin avustuksessa ei voida hyödyntää pyörän voimansiirtoa eikä vaihteita, jolloin moottorin vääntökyky jää usein vaatimattomaksi. Etupyörässä oleva veto vaikuttaa myös negatiivisesti pyörän ohjattavuuteen etenkin talvikelissä ja esimerkiksi pehmeällä soratiellä.

Vaikka moottorin nimellisteho on yleensä suurin sallittu 250W, käytännön suorituskyvyssä on suuria eroja. Pyöräilijä kaipaa sähkömoottorin apua ensisijaisesti ylämäissä ja pyörän mäennousukykyyn vaikuttavat eniten moottorin vääntömomentti sekä käytetty välityssuhde. Citypyörissä vääntöä on 30 – 40 Nm, kun taas maastokäyttöön tarkoitetuissa pyörissä sitä on usein 70 Nm, joissakin malleissa ylikin. Myös avustuksen määrää säätävissä ohjelmistoissa on eroja, jotka tuntuvat ajossa. Kehittyneimmät ohjelmistot tuovat avustuksen mukaan todella pehmeästi ja säätävät sitä luontevasti polkimeen kohdistuvan poljinvoiman mukaan. Toisaalta isommilla avustustasoilla ja ääritilanteissa moottorista voidaan ottaa hetkellisesti ulos reilusti sen nimellistehoa suurempi teho. Ajokokemus on kuin mainoslauseessa – kuin ajaisi aina myötätuulessa.

Kuinka pitkälle sähköpyörällä pääsee?

Eniten sähköpyörän ostajaa tuntuu askarruttavan pyörän toimintasäde, eli kuinka pitkälle yhdellä latauksella pääsee. Yksikäsitteistä vastausta on mahdoton antaa, koska se riippuu monesta tekijästä. Esimerkiksi mäkinen maasto ja tuuliset olosuhteet kuluttavat energiaa tasaista maastoa ja tyyntä keliä enemmän aivan kuten perinteiselläkin pyörällä ajaessa. Myös tienpinnan rosoisuus, käytetty rengaspaine sekä kuljettajan ja mukana kuljetettavien tavaroiden paino vaikuttavat energiankulutukseen. Sähköpyörissä on valittavana tilanteen mukaan eri avustustasoja ja yhtäkin avustustasoa käyttämällä akkua voi kuluttaa enemmän tai vähemmän riippuen siitä kuinka lujalla voimalla polkimia painaa. Myös pyörien akkukapasiteetti vaihtelee, yleensä se on 300 Wh ja 500 Wh välillä, mutta jopa 1000 Wh tehopakkauksia löytyy. Näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksena sähköpyörän toimintasäde vaihtelee käytännössä välillä 30 – 100 km. Itse en koe toimintasädettä isona rajoitteena, kunhan esim. päivittäin sähköpyörää käyttävä työmatkapyöräilijä ottaa tavakseen panna pyörän akku silloin tällöin lataukseen yöksi tai työpäivän ajaksi. Latausaika on pienimmilläkin akuilla kuitenkin useampi tunti.

Voiko sähköpyörällä ajaa kelissä kuin kelissä?

Sähköavustus mahdollistaa monelle pyöräilyn ympäri vuoden, koska avustuksen voimalla pyörä etenee lumessakin vakaammin kuin perinteinen fillari. Kovakaan pakkanen ei ole este sähköpyörällä ajamiselle, vaikkakin kylmät olosuhteet verottavat akun kapasiteettia aivan kuten muidenkin sähkötoimisten laitteiden kohdalla. Talviolosuhteissa ajettaessa on tärkeintä muistaa, että pyörän akun lataamisen pitää tapahtua lämpimissä tiloissa.

Sähköavusteisen pyörän tekniikka on suojausluokkaa IP54, eli se on suojattu pölyltä ja roiskevedeltä. Pyörällä voi siis ajaa esim. vesisateessa kuten millä tahansa pyörällä. Rakenteet eivät kuitenkaan ole vesitiiviit, mikä on huomioitava esimerkiksi pyörää puhdistettaessa. Pyörän akku voi vaurioitua myös liiasta lämmöstä, minkä vuoksi sitä ei tule säilyttää auringonpaahteessa.

Entä sitten kun virta loppuu?

Teoriassa sähköpyörällä voi virran loppuessa polkea kuten tavallisellakin pyörällä. Moottorin ja akun tuoman lisäpainon vuoksi sähköpyörä on kuitenkin reilusti tavallista pyörää painavampi ja täten selvästi raskaampi polkea. Toteutustavasta riippuen myös moottori voi aiheuttaa sähköttä polkemiseen hivenen lisävastusta. Jotta tähän tilanteeseen ei jouduttaisi, sähköpyörällä ajajan kannattaakin seurata pyörän näytössä esitettävää arvioitua etäisyyttä, joka akun kulloisellakin varaustasolla on vielä ajettavissa. Virta ei myöskään katkea yllättäen, vaan yleensä akun varauksen vähetessä ohjelmisto pienentää avustustasoa automaattisesti, jotta polkija pääsisi kunnialla perille.

Jos pyörää joutuu taluttamaan esimerkiksi rengasrikon vuoksi, sähkömoottorin voi asettaa kävelyavustustilaan. Tällöin moottori vie pyörää kävelijän kanssa samaa tahtia ja pyörän paino ei tuo lisärasitusta.

Onko sähköpyörä ekologinen kulkuväline?

Liikenteen sähköistyminen on iso trendi, mutta sähköpyörien tuomalla autuudella on myös epäilijänsä. Toki sähköpyörän valmistus syö luonnonvaroja ja sen käyttö kuluttaa energiaa enemmän kuin esimerkiksi perinteisen polkupyörän. Sähköpyöräily kuitenkin harvoin korvaa pyöräilyä, vaan muita, saastuttavampia liikennemuotoja. Motivan laskelmien mukaan sähköpyörän laskennallinen hiilidioksidipäästökerroin on Suomen energiantuotantorakenteella 1-2 g/km. Tätä pienemmillä päästöillä selviää kävelyn ja perinteisen pyöräilyn lisäksi vain sähköinen raideliikenne, joka taasen ei ole kaikkien ulottuvilla.

Kun autoilu vähenee sähköpyöräilyn myötä, liikenne muuttuu sujuvammaksi ja ruuhkautuu vähemmän. Sähköpyörien yleistymisestä hyötyvät siis muutkin kuin niiden käyttäjät.

Sähköpyörän akku kestää nykytekniikalla noin tuhat lataussykliä ennen kuin se pitää uusia. Akut ovat yleensä litiumpohjaisia ja täten kierrätettäviä. Jos työmatkapyöräilijä käyttää 10 km työmatkaansa keskimääräistä avustusta, hän joutuu lataamaan pyöränsä akun noin kaksi kertaa viikossa. Jos hän pyöräilee töihin ympäri vuoden ja ajaa samaa tahtia myös lomallaan, akku kestää kymmenen vuotta. Sillä ladataanko akku aina osittain vai kokonaan, ei ole akun eliniän kannalta merkitystä. Akku voidaan siis nähdä sähköpyörän käytössä kuluvana osana, kuten esimerkiksi ketjut, rattaat tai renkaat.

On myös syytä huomauttaa, että halpatuonti- ja merkkipyörien välillä on suuria eroja niin akun kestossa kuin huollettavuudessakin. Investointi laadukkaaseen pyörään on pitkässä juoksussa paras ratkaisu sekä kukkarolle että ympäristölle.

Sähköpyörien vallankumousta kuvastaa se, että kevään GoExpo-messuilla vuoden pyöräksi valittiin molemmissa kilpailukategorioissa sähköavusteinen polkupyörä! Velogin YouTube-kanavalta löydät videoita myös sähköpyöristä, kuten vuoden urheilupyöräksi valitun Tunturi eMAX:in koeajon.

Risto Viitanen @velogi_com

Pyöräilevä videobloggari Velogi Valkeakoskelta jakaa OPn omistaja-asiakasbloggaajana ajatuksiaan liikunnasta ja hyvinvoinnista.

https://op.media/terveys-ja-hyvinvointi/liikunta/harkitsetko-sahkopyoraa-tassa-sahkopyorailyn-abc!-ef8cb13f841c470b92dcff8f9f38fb46

Kommentoi kirjoitusta