Illan teemoina olivat maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen leikkaaminen sekä Hiidenveden kalaston tila.

Hiidenvesi-ilta veti keskiviikkona 4.3. Vihdin kunnanviraston auditorion täyteen. Yleisötilaisuudessa esiteltiin keinoja vähentää maa- ja metsätalouden kuormitusta sekä järven kalaston tilaa. Iltaan toivat väriä Vihdin Ojakkalan ja Karkkilan Nyhkälän koulujen oppilaiden kuvaamataidontyöt vedenalaisesta maailmasta ja kurkipellosta.

Hiidenveden kunnostus -hankkeen koordinaattori Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä esitteli hankkeen uusia tuulia vuonna 2020. Maanparannusaineiden käytön pilotointi käynnistyy kahdella pienellä valuma-alueella Hiidenveden rannalla Lohjalla ja Vihdissä. Hankkeessa otetaan myös käyttöön jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit, joilla seurataan veden laatua reaaliaikaisesti.

–Tavoitteena on saada tietoa kuormituksen huipuista ja entistä tarkemmin kohdistaa kunnostustoimenpiteet merkittävimpiin kuormituslähteisiin, Ikonen totesi.

Maanparannusaineiden käyttöä esitteli VILKKU+ -hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Maanparannusaineilla, kuten rakennekalkilla ja maanparannuskuiduilla, voidaan parantaa kasvien kasvun edellytyksiä ja samalla leikata vesistökuormitusta. Peltomaiden tiivistyminen on yleinen ja kasvava ongelma, mutta tiivistymisen korjaaminen on etenkin savimailla aikaa vievää.

–Savimaa on herkkä ja pitkävihainen, Heikkinen kuvaili savimaan luonnetta. Maanparannusaineet helpottavat savimaan mururakenteen paranemista, mutta hyvän lopputuloksen saamiseksi viljelijän täytyy miettiä viljelyä kokonaisvaltaisesti viljelykiertoa myöten.

Vesistöjen tila kiinnostaa ihmisiä. Hiidenvesi-ilta veti tuvan täyteen väkeä.

Metsätalouden vesistökuormitus

Metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen nykytilaa Hiidenvesi-illassa valotti Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen projektipäällikkö Mika Salmi Suomen Metsäkeskuksesta. Etenkin vesistöjen latvajärvissä metsätalous voi olla merkittävä kuormittaja, minkä vuoksi metsätalouden kuormitukseen on viime vuosina kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Metsätaloustoimia suunnitellessa vesistöihin suuntautuvaa kuormitusta voidaan leikata esimerkiksi ojakatkoilla, laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä tai pohja- ja säätöpadoilla.

–Hiidenveden rannoilla on karttatarkastelun perusteella eroosioherkkiä rantoja, joilla suojavyöhykkeiden merkitys korostuu”, Salmi toteaa.

Hiidenveden kalaston tila

Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä esitteli Hiidenveden kalaston tilaa ja rakennetta pohjautuen viime vuosien aikana toteutettuihin monipuolisiin seurantoihin.

–Olemme seuranneet Hiidenveden kalastoa yhteistyössä vapaa-ajankalastajien kanssa kirjanpitokalastuksen ja kalastustiedustelun muodossa, ja tähän toimintaan toivomme lisää alueella kalastavia. Lisäksi olemme toteuttaneet koeluontoisen katiskakoekalastuksen sekä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa ulappa-alueen kaikuluotauksen ja koetroolauksen,Vähä listasi.

Vähä korosti Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen merkittävyyttä Suomen mittakaavassa; vesistö on viidenneksi suurin sisävesien kalatalousalue. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 suorittaman verkkokoekalastuksen mukaan Hiidenvedellä kalaston rakenne vaihtelee huomattavasti altaittain: Kiihkelyksenselällä kehityssuunta on hyvä ja se lähestyy ekologisen luokittelun erinomaista luokkaa. Särkikalojen määrä on altaassa vähentynyt, ahvenkalojen määrä on suuri ja kuhan poikastuotanto on erittäin hyvä. Mustionselällä tilanne on sen sijaan päinvastainen: särkikalojen osuus kasvanut ja allas kalastorakenteen puolesta välttävässä tilassa. Verkkokoekalastukset toteutetaan kolmen vuoden välein perustuen EU:n vesipuitedirektiiviin, ja tuloksia käytetään vesistön ekologisen tilan määrittelyyn.