Millainen on hyvä arki loppukesästä 2020? Se on ainakin jotain aivan muuta, kuin mitä kuvittelimme sen olevan vuosi sitten.

20 miljoonaa maailmalla ja 7584 vahvistettua Suomessa. He ovat omatoimisesti kokeneet sen, mikä on muuttanut päivittäistä arkeamme. Tämä kaikki on saanut meidät ymmärtämään, että meidän oikeasti pitää ottaa toisemme ja tämä maapallo huomioon paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, että aina ei voi vain ajatella itseään, vaan vastuullisuus on myös kollektiivista.

Pahiten mennyt vuosi on osunut sairastuneiden ohella myös moneen liiketoiminta-alaan ja yrityksiä on jouduttu sulkemaan ja ihmisiä lomauttamaan. Tästä kaikesta johtuen monen elämä on mennyt aivan päälaelleen, mutta me ihmiset olemme joustavaa sorttia.

Etelä-Euroopassa ja Keski-Euroopassa ollaan enemmän pusi-pusi ja hali-hali kansaa, kuin mitä me suomalaiset, ja siksi korona ei päässyt leviämään niin nopeasti ja laajalle kuin eteläisemmässä Euroopassa, mutta vaara ei vielä ole ohi. Arkeemme tullut entistä tarkempi käsihygienia pitää jäädä normaaliksi käytännöksi ja jatkossakin meidän on hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan se parin metrin väli toisiin ihmisiin.

Vastuullinen suomalainen kuuntelee ohjeita ja toimii niiden mukaisesti, vaikka se välillä tarkoittaisi omassa elämässä kompromisseja ja kenties joidenkin asioiden tekemättä jättämistä. Nyt ei ole aika katsella vain omaa napaa.

Hyvä arki on turvallinen arki

Tässä tilanteessa hyvä ja onnellinen arki syntyy siitä, että saatavilla on oma koti, tarpeeksi syötävää, mahdollisuus liikkumiseen ja harrastuksiin. Se mikä nyt pitää ottaa vain huomioon entistä paremmin, ovat muut ihmiset. Pidetään turvavälit. ja muutenkin huomataan toiset. Tässä tilanteessa on myös hyvä ottaa yhteyttä myös niihin sukulaisiin, joihin ei ole pitänyt viime aikoina niin hyvin yhteyttä.

Kouluun voi mennä

Koulut alkavat ja mikäli lapsi oireilee tai on kipeä, pitää koulun sijasta mennä testeihin sairaalaan. Asiantuntijoiden mukaan nyt on erityisen tärkeää, ettei minkäänlaisista infektio-oireista kärsiviä lapsia viedä kouluun tai päiväkotiin.

Lapsilla hengitystieoireiden lisäksi vatsaoireet saattavat kieliä koronatartunnasta, sanoo Laura Puhakka HUS:sta.

Voi olla ripulia, vatsakipua, oksentelua. Vatsaoireiden tunnistaminen on todella tärkeää, jotta nämä tartuntatapaukset löydetään riittävän ajoissa.

Viranomaisten mukaan kouluun meneminen on kuitenkin tässä tilanteessa turvallista, joten perheiden kohtuullisen normaali arki voi jatkua uuden kouluvuoden alkaessa.

Ulkomaanmatkalta töihin tai kouluun?

Ja jos olet juuri tullut reissulta Suomeen maasta, joka kuuluu omaehtoisiin karanteenimaihin, 14 vuorokauden karanteenia tulee noudattaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiukensi eilen suositustaan, sillä ihmiset ovat viitanneet kintaalla omaehtoiselle karanteenille. Nyt matkustusrajoitusmaista palattaessa on pysyttävä kotona ja keskusteltava työnantajan kanssa tilanteesta. Kouluun, esiopetukseen tai päiväkotiin ei pidä mennä.

Jos saavut Suomeen maasta, joiden kohdalla matkustusrajoitukset jatkuvat, sinun suositellaan olevan 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisen jälkeen omaehtoisessa karanteenissa. Lisätiedot: THL

KO

Valtakunnallinen puhelinneuvonta tarjoaa yleistietoa koronaviruksesta. Numero on 0295 535 535. Neuvontaa on mahdollista saada myös tekstiviestillä numerossa 050 902 0163. Tekstiviestineuvonta on tarkoitettu henkilöille, jotka esimerkiksi eivät voi kuulovamman tai muun syyn takia käyttää puhelinta.