Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n Viisaasti Vesillä -kampanja kiertää ympäri Suomea kesän aikana. Kiertueeseen kuuluu noin 30 paikkakuntaa aina eteläisesti Suomesta Lappiin saakka. Jo 30 vuoden ajan toimineen kampanjan tarkoituksena on opettaa varustautumaan oikein vesillä ja jäällä liikkuessa sekä opastaa yksinkertaisia keinoja pelastaa itsensä sekä muut veden varasta. Vesiturvallisuuskampanjan kesäkiertueen avaustilaisuus pidettiin Lohjalla Meriturvassa.

Tavoitteemme on, että jokaisella olisi mahdollisuus oppia uimaan ja toimimaan turvallisesti vesillä sekä osaaminen pelastaa sekä itsensä että toiset. Kampanjan kärki onkin opettaa kansalaisille vesiturvallisuustaitoja, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Laura Sulkava näyttää, kuinka ämpärin avulla pysyy pinnalla.

 

Hukkumisten taustalla monia syitä – pelastusliivit pelastaisivat usein

Tilastot puhuvat sen puolesta, että vesiturvallisuustaitojen opettelulle on tarvetta. Lieneekö juuri kampanjan ansiota, että tuloksiakin on saavutettu, sillä hukkumiset ovat vähentyneet. Vuonna 2010 hukkuneita oli yhteensä 167. Myös vuosi 2014 oli synkkä, tuolloin hukkui 152 henkeä. Parempaan päin kuitenkin mennään ja hukkuneiden määrä on vähitellen laskenut, vaikka yksikin hukkunut on totta kai liikaa. Viime vuonna hukkui ennakkotilaston mukaan 83 henkeä. Tänä vuonna on tähän mennessä hukkunut 19 henkilöä. Kesä on kuitenkin vasta aluillaan ja tunnetusti esimerkiksi juhannuksena hukkuu lähes joka vuosi useampia ihmisiä. Vuosien 1973 – 2016 juhannuksina hukkui yhteensä 471 ihmistä.

Eniten hukkumisia tapahtuu keväällä ja kesällä. Syiden joukosta löytyy mm. jäihin putoamisia, vesiliikenne- ja sukellusonnettomuuksia, veteen horjahduksia ja uintireissulla hukkumisia.

-Noin kolmasosa on uidessa sattuneita hukkumisia, toinen kolmasosa vesiliikenneonnettomuuksia ja viimeinen kolmasosa esimerkiksi jäihin putoamisia ja veteen horjahduksia. Vesiliikenneonnettomuuksien uhreista jopa 80% olisi voinut selvitä hengissä pelastusliivien avulla, Heinonen sanoo.

Pelastusliivien käyttöön liittyy kuitenkin vaikeuksia vesillä liikkujien parissa, sillä moni ei pidä niitä päällä.

-Tämä on asennekysymys, kyllähän autoillessakin käytetään turvavyötä. Jotkut sanovat, että liivit ovat epämukavat, mutta nykyään on myös kevyitä paukkuliivejä. Osa käyttää liivejä avomeressä, muttei kuitenkaan sisävesillä, pohtii hengenpelastuskoulutuksen suunnittelija Anne Hiltunen.

Liivit tulisi olla päällä, eikä veneen laatikossa, sillä hätätilanteet syntyvät nopeasti.

-Vene voi esimerkiksi syttyä palamaan tai tulla törmäys toisen veneen kanssa. Ei siinä ilmalennon aikana ehdi liivejä pukea, havainnollistaa Hiltunen.

-Optimitilanteessakin vie minuutin tai kaksi pukea pelastusliivit päälle. Kun on loukkaantunut tai paniikissa, pukeminen on vaikeampaa. Liiveihin kannattaa myös tutustua etukäteen, koska eri liiveissä on erilaisia kiinnityksiä, muistuttaa Viisaasti vesillä -kampanjan projektikoordinaattori Laura Sulkava.

Tärkeintä on pistää haararemmi paikoilleen, muuten liivit nousevat kasvojen eteen. Pelastusliivien on myös tärkeää olla oikean kokoiset, sillä liian pienet eivät hoida tehtäväänsä ja liian isot taas nousevat helposti kasvojen eteen tukkimaan hengitystiet. Erilaisiin liiveihin tulee myös tutustua, sillä esimerkiksi kelluntaliivit eivät käännä tajutonta selälleen.

Hiltunen kertoo, että vesiliikuntalajien harrastajat huomioivat usein hyvin turvallisuusseikat, mutta muut vapaa-ajan vesilläliikkujat eivät huomioi turvallisuusasioita yhtä hyvin. Kokeneillekin vesilläliikkujille sattuu ja tapahtuu. Myös ikä kannattaa huomioida.

-Jos on 50 vuotta käynyt verkoilla samassa paikassa, voi ajatella, ettei mitään satu eikä pelastusliivejä tarvitse. 70-vuotiaan motoriikka ei kuitenkaan ole enää samanlainen kuin nuoremmilla, Hiltunen toteaa.

Yksi iso tekijä hukkumisissa ja vesiliikenneonnettomuuksissa on myös alkoholi.

-Alkoholi on mukana 60%:ssa hukkumisista, avaa Hiltunen.

Viisaasti vesillä -kampanjan avaustilaisuuden vesipelastusnäytöksessä esiteltiin pelastettavan helikopteriin vinssaus. Pelastettavana Laura Sulkava ja auttajana vedessä Mika Lappi Meriturvasta.

 

Miten auttaa veden varaan joutunutta?

Usein apu voi löytyä varsin yksinkertaisinkin keinoin. Jokaiselta mökiltä löytyy yleensä esimerkiksi ämpäri tai kanisteri, jonka voi heittää hukkuvalle kellukkeeksi. Kun mukaan sitoo köyden, avuntarvitsijan voi vielä vetää rantaan. Jopa iso limsapullo kelluttaa hieman. Uimarannoilta ja satama-alueilta taas löytyy usein pelastusrengas. Myös heittoliina on hyvä apuväline.

Hukkuva on usein paniikissa, mikä voi pahimmassa tapauksessa koitua myös auttajan kohtaloksi. Siksi mukana tulisikin olla aina jotain kättä pidempää, johon pelastettava voi tarttua, jos hänen luokseen joutuu uimaan. Muuten pelastettava voi tartu auttajaan ja paina myös hänet veden alle.

Jos on liikkeellä veneellä, veden varaan joutunut kannattaa kiikkerässä soutuveneessä auttaa kyytiin veneen perästä. Jos vesi on lämmintä ja matka lyhyt, autettavan voi myös vetää rantaan.

 

Vinkkejä turvallisiin kesäpäiviin

Hiltunen neuvoo, että uida kannattaa rannan suuntaisesti ja sen verran matalassa, että jalat yltävät pohjaan, jos tulee esimerkiksi lihaskramppi. Oma uintitaito kannattaa arvioida realistisesti sekä kiinnittää välimatkoihin huomiota, sillä vesillä matka voi näyttää paljon lyhyemmältä kuin se todellisuudessa onkaan. Valppautta tarvitaan kaikilta, sillä hukkuva ei läheskään aina huuda apua tai huido, vaan tilanne saattaa olla hyvinkin huomaamaton.

-Kannattaa ottaa aina kaveri mukaan katsotaan hiukan perään. Lapsia tulee kehottaa huolehtimaan kaverista ja katsomaan, että sukeltamisen jälkeen tullaan aina pintaan. Pienet lapset tulee pitää käden mitan päässä ja aikuisen ja rannan välissä, sillä tummasta, sameasta vedestä lasta on vaikea löytää. Uimataidottomilla on hyvä pitää pelastusliivit päällä, mutta heitä ei silti voi jättää vahtimatta, Hiltunen neuvoo.

Ennen vesille lähtöä tulee muistaa laittaa pohjatulppa paikoilleen. Veneessä tulee myös olla äyskäri, jolla vettä voi poistaa. Sääkin tulee huomioida, sillä se voi muuttua nopeasti. Vesille lähtiessä on hyvä kertoa muille, mihin menee ja kuinka kauan aikoo viipyä. Jos kännykän pakkaa vesitiiviisti, pystyy hälyttämään apua onnettomuuden sattuessa. Kännykkään kannattaa myös ladata 112-sovellus. Kun soittaa hätäkeskukseen sovelluksen kautta, avuntarvitsijan tarkka sijainti välittyy suoraan. Veneen pitäisi kellua myös kaatuneena, joten siitä voi pitää kiinni apua odotellessa.

Harrastajista esiin nousevat avovesiuimarit. Heitä Hiltunen neuvoo käyttämään värikästä lakkia ja uimarinpoijua tai kanisteria sekä uimaan rannan tuntumassa, etteivät he jää veneiden alle.

-Nautitaan kesästä, mutta tehdään se turvallisesti, hän tiivistää.

Hengenpelastuskoulutuksen suunnittelija Anne Hiltunen (vas) ja Viisaasti vesillä -kampanjan projektikoordinaattori Laura Sulkava.

 

Kiertueelle vesipelastustaitoja kartuttamaan

Kiertue ei saavu Lohjalle enää tänä kesänä, mutta sen tapahtumiin voi osallistua ja käydä katsomassa vesipelastusnäytöksen esimerkiksi Espoossa: ma 30.7. kello 10-15 (näytös 12.00) Oittaa Kunnarlantie 33-39, ti 31.7. kello 12-17 (näytös 14.00) Haukilahti Mellstenintie 6, ke 1.8. kello 10-15 (näytös 12.00) Kivenlahti Merivalkama 11 ja to 2.8. kello 14-19 (näytös 16.00) Matinkylä Matinlahdenranta 1.

-Esityksissä opetetaan yksinkertaisia vesipelastuskeinoja. Niitä voi myös kokeilla. Esitykset ovat huumoripitoisia, joten lapset usein pitävät niistä ja oppivat samalla, Sulkava sanoo.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry/www.suh.fi

SMS