Laulaja Jyrki Anttila iloitsee hänelle vastikään myönnetystä Pro Finlandia -mitalista. Muutamaa viikkoa aikaisemmin hän sai kotimaisen Beniamino Gigli -palkinnon, joka on nimetty italialaisen tähtitenorin mukaan.
– Kyllä kumpikin kunnianosoitus mukavalta tuntuu. Mutta jos ne on pakko laittaa järjestykseen, niin vain taiteen ja kulttuurin edustajille tarkoitettu Pro Finlandia lienee arvostetumpi. Tänä vuonna sen sai 14 taiteilijaa, Anttila sanoo.
Pro Finlandian perusteluja ei kerrota edes palkinnon saajalle itselleen, mutta Anttila arvioi, että yhtä paljon kuin hänen laulajan uransa, tunnustukseen on vaikuttanut hänen työnsä musiikkialan yrittäjänä. Jyrki Anttila Operart Oy on vajaan 20 vuoden aikana tuottanut kymmeniä konsertteja, operetteja ja oopperoita ympäri Suomea.
– Samalla työllistänyt aikamoisen joukon artisteja ja muuta tuotantoväkeä – ja ilman yhteiskunnan tukea.

Kolmivuotiaana ensimmäinen keikkapalkkio

Jyrki Anttila tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea oopperatenorina niin Suomessa kuin hiukan muuallakin.
– Tie aukeni kolmevuotiaana, kun joissakin sukujuhlissa pyydettiin laulamaan. Setä lykkäsi markat kouraan, joten ensimmäinen palkkakin tuli ansaittua, hän naureskelee.
Kouluiässä hän jatkoi pienimuotoisia esiintymisiä. Klassisen laulun ohessa ohjelmistossa oli muun muassa Mauno Kuusistoa ja Tapio Rautavaaraa, joita Anttila sanoo yhä arvostavansa.
– Olin silti varsin varhain päättänyt tulla oopperalaulajaksi, ihailin Martti Talvelaa ja Jorma Hynnistä. 18-vuotiaana menin Oulun konservatorioon opiskelemaan laulua Esko Jurvelinin ja myöhemmin Airi Tokolan johdolla.
Mutta Anttila järkeili, että varoiksi kannattaisi hankkia turvallinen ammatti. Hän opiskeli kasvatustieteiden kandidaatiksi ja ehti työskennellä 1990-luvun alussa neljä vuotta luokanopettajana Kempeleen Ylikylän koulussa, jota oli itsekin aikoinaan käynyt.
– Tykkäsin kyllä opettajan hommista, etenkin ekaluokkalaisista pulppusi aito tekemisen riemu. Mutta sitten alkoi tuntua, että kynttilä palaa molemmista päistä. Piti valita joko opettaminen tai laulaminen.

Baritonista Wagner-tenoriksi

Anttila päätyi Sibelius-Akatemiaan Jaakko Ryhäsen oppiin.
– Siihen saakka äänialani oli ollut baritoni. Mutta Jaakko sanoi, että hän tekee minusta Wagner-tenorin, joskaan se ei tapahdu hetkessä. Pitää rakentaa niin luja perusta, että ääni kestää.
Wagner-tenorilla viitataan Richard Wagnerin oopperoihin, joissa sankarit ovat lavalla 5-6 tuntia ja laulavat sielunsa ja ruumiinsa pohjasta.
– Vaikein on Tristanin rooli oopperassa Tristan ja Isolde. Haavoittuneella Tristanilla on lopussa 45-minuuttinen aaria. Pääsin rooliin kahdeksan vuotta sitten Kansallisoopperassa. Sitä harjoiteltiin pitkään. Ensimmäinen esitys jännitti, mutta sen jälkeen tuli tunne, että lisää tätä, Anttila kertoo.
Hän on laulanut Tristanina 10 kertaa. Vielä useammin hän on esittänyt Valkyyrian Siegmundia, ja muutkin Wagnerin keskeiset tenoriroolit on käyty läpi. Mutta kyllikseen hän ei ole saanut.
– Mieli tekisi vielä päästä vaikka johonkin saksalaiseen oopperataloon. Tenorin ääni on parhaimmillaan yli 50-vuotiaana ja jatkuvan treenin myötä kestää hyvinkin 60-65-vuotiaaksi. Vanhemmiten voisin palata taas baritoniksi ja etsiä siihen sopivia rooleja, 57-vuotias Anttila pohdiskelee.

Sotaoopperat kehnoon aikaan

Jyrki Anttilan konsertti- ja ohjelmatoimistolla Operartilla on ensi keväänä joitakin esityksiä Emmerich Kálmánin operetista Kreivitär Mariza ja Franz Lehárin operetista Iloinen leski. Anttila on itse niissä mukana.
Sen sijaan oopperatuotantoja ei ole näillä näkymin tulossa. Runoilija Yrjö Jylhän sotakokemuksiin perustuva Ilkka Kuusiston säveltämä Taipaleenjoki kiersi Suomea 2021, ja talvisodan kenties kuuluisimmasta taistelusta kertovaa Uljas Pulkkiksen säveltämää Raatteentietä esitettiin 2022.
– Taipaleenjoki keräsi paitsi kehuja, myös kohtalaisesti yleisöä, vaikka osui juuri pahimpaan korona-aikaan. Raatteentie veti aitojen tapahtumapaikkojen tuntumassa Suomussalmella katsojia, muttei juuri muualla.
Anttila puntaroi, että yhtenä yleisökadon syynä oli Venäjän aloittama Ukrainan-sota.
– Raatteentiellä kuoli talvisodassa ukrainalaisnuorukaisia, mikä saattoi tuntua nyt pahalta, kun heitä surmataan oikeasti heidän kotimaassaan.

Ison talon johtajaksi?

Jyrki Anttila myöntää, että suurten tuotantojen järjestäminen taloudellisten riskien keskellä on herättänyt hänessä kiinnostuksen laitosten johtamisesta.
– Isoissa kulttuuritaloissa taloudenpito on usein vaarassa karata näpeistä. Omissa tuotannoissani olen oppinut venyttämään penniä ja luovimaan monenlaisissa ristipaineissa. Jos kysytään, niin johtajantuolit saattaisivat kiinnostaa.
Mutta pysytään tässä vuodessa. Ainakin yksi huippuhetki on luvassa Lohjalle. Jyrki Anttila järjestää pianistivaimonsa Maija Anttilan kanssa Joulun kauneimmat laulut -konsertin 22.12. Pyhän Laurin kirkossa.
– Meidän perheen joulu on jo vuosikausien ajan alkanut tästä konsertista, Anttila hehkuttaa.
JP

Jyrki ja Maija Anttila: Joulun kauneimmat laulut Lohjan Pyhän Laurin kirkossa 22.12. klo 18.