Tänään: 14.07.2024

Juhannuksen vieton syy on muuttunut vuosien varrella ja nykyään se onkin lähinnä keskikesän juhla, joka kerää tutut yhteen juhlimaan kesäkauden alkua, lomien alkua ja yleensäkin viettämään juhlaa.
Tiesitkö, että juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.
Juhannus, joka myös mittumaarina tunnetaan, tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa. Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus.

Miksi kokkoa poltetaan?

Tai harvoin mietimme, miksi kokkoa poltetaan?
Juhannuskokon, kokkovalkean, juhannustulen tai kokkotulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Vastaavia tulia on poltettu myös talvipäivänseisauksen aikoihin. Ilmeisesti uskottiin, että näinä taianomaisina aikoina, kun auringon liike näyttää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, tulevat henkiolennot levottomiksi ja lähtevät liikkeelle.
Vanhaan juhannusperinteeseen kuuluvat myös erilaiset taiat ja uskomukset. Juhannuksena tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Monet taioista tähtäsivät ennustuksiin tulevasta, varsinkin aviomiehen laadusta ja naimaonnesta, ja toisilla taioilla naimaonnea pyrittiin parantamaan. Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Juhannustaioista monet tehtiin alasti.
Yleinen nykypäiviin säilynyt taika on tapa laittaa paikkakunnasta ja perinteestä riippuen juuri tietty määrä, esimerkiksi seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Nukkuessa pitäisi sitten aviopuolison ilmaantua unessa.
Toinen yleinen taika nykyisin on kävellä juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on toisen naisen varattu mies tai leski, ja jos puu on kokonainen, mies tulee täysin omaksi.

Juhannustaikoja

Juhannustaikoja on kymmeniä, mutta tässä joitakin muokkaamiamme versioita:
– Katsottaessa boolimaljaan juhannusyönä, mieluiten alasti, näkee tulevan puolisonsa kuvajaisen.
– Jos juhannusyönä liikkui kaupunginkeskustassa, saattaa nähdä jonkun pudonneen kännykän. Sen palauttajalle tulisi suuri rahasumma.
– Kun pelaa alasti juhannusyönä online ryhmäpelejä, niin yhdeksännessä pelissä tulee sulhanen vastaan.
– Tulevan puolisonsa näkee, kun menee juhannusyönä kosken keskelle kaupungin toria istumaan ihan alasti, ainoastaan olkiside vyönä.
– Juhannusyönä voi myös kuunnella käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin käki kukkuu, niin monta vuotta kuluu siihen, kun sulho saapuu. Sulho saapuu uskomuksen mukaan myös silloin, kun lakaisee alastomana makuuhuoneen lattia ainoastaan punainen rihma vyötäröllä.

Liputuksesta

Juhannuspäivä on yksi Suomen kuudesta virallisesta joka vuosi toistuvasta liputuspäivästä. Toisin kuin muina liputuspäivinä, lippua ei kuitenkaan vedetä juhannuksena salkoon aamukahdeksalta ja lasketa auringon laskiessa. Virallisten liputusohjeiden mukaan juhannuksen liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

KO