Koska sinä aloitit oman vihreämmän tulevaisuuden? Tarkoitan siis sitä, koska sinä aloit oikeasti ryhmittelemään omat roskasi ja kierrättämään ne asiat, jotka ovat mahdollista kierrättää? Kuinka hyvin tiedät, missä ja mitä voit kierrättää, ja mitkä asiat kuuluvat sitten sinne kaatopaikalle?

Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaistettuna niitä liiketoimintamalleja, jotka osaavat ottaa käyttöön jo vähintään kerran käytössä olleita tuotteita. Meille kenties tutuimpia näistä ovat lasien ja tölkkienkierrätys kaupoissa. Olemme tehneet sitä jo vuosia, koska saamme siitä hieman rahaa takaisin. Paperinkierrätys taasen tuli monelle tutuksi kouluissa, kun luokat keräsivät huimia määriä paperia ja pahvia ja saivat siitä sitten rahoja luokkaretkiin.

Nykyaikainen kiertotalous sisältää näiden vanhojen ja tuttujen mahdollisuuksien lisäksi paljon muutakin. Meillä on muovikeräystä, akkukeräystä ja romukeräystä. Esimerkiksi meille romuksi muodostuneessa autossa tai tietokoneessa on paljon sellaisia osia ja raaka-aineita, joita voidaan käyttää uudelleen. Muutenkin nimenomaan erilaisissa digiajan laitteissa on paljon sellaisia raaka-aineita, jotka loppuvat maapallolta yllättävänkin nopeasti jollemme paranna entisestään niiden kierrätysastetta. Jokainen kaatopaikalle päätynyt puhelin, tietokone tai televisio ovat haaskausta.

Mistä opimme lisää?

Tuotteiden kierrättäminen monipuolistuu jatkuvasti. Uudet tekniikat mahdollistavat entistä paremmat kierrätysprosentit tuotteiden osille, ja uudet innovaatiot tuovat markkinoille uusia mahdollisuuksia vanhojen tavaroiden tulevaisuudelle. Iso merkitys on myös meillä tavallisilla kuluttajilla. Meillä on se ensikäden päätäntä, minne laitamme jätteemme ja tavarat, joita emme enää käytä. Viime vuosina onneksi erilaiset sosiaalisen median ryhmät ovat tuoneet kierrättämiseen paljon uusia mahdollisuuksia ja monet tavarat, jotka ennen olisivat päätyneet kaatopaikalle, ovatkin päätyneet kiertoon ja saaneet uuden paikan toisessa kodissa.

Toisen roska on toisen aarre

Eikä vanhaa tavaraa vain oteta pelkästään uuteen käyttöön, vaan niistä tehdään aivan uusia tuotteita. Varsinkin teollisuuden käyttöön menevä kierrätysaine saa yleensä aivan uuden elämän uusissa muodoissa ja meillä arkisessa käytössä on paljon jo useamman kerran käytettyjä raaka-aineita aina niistä tutuista juomapulloista vaatteisiimme sekä huonekaluihin. Jopa uusimmissa älylaitteissa voi olla niistä vanhoista koneista kerättyjä harvinaisempia metalleja sisällä.

Kyse ei siis ole vain siitä, että katsoisimme, miten käytämme tavaroitamme, jotta ne kestäisivät kauemmin. Vaan myös siitä, mitä päätämme tehdä niille tavaroille, joita emme enää käytä. Älä heitä tavaroita roskiin, ennen kuin olet selvittänyt, onko keinoa saada se tavarasi uudelleen kiertoon.

Omat pienet teot saattavat välillä tuntua mitättömiltä, ja ettei niillä olisi mitään merkitystä. Mutta tosiasia on, että mitä useampi meistä ottaa kierrättämisen tosissaan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on jättää edes jonkinlainen maailma tuleville sukupolville.

KO