Jukka Rajala, Rauli Badding Somerjoen tarina, Siltala 2018

Ensimmäinen kohtaamiseni (Jukka Rajala) Rauli Badding Somerjoen kanssa ajoittuu kevääseen 1973, jolloin radio soitti päivästä ja viikosta toiseen Fiilaten ja höyläten -kappaletta. Ihastuminen laulun kiivaaseen rytmiin ja laulajan karheaan ääneen tapahtui varmaankin ensi kuulemalta, mutta kappaleen roisi teksti aukeni hieman toisella kymmenellä olleelle pojalle ymmärrettävästi vasta myöhemmin. Rauli Badding Somerjoen ainutlaatuisuus perustui hänen suunnattomaan musikaalisuuteensa, omintakeiseen lauluääneen ja kykyyn tehdä klassisistammistakin rock’n roll -käännöksistä itsenä näköisiä, heijastuu Baddingin tuotannossa myös vahva perinnetietoisuus ja ennakkoluulottomuus.

Paratiisi, Valot, Tähdet tähdet, Fiilaten ja höyläten, Ja rokki soi, Nuori rakkaus, Laivat, Ikkunaprinsessa ja monet muut Rauli Badding Somerjoen (1947 – 1987) levytykset ovat kuuluneet jo vuosikymmeniä suomalaisten suosikkisävelmiin.

Kevät 1973 alkoi Fiilaten ja höyläten -biisi soida. Kirjani tarkoitus on selvittää Baddingin persoona rehelliseen tapaan. Raulin lapsuus ja nuoruus asettuu Someron Hirsjärvelle, pieneen maalaiskylään. Kaksijakoinen Rauli syntyi 30.8.1947. Hän oli toisaalta ulospäinsuuntautunut (harvemmin), mutta enemmälti sisäänpäin kääntynyt. Perheen niukka talous johti siihen, että Helsingin tien varteen perustettiin kioski, jossa myytiin kaikenlaista pientä purtavaa, juotavaa jne.

Ensimmäinen bändi oli The Five Yes, jonka taustahahmona toimi taiteilija M.A. Numminen. Ensimmäinen julkinen esiintyminen oli v. 1965 Someron Ämyrin lavalla, joka vieläkin on suosittu kesälava. Someroa seurasivat mm. Säkylä, Pääsyvuori jne.

Badding löysi äkkiä pitkäaikaisen tyttöystävän, Pirkko-Liisan. Isä Gunnar kuoli 2.11.1962 kioskin ja kodin välimaastoon. Isän kuolema vaikutti jopa Raulin koulunkäyntiin niin, että hän jäi 5. luokalle. Rauli löysi parhaaksi kaverikseen toisen Raulin, Rauli ”Rafe” Tanskasen. Baddingia kutsuttiin ”Pikku-Puteksi” ja ”Padiksi”.

Valot ja Fiilaten ja höyläten olivat läpilyöntibiisejä. Vapauden kaipuu oli M.A. Nummisen idea, erilaiseksi musiikiksi. V. 1968 Rauli joutui turvautumaan ongelmissaan ammattiauttajan pakeille, koska Rauli jäi tavallaan yksin ”Rauli-kaiman” lähdettyä Armeijaan. Rauli kohtasi mielessään uskonnollisuutta ja taikauskoa, äidin perintönä saamiaan asioita. Ensimmäinen single oli Sulamith ja Elvistä. Toinen yhtye oli Oy Niittisydän Ab. Hieman raisumpaa osastoa edustivat Palpan killi ja Levanterin laulu. Badding ystävystyi pohjoiskarjalaiseen Eero Aveniin, jonka orkesterin toiseksi laulajaksi hän pääsi.

 

UNTO VASKUU