Tämä vuosi on ollut kotitalouksillekin vaikea hahmottaa. Tulevaisuus on monissa perheissä iso kysymysmerkki ja olemassa olevat lomautukset voivat muuttua irtisanomisiksi, jollei talous lähde ylöspäin. Valitettavasti vaan enemmän työllistävä teollisuus ja vienti ei näytä piristymistä, joten omasta taloudesta pitää olla entistä varmemmin selvillä.

Lainavertailu kannattaa tehdä ajoissa, ja lähteä vaikka heti tarkastelemaan niitä taloutta rasittavia lainoja, osamaksuja ja niiden kuukausikuluja. Olisiko jopa mahdollista yhdistää useampi pieni velka yhdeksi isommaksi ja säästää sitä kautta erilaisissa oheiskuluissa?

Työmarkkinat muuttuvat

Jos sitten oikeasti näyttää siltä, että edellinen työpaikka ei enää tulevina vuosina pysty tarjoamaan töitä, on aika katsella mitä muuta Suomessa on tarjolla. Töitä löytyy joiltakin aloilta, eikä koskaan ole liian myöhäistä opetella uutta ammattia? Esimerkiksi Oikotien työpaikka-ilmoituksissa oli tänään yli 4000 ilmoitusta. Ja Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä 35 400, kun vuotta aiemmin määrä oli 50 900. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin Helsinki-Uudenmaan suuralueella, joten saattaa olla, että tietyissä tilanteissa eri alojen ammattiosaajia tarvitaan eri puolella Suomea – olisitko sinä valmis muuttamaan muualle?

Suomen maan sisäinen muuttoliike on ollut koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen ajan ennätyksellisen vilkasta. Kuntien välisiä muuttoja on tehty vuosittain noin 270 000–280 000. Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2018 muuttoja oli 288 443 kappaletta ja eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa ja Pirkanmaa. Väestöä toisaalta eniten menetti vastaavasti Etelä-Savon maakunta, kaikenkaikkiaan 2018 peräti 15 maakuntaa oli muuttotappiollisia eli Suomessa on yhä ollut käynnissä muutto isoihin kaupunkeihin.

Oman talouden mittarit

Oletko koska viimeksi tehnyt laskelmaa omista tuloista ja menoista. Eli kuinka paljon talous saa oikeasti erilaisia tuloja tileille kuukaudessa ja kuinka paljon on ns. kiinteitä kuluja eli asumiskulut ja lainat, osamaksut ja kuinka paljon elintapaan liittyviä kuluja kuten harrastukset, syöminen, autot yms. Ja oletko säästänyt tilille, vai sijoittanut kuukausittain pientä summaa sivuun pahan päivän varalle?

Monesti eri lähteissä puhutaan seitsemästä eri kodin talouden mittarista:

Ensimmäinen mittari on helppo. Eli kuinka paljon talous käyttää oikeasti rahaa. Kun rahaa käyttää pankkikortilla, luottokortilla ja mobiilimaksamisella käteisen lisäksi, voi välillä olla hankala huomata, kuinka paljon sitä rahaa käyttääkään kuukausittain.

Toinen mittari on oman talouden puskuri. Onko omaisuus kiinni asunnossa, vai onko säästötilillä rahaa tai sijoituksissa? Onko vakuutukset kunnossa ja eläkkeet maksettuna?

Kolmas mittari liittyy omien säästöjen tuottavuuteen. Jos esimerkiksi rahat ovat vain tilillä makaamassa, niille ei nykyään yleensä makseta lainkaan korkoa, eli ne rahat eivät tuota mitään. Pienellä työllä saa säästöt tuottamaan edes vähän, ja mitä enemmän uskaltaa ja voi ottaa riskiä sijoittamisessa, voi tuotta nousta suuremmaksikin.

Neljäs mittari liittyy edellä jo mainittuihin velkoihin, eli kuinka paljon niitä on ja paljon niiden kulut ovat – olisiko mahdollista saada kuluja pienemmäksi vaihtamalla rahoituslähdettä?

Viides mittari on riski, onko omaisuus samassa korissa, esimerkiksi oma asunto? Se on useiden talouksien suurin varallisuuserä. Miten olet hoitanut sitä? Jos suinkin mahdollista, oma omaisuus pitäisi hajauttaa useampaan sijoituskohteeseen.

Kuudes mittari on oma markkina-arvo. Se tarkoittaa omaa arvoa työmarkkinoilla, koulutus, oppiminen, oma yrittäjyys, omat verkostot. Jos joudut työttömäksi, voi se pitkittyessään kaataa koko oman talouden.

Seitsemäs mittari liittyy sitten eläkeikään. Oletko huolehtinut siitä, että tulet saamaan riittävää eläkettä elintasosi säilyttämiseksi. Peruseläkkeen lisäksi on markkinoilla ratkaisuja oman eläkeajan parempaan elintasoon.

Kestävä talous, vastuullisuus ja oma talous

Näiden kaikkien edellä olevien kohtien lisäksi meidän tulisi vähitellen oikeasti miettiä tulevaisuutta käytännön kautta. Puheet on pidetty, ja nyt on aika tekojen. Se että sanot ostavasi paikallisesti, on hyvä idea – älä siis tilaa verkkokaupasta Kiinasta! Meillä suomalaisilla on jo pääosin liikaakin tavaraa.

Yksi hyvä mittari tässä on, oletko itse tyytyväinen omaan kulutukseesi ja elintapoihisi, olisiko jotain muutettavissa, jotta voisit entistä paremmin ottaa huomioon maapallolle ja kestävän talouden antamat mahdollisuudet?

Kommentoi kirjoitusta