Tostaina 28.9. klo 19 Laurentius-salissa sukelletaan tunteiden ja tunnelmien syövereihin pianisti Emil Holmströmin ja Lohjan kaupunginorkesterin konsertissa. Emil Holmström on erittäin monipuolinen genrerajoja mennen tullen ylittävä pianovirtuoosi, joka tekee tiivistä yhteistyötä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Ranskalaispainotteisen illan ohjelmassa on Poulencia, Ravelia ja Farrencia sekä germaanista romantiikkaa edustavaa Schubertia.

Puhallinsoittimiin mieltyneeltä Francis Poulencilta (1899–1963) kuullaan vuonna 1926 valmistunut Trio oboelle, fagotille ja pianolle FP43, jonka sanotaan olevan yksi hänen parhaimmista teoksistaan. Tämän sävellyksen myötä Poulenc löysi oman, yksilöllisen tyylinsä. Poulencin tapaan Les Six -säveltäjäryhmässä vaikuttanut Arthur Honegger on sanonut Poulencista: ”Tämä mies on syntynyt säveltäjäksi, joka lukuisten muotivirtausten sekä moninaisten sävellysmenetelmien ja -ohjeiden ympäröimänä pysyy itselleen uskollisena harvinaisella rohkeudella, joka vaatii kunnioitusta.” Poulenc itse piti teoksen Andante-osaa parhaimpana hitaana osana, jonka hän on koskaan säveltänyt.

Itävaltalainen, Wienissä syntynyt, elänyt ja kuollut Franz Schubert (1797–1828) tunnetaan ennen kaikkea laulusäveltäjänä. Liedeissään Schubert kohotti täyteen kukoistukseen sen, mitä aikaisemmat säveltäjät olivat vasta tavoitelleet tässä erityisessä musiikinlajissa. Schubertin ansioksi voidaan lukea se, että hän nosti yksinlaulun taiteenlajiksi oopperan, oratorion, sinfonian ja kamarimusiikin rinnalle. Schubert mieltyi joihinkin laulumelodioihinsa niin, että käytti niitä myös instrumentaalisävellystensä materiaalina. Näistä yksi on Die schöne Müllerin -laulusarjan kolmanneksi viimeinen laulu ’Trockne Blumen’, jonka pohjalta Schubert sävelsi konsertissa kuultavan Johdannon ja variaatiot D. 802 huilulle ja pianolle vuonna 1824, vain muutamia kuukausia sen jälkeen, kun hän oli saanut laulusarjansa valmiiksi. Laulu on sarjan käännekohta, ja sen keskiössä ovat runon päähenkilön, nuoren myllärin, rakkaudenkohteeltaan saama kukkakimppu. Trockne Blumen -variaatioissa laulun kuihtuneet kukat puhkeavat täyteen kukkaloistoonsa huilun ja pianon briljanssin myötä.

Maurice Ravel (1875–1937) tunnetaan vivahteikkaista orkesteriväreistään sekä taiturillisista pianokappaleistaan, mutta näiden yhdistäminen tapahtui yllättävän myöhään hänen elämässään: hän suunnitteli pitkään pianokonserton säveltämistä, mutta ryhtyi siihen vasta reilusti yli 50-vuotiaana. Ravel tuli säveltäneeksi kerralla kaksi konserttoa: toisen, D-duurikonserton vasemmalle kädelle, tilausteoksena oikean kätensä menettäneelle pianisti Paul Wittgensteinille sekä toisen, G-duurikonserton, josta konsertissa kuullaan sen kuuluisin, häkellyttävän kaunis hidas osa puhallinkvintetille ja pianolle sovitettuna.

Illan kruunaa Louise Farrencin (1804–1875) Sekstetto c-molli, op. 40. Se on sävelletty vuosina 1851–1852, jolloin hän oli toiminut jo kymmenen vuotta Pariisin konservatorion pianonsoiton professorina. Naisen pääsy sellaiseen asemaan oli todella harvinaista: Farrenc olikin ainut sukupuolensa edustaja 1800-luvulla, joka toimi Pariisin konservatoriossa professorina. Hän sai myös taistella sen puolesta, että naisille maksettaisiin sama palkka kuin miehille. Farrenc ja hänen sävellyksensä jäivät kuitenkin unholaan välittämästi hänen kuolemansa jälkeen: edes hänen hautajaisiinsa ei tullut ainuttakaan edustajaa Pariisin konservatoriosta, vaikka Farrenc työskenteli oppilaitoksessa sentään yli 30 vuotta. Samankaltaisen unohduksen kokivat poikkeuksetta kaikki säveltämään uskaltautuneet naiset ja heidän teoksensa: vaikka osa näistä naisista pääsi elämänsä aikana asemaan, jossa he olivat ihailtuja ja juhlittuja säveltäjiä ja muusikkoja, unohdettiin heidät teoksineen heti heidän kuolemansa jälkeen. Tämä ei johtunut siitä, että heidän teoksensa eivät olisi olleet tarpeeksi laadukkaista pysyäkseen ohjelmistossa, vaan siitä, että naisten tekemää työtä ei ylipäänsä arvostettu. Koska läpeensä patriarkaalisen yhteiskunnan määrittämä paikka naiselle oli koti, nähtiin kaikki heidän tekemisensä kotiin liittyvänä puuhasteluna, jota ei ollut tarpeen arvostaa. Tästä syystä suuri joukko naisten säveltämiä teoksia on kadonnut, vaikka aikalaislehdistössäkin on mainintoja useista naisten juhlituista teoksista. Sitä suuremmalla syyllä voimme arvostaa näitä harvoja teoksia, kuten Farrencin sekstettoa, jotka ihmeen kaupalla ovat säilyneet meidän päiviimme asti ja joita meillä on suuri etuoikeus päästä kuulemaan.

TUNTEITA JA TUNNELMIA to 28.9.2023 klo 19 Laurentius-sali

Emil Holmström, piano
Lohjan kaupunginorkesterin muusikoita

Poulenc: Trio oboelle, fagotille ja pianolle
Schubert: Johdanto ja variaatioita D. 802 “Trockne Blumen”
Ravel: Adagio pianokonsertosta G-duuri (sov. puhallinkvintetille ja pianolle)
Farrenc: Sekstetto c-molli, Op. 40


Liput Netticket.fi 15€/20€, ovelta kaikille 25€