Mietitkö ostoksiasi tarkkaan? Menetkä ruokakauppaan ostoslistan kanssa, tai mietitkö ja suunnitteletko viikon ruokalistan valmiiksi? Entä vapaa-aika, ja harrastukset. Eli oletko miettinyt koskaan, millainen kuluttaja olet?

Meistä useimmat kuluttavat sen suuremmin sitä ajattelematta. Ostamme kaupoista tavaroita ja tuotteita, joita emme välttämättä tarvitse ja sorrumme aina välillä mainosten esittämään mahdollisuuteen tai ideaan, jostain asiasta. Useimmille meistä tavallisista kuluttajista kaapit ja lipastot pursuavat turhaa tavaraa, ja turhia koneita. Olisiko sittenkin parempi jatkossa miettiä vielä kertaalleen, ennenkuin ostaa sen tuotteen ”jota ilman ei tulisi toimeen”. Fiksu kuluttaminen on sitä, että miettii tavaroita ja palveluita ostaessaan oman tarpeensa lisäksi maapallon kantokykyä ja yhteisten resurssien riittävyyttä.

Ostaminen ja kuluttaminen

Ei se mitään, jos ostamisen tekee omilla tuloillaan, mutta nykyaikaan liittyy, että ostamme paljon osamaksulla, luotoilla – eli elämme käytännössä velaksi. Sopivia lainoja ja lainapalveluita voi vertailla esimerkiksi täällä: https://korkovartija.fi/lainavertailu/

Lainojen vertailu kannattaa. Se kannattaa siksi, että useimmalla perheelle ja kotitaloudella on useampia lainoja ja osamaksuja, ja niissä kaikissa juoksee erilaisia kuukausittaisia kuluja. Pienellä vaivalla ne kulut saa ainakin pienemmäksi.

Suunnittele ja säästä

Otetaan tuo edellä mainittu ruoanostaminen. Jos et suunnittele yhtään etukäteen mitä syöt tänään ja mitä loppuviikosta, tulet käyttämään ruokatarvikkeisiin paljon enemmän rahaa, kuin jos suunnittelisit. Varsinkin jos asut yksin, suunnittelemalla säästät pitkän pennin ruokakuluissa.

Jos sitten omat säästövinkit eivät vain tule mieleen, voi käyttää netin valmiita listoja. Esimerkiksi Fiksukuluttajan sivuilta löytyvät hyvät säästövinkit arkeen ja säästövinkkejä kannattaa oikeasti miettiä, jos tilanne on sellainen, että pari kertaa kuukaudessa lompakko ja pankkitili näyttää nollasaldoa. Suunnittelemalla pääsee oikeasti säästöihin, joka sitten mahdollistaa välillä myös itselle jonkin kivan tarjoamisen, joka ei ilman säästämistä olisi mahdollista.

Meidän kuluttamisemme on jatkuvassa muutostilassa ja toivottavasti muutostilan suunta on oikea, eli osaamme jatkossa kuluttaa fiksummin ja sijoittaa rahamme oikein, ja katsoa, että emme maksa lainoistamme liikaa.

Jatkuvuus ja kiertotalous

Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaisesti ajattelua, missä tavara tai sen osa palautuu kulutuskiertoon joko sellaisenaan tai uusiokäytettynä. Esimerkiksi kun ostat limupullon tai -tölkin. Juot sen sisällön, mutta palautat itse juoma-astian palautuspisteeseen eli uusiokäyttöön. Vaatteisssa voit antaa omat vaatteesi vaatekeräykseen tai viedä kirpputorille. Sama ajattelu on muovin- lasin ja paperinkeräyksessä, niistä kaikista osa saadaan käytettyä uudelleen.

Tällä ajettelulla kannattaa myös miettiä, mitä oikeasti tarvitsee ja mitä kannattaa ostaa. Ja kannattaako ostaa euron vaatetta, jonka tietää hajoavan kahden pesun jälkeen, vai ostaako 20 euron vaatteen, jonka voi uskoa kestävän useamman vuoden? Monesti käyttämällä kerran laatuun enemmän, sai pidemmälle ajalle käyttötavaran, josta myös huolehtii paremmin.

Fiksun kuluttajan tunnusmerkkejä ovat:

  • osaa suunnitella kuluttamistaan eteenpäin
  • ymmärtää laadun merkityksen tuotteen eliniässä
  • osaa kierrättää kaiken kierrätykseen kelpaavan
  • ostaa tarpeeseen, ei vain koska ”voi”
  • ymmärtää rahan arvon
  • voisitko ostaa jonkun hintavamman tuotteen yhdessä ystävien tai naapureiden kanssa – yhteisomistaminen on kasvussa

Kertakäyttökuluttaminen ei ole oikea suunta

Maailmassa on verkkokauppoja ja liikkeitä kymmeniä tuhansia, joissa myydään tavaroita todella halvalla. Meistä lähes jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä sortunut ostamaan Sulo Vilenin tapaan ”koska sain halvalla” tavaroita, joita emme tarvitse, tai tuotteita jotka ovat kertakäyttöisiä. Tosiasia kuitenkin on, että ostaessamme hintavampia tuotteita, huolehtisimme niistä todennäköisesti paremmin, joten miksi emme olisi fiksumpia, kuin mitä nyt olemme?

Meidän pitäisi olla vastuullisempia kulutuksessamme kuin mitä olemme, ja vaikka puhumme paljon luomusta ja lähiostamisesta, meillä suurimmalla osalla on päällään vaatteita Aasiasta.

Oma säästäminen

Kuluttamisen vastapaino on oma säästäminen. Säästämistä voi suunnitella, mutta älä koskaan lähde arvioimaan, kuinka paljon kulutat tulevaisuudessa. Meillä ei ole mitään keinoja tietää tulevien vuosiemme päätöksiämme. Yksi säästämisen ongelma liittyy turhaan kuluttamiseen. Ihmisellä on nimittäin tapana palkita itseään tehdystä työstä, tai oikeastaan ihan mistä vain, vaikka ihmisen pitäisi oikeasti miettiä pitkällä tähtäimellä omia toimintamallejaan ja valintojaan. Tutkimusten mukaan on selvitetty myös, että jos teet ostopäätöksiä masentuneena, teet todennäköisesti huonompia valintoja kuin hyvällä tuulella ollessasi. Tällainen tutkimus tehtiin mm. vuonna 2012 Hollannissa.

Ja se varsinainen säästäminen kannattaa tehdä sellaisella kuukausisummalla, joka ei oikeasti vaikuta mitään päivittäiseen arkeesi, ja sellaisella tavalla, jonka voi olla tekemättäkin, jos rahaa ei vain yksinkertaisesti ole. 50 euroa kuukaudessa esimerkiksi rahastoon voi tuntua mitättömältä summalta, mutta sekin kasvaa kuukausi kuukauden jälkeen suuremmaksi ja vuosien jälkeen säästöissä voi olla jo kunnollinen summa, joka voi auttaa pahan päivän tullessa.

Tee testi

Suunnittele ensi viikon kodin ruokalistasi etukäteen. Mieti mitä aamiaisella syöt, kotiin tullessasi ja illallisella ja iltapalana. Miten voit hyödyntää maanantain ruoanloput tiistaina, ja mitä ruokaa voisit tehdä vaikka keskiviikolle ja torstaille kerralla, ja perjantain ruoka voisi olla jotain nopeata ja viikonloppuna voisi ruoanlaittoon käyttää enemmän aikaa. Katso mitä tarjouksia lähikaupoissa on, ja käytä hyväksesi netin reseptisivustoja, jos haluat oikein lähteä seikkailemaan. Todennäköisesti tulet siis toisaalta säästämään rahassa, mutta myös toisaalta niin halutessasi syömään terveellisemmin ainakin yhden viikon (!).